“Ei meillä oikein mitään sijoituksia tai säästöjä ole, mutta onhan meillä talo ja kesämökki, kyllä me niillä pärjätään eläkkeellä”, sanoo tuttavani Mari, jolla eläkeikään on vielä aikaa.  Aivan, niissä voi asua ja viettää mukavia eläkepäiviä, mutta useimmiten ne myös syövät jatkuvasti varallisuuttasi ylläpitokuluillaan. Tämä on monen suomalaisen vaurauden harha. Viime vuosina on puhuttu myös köyhistä rikkaista sossun luukulla: ihmisistä, jotka elävät hulppeissa kivilinnoissa merinäköalalla, mutta jotka eivät selviä arjen laskuista tai yllättävistä sairaanhoitokuluista palkkatuloillaan. Talo ei ruoki asujaansa, eikä nurkkatiiltä voi nälkäänsä nakertaa.

Ruotsalaiset, nuo rakkaat naapurit ja kansankapitalistit, ovat jo vuosikymmeniä kasvattaneet omaisuuksiaan juuri pitkien laina-aikojen avulla, yleisimmin 40 vuoden, mutta jopa 100 vuoden (!) laina-ajalla. Tällöin lyhennettävä kuukausierä on jäänyt pieneksi. Alle tuhannen euron lainaerät ovat monille mahdollistaneet sen, että rahaa on jäänyt yli sijoittamiseen, etenkin kun korot ovat olleet alhaalla. Ruotsalaisilla on näin ollut parempi vainu siinä, että ihmisillä olisi hyvä olla muutakin varallisuutta kuin asunto. Jos joudut tiukkaan paikkaan ja tarvitset käteistä, on sijoituksia helpompi myydä nopeasti kuin realisoida asuntoaan.  Säännöllinen, jopa kuukausittainen sijoittaminen lainan takaisinmaksun rinnalla avaa sinulle myös korkoa korolle – ihmeen edut: aika kasvattaa sijoituksiasi ja luo pääomaa esimerkiksi isomman asunnon ostamiseen perheen kasvaessa.

Ei ole oikeasti olemassa hyvää velkaa

Heti perään varoituksen sana:  Pitkissä lainoissa on iso riski, jos asuntojen arvo putoaisi ja korot nousisivat. Siksi Ruotsissakin on ryhdytty kiristämään lainamaksuohjelmien vöitä. Pitkä laina-aika tarkoittaa usein myös sitä, että pulitat pankille huomattavasti enemmän korkoa vuosien mittaan. Ja vielä, ei ole oikeasti olemassa hyvää velkaa, on olemassa vain huonoa ja siedettävää ja hoidettavissa olevaa velkaa. Velka on lopulta aina velkaa, etkä silloin ole taloudellisesti vapaa.

Omistaminen voi olla myös loukku.

Olen itse onnellinen omakotiasuja. Asun ison perheeni kanssa itse rakennetussa talossa, ja näin toteutettuna se on ollut suurperheellemme fiksu sijoitus, joka on vuosien mittaan kasvattanut arvoaan. Mutta ymmärrän hyvin sinua, joka asut mieluummin vuokralla ja sijoitat pääomat sijoitusasuntoihin. Isolle perheelle asunnon vuokraaminen (erityisesti pääkaupunkiseudulla) voi käydä tuskallisen kalliiksi, ja siksi mieluummin lyhennän kohtuullista talolainaa, josta iso viipale siirtyy omaan taseeseen kuin maksaisin isoa vuokraa toiselle. Sille arvolle, että saa vapaasti laittaa, remontoida, elää välillä äänekkäästikin, on vaikea laittaa hintalappua.

Paras yhtälö omistusasujalle on tämä: Jos maksat omistusasunnostasi lainaa, kasvata rinnalla myös säästöjä ja sijoituksia. Eli lyhennä asuntolainaa vaikkapa 200 euroa pienemmällä summalla, ja pistä 200 e kuukausittain sijoituksiin ja säästöihin – tai hanki rinnalle sijoitusasunto(ja).  Taloustieto-lehden Ulla Simola teki tästä hyvän laskelman: Esimerkkihenkilö Matti pääsi selkeästi parempaan lopputulokseen sijoittamalla ylimääräiset 200 euroa joka kuukausi lainan maksun rinnalla kuin esimerkiksi lyhentämällä lainaa 200 euroa suuremmalla kuukausisummalla. Toki tämä edellytti, että 5% tuottotavoite sijoituksista toteutui.

Suomalaisissa omistaminen istuu yhtä syvällä kuin sisu. Mutta omistaminen voi olla myös loukku. Uutislehti uutisoi vasta, että ”Porissa sijaitseva puutalo ei käy kaupaksi edes 20 000 eurolla”. Talon epäonni on se, että se sijaitsee haja-asutusalueella, mutta vain sadan metrin päässä kaava-alueesta. Kaava-alueella pelkkä tontti olisi jo arvokkaampi. Sijainti maksaa taloa enemmän.

Suomen tragedia on, että maassa  on valtava määrä taloja ja kesämökkejä, jotka ovat käymässä arvottomiksi muuttoliikkeen ja huonon sijainnin takia. Siksi talonostajalla pitää olla kykyä nähdä jopa vuosikymmeniä eteenpäin, missä taloon sijoitetut rahat säilyvät tallessa. Eikä ilmiö ole vain suomalainen: Eurooppa on täynnä auringossa kylpeviä hylättyjä kivitaloja. Olet siis tarkkana siinä, mitä ja mistä ostat, vaikka halvalla saisit.  Ja muista, että viimeksi 90-luvulla asuntojen hinnat jopa puolittuivat. Laskuri käteen asunto-ostoksilla, ostitpa sitten omaksi tai sijoitukseksi.

- Unna Lehtipuu

PS. Tämän viikon Suplan Rikastamossa keskustelemme Terhin kanssa asuntosijoittamisesta, jopa asuntosijoituskiimasta. Lataa ja kuuntele. supla.fi/rikastamo

Kommentit (2)

123

Mukavaa lukemista tämä blogi. On kiinnostava ajatus, että asuntolainan lyhentämisen rinnalla voi myös sijoittaa. Kiitos ideasta!

Unna Lehtipuu
Liittynyt19.10.2017

Hienoa jos se ruokki sinussa idean! Tämä tosiaan on ehdottomasti paras strategia, lyhentää sekä velkojaan että samalla kasvattaa pesämunaa.

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat