Kirjoitukset avainsanalla nuori

“Tän pitäisi olla kaikille pakollista”, jyrähti lukiolaispoikani. Hän oli ottanut valinnaisena kurssina puheviestinnän, jossa harjoiteltiin työelämän taitoja kuten työhaastattelua, väittelyä ja puheiden pitämistä. Automatkallakin poika tankkasi ulkoa tutun poliitikon puhetta, joka hänen piti esittää ryhmälle, ja jota analysoitaisiin yhdessä. “Outo puhe, paljon tyhjiksi jääviä ajatuksia, onkohan se edes tosissaan kirjoittanut tätä”, ihmetteli poika.

Pojan kritiikin kärki osuu siihen, että koulussa ja lukiossa tentitään paljon kaikkea erikoistietoa, kuten matemaattisia integrointisovelluksia, kemiallisia kaavoja, vieraiden valtojen hallitsijoiden nimiä, joita aikuisten oikeesti vain osa lukion jälkeen tarvitsee.  Sen sijaan iso kuva jää silti monesti hämäräksi. Työhaastattelussa nippelitietoa ei kysytä, tuskin edes derivointitaitoja. Sen sijaan moni oikeasti tarpeellinen taito on vain “vapaaehtoinen”. Pojan kohdalla esimerkiksi yhteiskuntaoppiin kuuluvan ainoan talouskurssin sijoittaminen-osuus hypättiin kokonaan yli - tarpeettomana?

Pikavippi on helppo "highway to (debt)heaven".

Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:in vuosittaisessa tutkimuksessa Kun koulu loppuu kysyttiin yläkoululaisilta, lukiolaisilta ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilta sitä, kuinka hyvin koulu opettaa työelämäntaitoja. Arvosanaksi tuli heikko. Tämä on siis nuoren todellinen kokemus, sanoipa opetusssuunnitelma asiasta mitä hyvänsä. Lisää käytännön taitoja ja tietoja pitäisi koulusta saada.

Erityisesti tytöt kokevat, että koulu opettaa riittämättömästi taloustaitoja. Koska kuluttaminen on iso osa jo nuorten elämää, pitäisi rahataidot oppia jo ennen kuin suuria vahinkoja ja ylilyöntejä sattuu. Ne voivat leimata nuoren lopuksi elämää tai saattaa velkavankeuteen. Esimerkiksi pikavippi on helppo "highway to (debt)heaven".  Niin kokemusten kuin tavaroiden kuluttaminen näkyy sosiaalisen statuksen boostauksena, mutta säästämistä ei nähdä seksikkäänä.

Uskon, että yhä useampi suomalainen tekee tulevaisuudessa työtään yrittäjänä tai yrittäjämäisesti. Jo nyt noin puolet yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Ja yrittäjän pitää totisesti tuntea numeronsa. Mutta valmentaako koulu tähän? Eipä juuri. Esimerkiksi terve riskinottokyky ja epävarmuuden sieto, jota jokainen yrittäjä tarvitsee, jäi heikoille sijoille TAT:in tutkimuksessa. Pelkästään talouden parempi ymmärrys lisäisi näitä rohkeuden muskeleita. Jos yrittäjiä halutaan Suomeen lisää, pitää kasvattaa ymmärrystä yrittämisestä. Eikä yliopistokaan kasvata merkittävästi yrittämisen rohkeuden lihasta: Esimerkiksi Ekonomiliiton jäsenistä vain neljä prosenttia on yrittäjiä, mikä on kansainvälisesti hätkähdyttävän alhainen luku.

Tylsä lahja tädiltä?

Oppiminen jää siis nuoren oman tai läheisten viitseliäisyyden varaan. Siksi olen viime vuosina paketoinut valmistujais- ja synttärilahjoiksi taitoja: istunut nuoren kanssa alas, käynyt läpi säästämisen ja sijoittamisen perusasioita ja muutaman kerran ollut yhdessä avaamassa ensimmäistä sijoitustiliä pankkiin. Raha ei tuo rahataitoja, vaan ne on opeteltava erikseen. Tylsä lahja tädiltä, saattaa joku ajatella. Parinkymmenen vuoden päästä ajatus voi olla jo ihan toinen

 

Unna Lehtipuu

PS. Rikastamon teemoja - raha, ura ja merkitys - voit kuunnella myös Suplasta. Lataa sovellutus, ja kuuntele milloin vaan lomalla, automatkalla tai työmatkalla. (supla.fi/rikastamo). Niitä sopii suositella myös perheen nuorille.

 

 

Kommentit (2)

Matematiikan opettaja

Ihan matematiikan opettajana ihmettelen sun vertailuja derivointiin ja integraaleihin. Ne on todella tärkeitä jatko-opiskeluissa. Onko tarkoitus että matematiikan tunneilla vaan opiskellaan taloustaitoja? Eiköhän se kuulu aika monelle muullekin oppiaineelle. Ei matematiikan osaamista voi väheksyä. Niitä tarviraan todella monella alalla. Taloustaidot on tärkeitä koko elämälle- eiköhän niitä opi parhaiten kodin ja koulun yhteistyöllä. Koulussa pitää sopia koska näitä taitoja opitaan.

Unna Lehtipuu
Liittynyt19.10.2017

Hei kiitos palautteesta. TAT-tutkimuksessa kysyttiin nimenomaan nuorten kokemusta, ja he toivoivat koululta lisää käytännön (talous)taitojen opetusta. Tämä ei siis poista matikan tarvetta. Tässä kokemuksessa varmasti myös isoja eroja koulujen ja oppilaitosten välillä, myös opettajien innostuksessa näihin. Väistämättä joutuu tekemään valintoja siinä, mikä on oikeasti (kaikille) tärkeää elämän alulle - ja minkä voi oppia myöhemmin jatko-opinnoissa (tai tarkastaa netistä). Suomessahan on opetussuunnitelmassa varsin laaja yleissivistys, mikä poikkeaa monista maissa, joissa erikoistutaan jo aiemmin. Esimerkiksi viestintä- ja esiintymistaidot ovat usein valinnaisia, mikä on harmi, ja minkä omassa työssäni selvästi näen. Esimerkiksi yritysjohtajat rankkaavat kyselyissä nimenomaan vuorovaikutustaidot listan tärkeimmille sijoille omalla urallaan. Mutta jokatapauksessa, teet tärkeää työtä, kiitos siitä!

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat