Kirjoitukset avainsanalla Elisabeth Dunn

”Oho”, toteaa teini kun tulee sunnuntaiaamuna keittiöön. Hänen reaktionsa on ennakoitu ja toivottu. Olen nimittäin panostanut aamiaiseen hieman ekstraa: sulattanut pakastemarjat, pilkkonut kurkut pieteetillä, paistanut pekonit ja kokkelit, pyöräyttänyt parit smuutit ja teräsmieskaakaot.

Ennen kaikkea ylöspano poikkeaa normisetistä. Vintiltä on kiikutettu alas lomamatkalta roudatut teräskannut ja työmatkalta tuodut lautaset. Jopa servetit  tervehtivät  tulijaa kuninkaallisessa ryhdissä. Rahaa ei ole palanut, mutta vaivaa ja minuutteja sitäkin enemmän.

”Hotelliaamiainen” on arjen uusi salarakas.

Äidin ”hotelliaamiainen”  saa teinitkin ihan uuteen aamuasentoon. ”Mitä me juhlitaan”, ihmettelee toinen – äänellä, jota uni pitää vielä otteessaan.

”Hotelliaamiainen” on arjen uusi salarakas.  Se muistuttaa, että sitä arkista hyvää, mitä elämässämme jo on, tulisi nauttia arvostaen, pysähtyen ja elämystä pitkittäen. Sen sijaan kadotamme sen usein kiireeseen. ”Lisää ja enemmän” tappaa kiitollisuuden siitä, mitä meillä jo on. 

Neuvo olla onnellinen siitä, mitä meillä jo on, ei toimi kuin hetken. Tottumus hyvään saa meissä aikaan karmeaa jälkeä. Ajan kuluessa huomiomme hakeutuu aina tutusta uuteen ja yllätykselliseen, siihen, mitä meillä ei silloin juuri ole.

Belgialaistutkimus osoitti, että vaurastumisen myötä ihmiset menettivät kykyään iloita arjen pienistä asioista, kuten lempeästä tuulesta työmatkalla tai läsnäolemisesta arjessa läheisten kanssa. Vaurastuminen –  se, että onkin varaa enempään –  nosti rimaa ilolle. Kärjistäen voi sanoa, että köyhä saa ilonsa halvemmalla ja helpommalla kuin rikas.

Jo pelkkä tietoisuus siitä, että onkin varaa lähes kaikkeen, mitä haluaa, näyttää vähentävän onnellisuuden kokemusta pidemmällä aikavälillä. Siksi sitä hyvää, mitä arjessasi on, kannattaa odottaa ja annostella paloina. Silloinkin kun sinulla olisi varaa vielä enempään.

Jo pelkkä tietoisuus siitä, että onkin varaa lähes kaikkeen, mitä haluaa, näyttää vähentävän tyytyväisyyden kokemusta.

Se, että pidämme taukoa tai luovumme joksikin aikaa meille tärkeistä asioista tai herkuista, palauttaa arvostuksen niitä kohtaan, neuvovat rahan ja onnellisuuden yhteyttä tutkineet Elisabeth Dunn ja Michael Norton. Ylenpalttisuus on nautinnon suurin vihollinen, kun taas rajattu saatavuus on nautinnon pitkittämisen paras liittolainen. 

Vauraus ei ole vain pankkiote, vaan kiitollisuus siitä mitä jo on. Siksipä arjessa voi vaurastua pään sisällä pelkällä kiitollisuudella. Rikkautesi voit lukea pankkiotteesta, mutta vaurauden määrittelee se, kuinka vauraaksi koet itsesi tässä elämässä –  vähän tai paljon keskellä.

Siksipä koodisanalla ”hotelliaaminen”  halusin pysäyttää arkemme hetkeksi: "Katsokaas perhe, mitä kaikkea meillä on arjessamme". Pekoni, kurkkuviipaleet ja alekorista ostetut croissantit eivät koskaan ole näyttäneet niin merkittäviltä kuin nyt.

- Unna

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat