Kirjoitukset avainsanalla ammattihaave

Ystäväni työskentelee vanhustyössä terapeuttina. Suurimmalla osalla hänen asiakkaistaan on masennusdiagnoosi. Utelin ystävältäni, mitä heiltä voisi oppia, jottei löytäisi itseään jonain päivänä samasta tilanteesta.

”Kannattaa etsiä ajoissa oman elämän tarkoitus ja tehdä asioita, joita pitää aidosti merkityksellisinä. Herääminen tähän liian myöhään lamaannuttaa”, sanoi ystäväni.

Yhä useamman on luotava työpaikkansa itse. Joillekin se on helppoa, toisille tuskan takana.

Merkityksellinen tekeminen on tulevaisuudessa sekä helpompaa että vaikeampaa. Keskivertotyö on katoamassa, ja yhä harvempi saa tulevaisuudessa perinteistä kuukausipalkkaa. Yhä useamman on luotava työpaikkansa itse. Joillekin se on helppoa, toisille tuskan takana.

Oman tarkoituksen etsimisen ei tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että pitää irtisanoutua nykyisestä työstä tai jättää tuttu ympäristö. Jokainen voi jo nykyisessä arjessaan yrittää tehdä entistä enemmän itselleen merkityksellisiä asioita. On lahjakkuutta, josta voi rakentaa kokonaisen työuran. Sitten on myös lahjakkuutta, josta on eniten hyötyä ja iloa harrastuksessa – tai vaikkapa vapaaehtoistyössä. Tärkeintä on, ettei omasta erityisestä osaamisestaan – tarkoituksestaan – tarvitse koskaan luopua kokonaan.

Kaikkein kipeintä on, jos merkityksellisestä joutuu luopumaan vain siksi, ettei siihen ole taloudellisesti varaa. Siksi varantojen kerääminen kannattaa aloittaa ajoissa.

Jos nykyinen työ ei tunnu merkitykselliseltä, turvallinen tapa etsiä uutta on opiskella työn ohessa.

Matka kohti merkityksellistä vaatii investointia uteliaisuuteen. Sillä, että on laajasti kiinnostunut erilaisista asioista, on huomattava vaikutus henkiseen vireyteen. Uteliaana ihminen käyttää energiaansa täydesti. Sen vastakohta on velttous, kyynisyys – ja jopa masennus.

Kun menee kohti merkityksellisinä pitämiään asioita, uudet mahdollisuudet avautuvat tien varrella. Oma tarkoitus on helpointa löytää tienristeyksestä, jossa luontaiset taipumukset ja palava kiinnostus kohtaavat.

Jos nykyinen työ ei tunnu merkitykselliseltä, turvallinen tapa etsiä uutta on opiskella työn ohessa, kunnes yritysidea tai uusi ammattitaito riittävät kannattelemaan.

Joka tapauksessa merkityksen etsiminen maksaa. Aikaa, vaivaa, usein rahaakin. Mutta jollei sitä etsi ajoissa, se voi käydä aivan liian kalliiksi.

- Unna

Kommentit (1)

Vierailija

Ei näin. Kannattaa ennemminkin lakata yrittämästä antautua ja heittäytyä "vapaaherraksi". Sen jälkeen voi hiljalleen etsiä iloa elämän pienistä arkisista asioista kuin vaikkapa omasta pierustaan. Turha suorittaminen pois, koska oikeasti ihminen ei tee mitään merkittävää elämässään se on vain illuusio joka on luotu tarkoituksella. Unnankin elämä on oikeastaan melkoisen yhdentekevä kuten omanikin-maailma on täynnä lahjakkaampia, älykkäämpiä mutta sattumalta huonompiin olosuhteisiin syntyneitä- uuden opetteleminen on merkityksetöntä muutoin kuin jos haluaa jatkaa pyörimistä oravanpyärässä jossa kuitenkin harvat ja valitut saavat jakavat voitot. Periaatteessa esim naisen tärkein funktio on lisääntyminen ruoka suojan etsiminen ja jälkikasvun hoivaaminen kunnes ne ovat niin valmiita että voivat jatkaa maailman tuhoamista omin avuin. Loppu aika on lähinnä itsensä viihdyttämistä kuka nyt mitenkin. Vanhuksilla on masennusta, koska he tiedostavat elämän loppumisen heitä pelottaa ja heitä hoidetaan huonosti. Kunnon tötsyt mummojen huuleen ja eutanasia kun  elämä alkaa mennä liian vit vaikeaksi niin a´vot.

Meillä jokaisella on unelmia, joita haluaisimme elämässämme toteuttaa.

Jokaisella unelmallamme on hintalappu.

Joko maksu suoritetaan henkisenä ponnisteluna tai rahana. Aika moni unelma vaatii toteutuakseen näitä molempia. Henkinen ponnistelu on sitä, että teet silloinkin töitä sen eteen, että olisit päivä päivältä parempi, kun olet väsynyt ja eikä oikein huvita –moodissa. Henkinen ponnistelu on sitä, että pistät itsesi alttiiksi arvostelulle. Henkistä kanttia vaatii myös tehdä asioita, jotka eivät ole niin mukavia, mutta jotka auttavat unelmien saavuttamisessa. Esimerkiksi hankimme työn, joka ei täytä unelmien työmme mittaristoa, mutta jossa olemme kuitenkin valmiita tekemään parhaamme. Työn tehtävä on ensisijaisesti rahoittaa elämämme ja unelmamme.

Henkistä kykyä vaatii myös epävarmuuden sietäminen.

Emme voi koskaan etukäteen päättää päivämäärää, jolloin unelmamme varmasti toteutuu. Voimme asettaa tavoitepäivämäärän, mutta emme voi tietää tarkasti. Voi olla, että teemme vuosia töitä asian eteen, mutta mitään ei tapahdu. Se vaatii henkistä vahvuutta tehdä työtä päivästä toiseen jonkun eteen, jossa ei ole lupausta varmasta lopputuloksesta. Joskus unelmien eteen ei kannata enää uhrata aikaa ja rahaa. Silloin niistä pitää pystyä myös irrottautumaan. Päämäärän panttivangiksi ei kannata jäädä, vaikka matkan jatkaminen voisikin olla vaikeaa.

Unelmamme voisi olla esimerkiksi musiikin tekeminen. Musiikin tilalla voisi olla kukkien kasvatus, postimerkkien keräily, maailmanympäryspurjehdus tai mikä tahansa muukin asia. Minkälaisia henkisiä riskejä olemme valmiita ottamaan? Kuinka paljon jaksamme sietää maailman epäilyjä kyvyistämme tai mahdollisuuksistamme? Mitä tapahtuu silloin, kun saamme vastaukseksi ”Ei”? Kuinka paljon ajastamme olemme valmiita laittamaan unelmiemme eteen, tekemään töitä sen eteen, että tulemme koko ajan paremmaksi? Toiseksi, jos musiikki ei tuo meille heti mammonaa, miten rahoitamme elämämme ennen kuin unelmamme alkaa tuottamaan tuloja? Olemmeko valmiita ottamaan minkä tahansa työn vastaan vain saadaksemme rahaa, jotta voimme rahoittaa arkemme? Olemmeko todellakin valmiita tekemään sen mitä unelmamme vaatii toteutuakseen? Olemmeko valmiita maksamaan menestyksen hinnan? Maksu tapahtuu suostumalla siihen, mikä on epämieluisaa, siihen, mikä on välttämätöntä vaikka ei välttämättä hyvältä maistuisikaan. Meidän  on oltava valmiita siihen, mitä täytyy tehdä, sen sijaan, että olisimme valmiita tekemään vain sitä, mikä meitä huvittaa. Muusikko haluaisi ehkä vain soittaa, mutta jos tulot eivät vielä kanna, se on saman kuin lapsi haluaisi vain tikkaria sen sijaan, että ensin syötäisiin potaattia.

Jokaisen meistä täytyy keksiä keinot rahoittaa elämäntapansa ja unelmansa.

Kenelläkään ei ole oikeus maksattaa omia unelmiaan toisilla tekemättä itse töitä niiden eteen, sillä kenenkään unelma ei ole parempi kuin jonkun toisen. Unelma on subjektiivinen kokemus. Niitä ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Niillä toki voi olla erilainen hintalappu toteutuakseen, mutta toinen toistaan parempia ne eivät ole. Toisaalta kukaan ihminen ei ole sen parempi, että juuri hänen unelmansa pitäisi kustantaa.

Unelmat ovat syntyneet toteutettaviksi. Niiden tarkoitus on kuoria meistä esille meidän kirkas ytimemme, se mitä me parhaimmillamme voisimme olla. Unelmien edessä on oltava nöyränä ja suostuttava siihen, mitä niiden toteuttaminen vaatii. Palkkiona on kasvu, kypsyminen ja unelmien saavuttaminen. Hinta on kuitenkin aina pienempi kuin se palkkio, joka meitä odottaa kun kurkotamme avoimina ja rohkeina kohti syvällä sisällämme polttavia unelmia ja niiden vaatimia asioita.

-Terhi

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat