Kirjoitukset avainsanalla varallisuus

Suomalaisista 38 prosenttia ei säästä tai sijoita ollenkaan. Näin kertoo finanssialan säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja käsittelevä raportti. Kylmä hiki nousi otsalleni, kun ajattelin asiaa varallisuusvalmentajana. Joka kolmas suomalainen on siis tilanteessa, että unelmat karkaavat yhä kauemmaksi ja jos huono päivä tulee, oma talous ei jousta lainkaan.

Vaurastuminen on 80-prosenttisesti psykologiaa. Vaikka kuinka ympärillä olevat ihmiset puhuvat, miten järkevää säästäminen on, se ei muutu tavaksi, jos oma ajattelu ei muutu ja tue tavoitetta. Miten säästäminen sitten onnistuisi? Erinomainen keino on se, että alkaa pitää säästämistä niin tärkeänä, että sen tekee ensimmäisenä ennen muuta kuluttamista. Ensimmäisen säästökohteen on hyvä olla vararahasto  ja sen jälkeen sijoitukset. Lisäksi voi säästää isompiin hankintoihin ja itselle tärkeisiin asioihin. Mutta nämä säästökohteet tulevat vasta sitten, kun vararahasto on säästetty.

Mieti, mikä on sinun heikko kohtasi. Mihin ”tuhlaat” rahaa?

Mieti, mikä on sinun heikko kohtasi. Mihin ”tuhlaat” rahaa? Joka päivä kannattaa tehdä sellaisia tekoja, joilla mahdollistat ”tuhlailun” tulevaisuudessakin. Itselleni matkailu on tärkeää, joten olen pyrkinyt säästämisellä ja sijoittamisella varmistamaan, että voin tulevaisuudessakin matkustaa perheeni kanssa. Siksi joidenkin sijoitusteni tuotot on korvamerkittyjä matkustamiseen.

Silmiini osui vähän aikaa sitten artikkeli, jossa kerrottiin luottotietonsa menettäneestä naisesta, joka halusi säästää, mutta ei millään onnistunut siinä. Jutussa esiteltiin kuukauden ajalta naisen tulot ja menot. Kiinnitin huomiota lastenvaatemenoihin, jotka olivat naisella kuukaudessa 446 euroa. Entä jos säästäisikin summasta puolet?

Toinen on shopannut, toisella varallisuutta on lähes 30 000 euroa.

Kuvitellaan, että lastenvaatteisiin tai vaikka omiin vaatehankintoihin kuluu joka kuukausi 400 euroa. Jos 400 eurosta 200 euroa käyttäisikin sijoittamiseen, kymmenessä vuodessa kertyy säästöön 24 000 euroa. Kuuden prosentin tuotolla tämän päälle on kertynyt 8 653 euroa.

Se, miten päätämme rahamme käyttää, näkyy myöhemmin mahdollisuuksissamme. Toinen on shopannut, toisella varallisuutta on lähes 30 000 euroa. Ja heitä on erottanut vain se, mitä he ovat pitäneet tärkeänä ja miten he ovat sen mukaan toimineet.

- Terhi

Kommentit (0)

Kun lapseni olivat pienempiä, minulla oli tapana tehdä heille synttärihaastatteluja. Joka kerta kysyin, mitä he aikovat isona tehdä. Esikoinen ilmoitti ryhtyvänsä ritariksi, kunnes tarhakaveri nokitti kertomalla, ettei ritareita oikeasti ole. ”No, voithan aina olla ritarillinen”, lohdutin. Seuraava tavoite oli tulla palomieheksi, mutta kaveri torppasi senkin sanomalla, etteivät ne saa kunnon liksaa. Poika hämmentyi.

Alan valinnalla on dramaattisia seurauksia niin palkkatasoon kuin eläkkeen suuruuteen. Rahan ei silti pitäisi olla ainoa tai edes tärkein kriteeri uraa valitessa. Jos osaaminen ja sydän vetää alalle, joka tunnetusti on matalapalkkainen, vaatii se kuitenkin keskimääräistä parempia rahataitoja rakentaa puskureita ja säästöjä. Pienellä palkalla eläminen pääkaupunkiseudulla on tunnetusti trapetsitaidetta.

Vain hyvin pieni osa yrittäjistä oikeasti rikastuu tekemisellään.

Esimerkiksi yrittäjän leipä on harmillisen tiukassa. Suomalaisista yrityksistä yli puolet on yhden hengen firmoja, ja joka neljäs näistä yrittäjistä ansaitsee bruttona alle tuhat euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi yrittäjä vastaa itse sosiaaliturvastaan sekä eläkkeen kerryttämisestä – jos hänellä on siihen varaa. Vain hyvin pieni osa yrittäjistä oikeasti rikastuu tekemisellään. Silti tulevaisuudessa yhä useampi meistä työllistyy yrittäjänä tai tekee töitään yrittäjämäisesti. Tätä taustaa vasten on vaikea niellä poliittisia vaalipuheita, kuinka yrittäjien ”etuja” pitää entisestään karsia.

Pienelläkin palkalla on silti mahdollista rakentaa hyvää omaa taloutta. Suomen yleisin keskiansio bruttona on 2500 euroa. Jos teet kokopäivätyötä neljäkymmentä vuotta tuolla palkalla, olet tienannut 1 200 000 euroa ennen veroja ja maksuja. Siis yli miljoonan, vaikka verokarhu siitä osansa viekin. Jos noiden neljänkymmenen vuoden ajan onnistuisit säästämään 50 euroa jokaisesta palkkatilistäsi ja saat säästöillesi seitsemän prosentin vuotuisen tuoton, on sinulla 132 000 euron säästöt eläkepäivillä. Jos onnistuisit säästämään jopa 100 euroa, kasvaisi summa yli 264 000 euroon. Ja aloittaa voi hyvin paljon pienemmilläkin summilla, rahastosijoittajaksi pääsee jo 15 eurolla kuukaudessa.

Toivon, että lasteni ammatinvalintaa ei määrää raha, vaan aito kiinnostus alaan. Siksi olen luvannut opetella heidän kanssaan hyvät arjen rahataidot.

- Unna

Kommentit (5)

Vierailija

Kiehuttaa, joten kommenttia lähti tulemaan. Tämä kirjoitus on kohtuuton. 2500 bruttona tienaavan perheellisen henkilön on todellisuudessa mahdotonta saada 50, saati 100e kuukaudessa säästöön asuipa missä päin Suomea tahansa. Ja vaikka siinä puoliso tienaisi saman verrankin. Toki voi olla etten tunne sosiaalietuja, joita tuollaisella palkalla on saatavissa. Samalla kommentoin ed kirjoitustasi, kuinka matkakassan saa helposti kasaan mainitsemillasi tavoilla säästää. Aloin innoissani lukea kirjoitusta, että jeppistä jee, nyt tulee asiaa. Mutta täytyy sanoa, että keinot oli kyllä naurettavia. Herranen aika, kai jokainen jonka tarvitsee matkakassaa varten säästää, ole ymmärtänyt kilpailuttaa sähköt, vakuutukset ja muut. Vai onko tämä blogi suunnattukin lapsille? Pahoittelen kommenttiani jos kuulunkin ihan väärään lukijakuntaan, luin vaan nämä pari kirjoitusta joten en ihan ole perillä, pöyristyin vaan ohjeiden "tasoa", joten kiitos ja hei.

Unna Lehtipuu
Liittynyt19.10.2017

Hei Vierailija, kiitos tärkeästä kommentistasi. Kyllä, nuo säästösummat ovat isoja, mutta vain laskennallisia osoittamaan miten suuriinkin säästöihin on mahdollista päästä, mutta aivan hyvin voi säästää ja sijoittaa paljon, paljon pienemmilläkin summilla. Tunnen paljon ihmisiä, jotka pienistäkin tuloista tekevät rivakkaa säästämistä, eli kyllä tämä on mahdollista - toki pääkaupunkiseudulla arjen kulut ovat usein kohtuuttomat. Valitettavasti lyhyisiin kolumneihin ei mahdu monia vaihtoehtolaskelmia, siksi tässä päädyin ottamaan nyt nuo melko isot lukemat jotka hyvin osoittavat korkoa korolle-vaikutuksen huiman voiman. Jos molemmat puolisot saisivat säästöön 25 / kk, kertyisi siitä 50e, mutta esimerkiksi rahastoihin voi kuukausisäästää jo 15 eurolla kuussa.  Minulla on kuusihenkinen perhe, ja kyllä, olemme onnistuneet matkakassaa kerryttämään nimenomaan säästämällä arjen ruokakuluissa, kilpailuttamalla erilaisia sopimuksia jne. Ja tietenkin matkalla on valittu edullisempia majoitusvaihtoehtoja ja ruoat tehty itse. Tämäkään lista ei ole täydellinen, kuten huomasit, mutta jostakin on hyvä aloittaa. Iloa syksyysi!

Vierailija

Hei. Minulla bruttotulot on 2600e, nyt osittaista hoitovapaata tehden 2000e. Asumismenot on 1220e. Mieheni bruttotulot saman verran ja kulut menevät puoliksi. Meillä on lapsi joka harrastaa paljon ja siltikin meille jää säästöön kuukausittain tällä hetkellä pari sataa ja kun lopetan hoitovapaan niin huomattavasti enemmän.
En koe myöskään, että elämme mitenkään kovin tiukilla. Mutta koen olevani hyvä taloudenhallitsija.

Vierailija

Näitä samoja oivalluksia enemmän soisin puhetta siitä että taloudellinen tasa-arvo ei ole sama jos puoliso maksaa puolet eri tulotadoilla tai jos samalla eläkettä kertyy eri määrä. Todellinen puolittaminen tasaisi myös eläkekertymän tuolta ajalta ja kummallekin jäisi säästöön yhtä monta euroa. Elinikäisessä avioliitossa näin käykin usein. Koska erot ja avot ovat yleistyneet, toivon kampanjaa sen puolesta että kotipuolisoille varakkaampi maksaisi ylim. Eläkettä tai avierossa puolitettaisiin myös liiton ajalta kertynyt eläke. Norjassa näin tehdäänkin.

Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli yleistä laittaa yhdessä hankittu omaisuus, kuten asunto, vain miehen nimiin – eikä se harvinaista ole nykyäänkään. Tällaisessa tapauksessa vaimolla ei ole oikeutta omaisuuteen, kun mies on elossa. Jos mies esimerkiksi kärsii muistisairaudesta, ei vaimo voi tehdä miehen puolesta mitään päätöksiä vaikkapa asunnon myynnistä, jos hän ei ole itse asunnon omistaja. Tällainen tilanne vaatii edunvalvojan määräämistä muistisairaalle puolisolle.

Ajatellaanpa tilannetta, jossa vain toisen nimi on asunnon papereissa, ja puolisot sopivat, että toinen maksaa lainan lyhennykset ja toinen perheen muut menot. Molemmat siis osallistuvat tasaveroisesti perheen kuluihin, mutta vain toinen omistaa, voi päättää omaisuudesta ja myös käyttää omaisuudesta saadut mahdolliset tuotot.

Selvintä on, kun kummankin nimet ovat paperissa.

Avoliitossa nimi paperissa on vielä tärkeämpi. Jos omaisuus on vain toisen nimissä ja asunnon omistava kuolee, avopuolisolla ei ole mitään oikeutta omaisuuteen, vaikka hän olisikin maksanut osansa talouden kuluista.

Aivan tyhjän päälle vähävaraisempi puoliso ei lain mukaan silti jää, sillä avioerotilanteessa hän voi pyytää varakkaammalta puolisolta tasinkoa. Myös avoliiton purkautuessa toinen voi vaatia toiselta hyvitystä siitä, että on osallistunut perheen menoihin ja auttanut näin avopuolisoaan kasvattamaan omaa omaisuuttaan. Nämä tilanteet vaativat kuitenkin aina erikseen neuvottelua ja sopimista, mikä ei erotilanteessa ole välttämättä helppoa. Selvintä on, kun kummankin nimet ovat paperissa. Silloin ei asiassa ole nokan koputtamista kellään.

Perheen sisällä saatetaan elää ihan erilaista elämää varallisuudesta riippuen.

Itse olen lähtenyt siitä, että minulla on oltava omaa omaisuutta. Ensinnäkin se tuo turvaa, mutta myös tasapainottaa parisuhdetta. Otan myös vastuuta perheen menoista ja otan kantaa perheen yhteisiin asioihin. Pyrin kouluttamaan itseäni, jotta osaisin tehdä parempia päätöksiä.

Yksi vuosi sinne tai tänne ei ole merkitsevä, mutta pitkällä aikavälillä puolisoiden varallisuuserot alkavat tuntua. Perheen sisällä saatetaan elää ihan erilaista elämää varallisuudesta riippuen. Parisuhde on myös taloudellinen suhde, ja kuulostaa kummalliselta, jos siinä ei huolehdita molempien taloudellisesta hyvinvoinnista. Mutta siitä täytyy ensisijaisesti huolehtia itse.

- Terhi

Kommentit (1)

Herätys naiset

Täyttä asiaa. Hullua, että vielä on naisia, joiden nimi ei lue talopapereissa. Mies maksaa tosiaan lyhennykset ja nainen talouden muut menot. Miten käy kun ero tulee...

Kävimme läpi asiakkaani oman talouden numeroita. Teimme yhdessä huomion, että palkka ja kokonaistulot sekä varallisuus olivat nousseet mukavasti sitten viime kerran, kun olimme yhdessä istuneet alas.

Jos joku ulkopuolinen näkisi numerot, hän saattaisi kiinnittää huomiota, että varallisuus suhteessa tuloihin on melko iso. Miten on mahdollista saada tonneilla satojen tuhansien varallisuus?

Miten on mahdollista saada tonneilla satojen tuhansien varallisuus?

Voimme säästää ja sijoittaa vain osan tuloistamme, sillä elämiseen kuluu aina jonkin verran rahaa. Ison varallisuuden hankkiminen voi tätäkin vasten tuntua mahdottomalta.

Salaisuus on siinä, että varallisuus voi nousta arvossaan ja se voi tuottaa tuloja. Kun sijoitamme osan palkasta ja aikaa kuluu, omaisuuserä voi olla huomattavasti arvokkaampi kuin olemme itse siihen sijoittaneet. Tätä ei vain tiedä etukäteen, nouseeko arvo ja kuinka paljon. Toki joidenkin omaisuuserien, jotka ovat sijoituksiksi ostettu kohdalla voi tapahtua myös arvonalenemista.

Jos vielä sijoitamme sijoituksesta saadut tuotot, voimme hyödyntää kuuluisaa korkoa korolle –efektiä. Tällöin saamme lisää pääomaa tekemään työtä puolestamme. Vielä yksi tapa lisätä kierroksia on sijoittaa velkarahalla.

Salaisuus on siinä, että varallisuus voi nousta arvossaan ja se voi tuottaa tuloja.

Otetaan esimerkki. Voimme ostaa 100 euron edestä vaatteita tai voimme sijoittaa rahan. Jos yritämme myydä vaatteita, tiedämme, että niistä ei saa lähellekään samaa hintaa kuin olemme niistä itse maksaneet. Hinnasta sulaa siis heti suurin osa pois. Sen sijaan, jos sijoitamme 100 euroa, meillä voi olla viiden vuoden päästä esimerkiksi 128, jos sijoitus tuottaisi tasaisesti viisi prosenttia vuodessa. Jos jatkamme sijoittamista, jokainen 100 euroa voi kasvaa samalla tavalla.

Tämän takia olisi hyvä sijoittaa koko ajan, vaikka pieniäkin summia, jotta meillä on mahdollisuus hyötyä varallisuuden mahdollisista tuotoista ja arvonnoususta. Ja kun aikaa kuluu, varallisuus on voinut kasvaa tasolle, joka yllättää todella positiivisesti.

-Terhi

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat