Kirjoitukset avainsanalla kierrätys

Ilmanlaatu on erittäin huono, severe, kertoo aamun sanomalehti Times of India. Työmatkani saastuneeseen Delhiin on kuin olisin astunut tieteiselokuvaan tulevaisuudesta, jossa planeetan resurssit eivät enää kestä.

Intian suurimman juhlan, valonjuhla diwalin, alusviikolla kuonokopilta näyttävät hengityssuojat käyvät kaupaksi, hallitus sulkee kokonaisia teollisuusalueita ja ilotulitteita myyviä liikkeitä sekä kieltää avotulia viljelijöiltä. Basmatiriisitkin jäävät pellolle, kun myllyjä suljetaan. Himmeä savusumu on kuin peitto. Kun vaurastuva keskiluokka 1,2 miljardin asukkaan Intiassa pääsee kulutuksen ja autoilun makuun, paukkuvat kaikki mahdolliset päästörajat.

Vaikka oma elämämme on kertakäyttöinen, meidän jälkeemme tulevat tarvitsevat tätä palloa.

Vaikka meitä suomalaisia on paljon vähemmän, mekin kulutamme asioita keskimäärin vain kerran. Siihen meillä ei ole varaa. Vaikka oma elämämme on kertakäyttöinen, meidän jälkeemme tulevat tarvitsevat tätä palloa. Siksi omistamisen on muututtava lainaamiseksi ja vuokraamiseksi, kertakäytön kierrätykseksi.

Yksi isoimmista rasitteista on elämäntapamme: se kuinka asumme tai kuinka ja millä liikumme paikasta toiseen. Mutta myös joka kerta, kun vingutamme jouluostoksilla pankkikorttia, äänestämme samalla joko planeettaa vastaan tai sen puolesta. Nelinumeroinen pankkitunnuksesi on äänestyslipukkeesi.

Muovisten ilmanpuhdistimien sijaan koti kannattaa siis täyttää viherkasveilla.

Korealaiset ovat keksineet oivan keinon, jolla kansaa kannustetaan ilmastotekoihin. Green Gard -kortin käyttäjälle kertyy riihikuivaa rahaa varastoon joka kerta, kun hän shoppailee ilmastoystävällisiä tuotteita tai palveluita. Se on halvempaa kuin paikata tuhoja jälkikäteen. Korealaisten idea kannattaisi myydä myös kansallis-ikonillemme joulupukille, joka raksittaa tai yliviivaa lahjatoiveitamme. Lahjan pitäisi tehdä hyvää paitsi saajalleen myös koko planeetalle.

Times of Indiasta löytyy toinenkin ilmastouutinen: viherkasvi anopinkielestä. Juttu kertoo, että tuolla lapsuuteni inhokilla on erinomainen kyky imeä itseensä haitallisia ainesosia huoneilmasta. Muovisten ilmanpuhdistimien sijaan koti kannattaa siis täyttää viherkasveilla. Joskus ratkaisut löytyvät kurkkaamalla mummon kammariin.

- Unna

Kommentit (3)

Vierailija

Tai jos saataisiin toimiva roskien lajittelu, kierrätys ja keräys ylipäätään.

Vierailija

Onneksi suomalaiset sentään ovat lähes lakanneet lisääntymästä ja se on todellinen ekoteko.

Vuosia sitten kollegani piti läksiäiskahvit ja yllätti kaikki työkaverit lahjalla. Antaessaan lahjoja hän piti pienet kiitossanat jokaiselle ja perusteli samalla, miksi uskoi kunkin lahjan palvelevan ja rikastuttavan saajaa. Poikkeuksellista oli, että kaikki lahjat olivat käytettyjä, suoraan antajan omista kaapeista.

Yksi sai kirjan ja bonuksena kauniit sanat siitä, miksi lahjan antaja uskoi juuri tämän kirjan ilahduttavan saajaa. Toinen sai vinyylilevyn antajan kokoelmista, osuvilla saatesanoilla. Kolmas vaatekappaleen ja hyvät perustelut sille. Pienet saatepuheet olivat jo lahjoja sinänsä.

Hän lahjoitti asioita ja tavaroita, jotka olivat vuosien mittaan tuoneet hänelle iloa, uusia ajatuksia ja inspiraatiota, ja joiden uskoi rikastuttavan myös uuden omistajan elämää.

Minusta teko oli nerokas. Valmiiksi minua palvellut tavara voi olla toisen aarre. Toisen turhake on toisen timantti.

Voisiko myös joululahjaa kierrättää? Tori.fi:n tekemän tuoreen kyselyn mukaan peräti 80% vastaajista oli sitä mieltä, että käytetty joululahja ei ole ongelma. Monet jo ostavatkin käytettyä tavaraa joululahjaksi, niin retroa kuin antiikkia, mutta ehkä aarteita löytyisi myös suoraan omista kaapeista ja hyllyistä.

Innokkaimpia kierrätyslahjojen ostajia ovat keski-ikäiset, 46–65-vuotiaat. Naiset antavat käytettyjä lahjoja useammin kuin miehet. Lähes 60 prosenttia vastaajista sanoo miettivänsä ympäristönäkökohtia joulua valmistellessaan – siksi moni ostaa joulukoristeet käytettynä.

Joululahjojen ammentaminen omista kaapeista vaatii silti erityistä sensitiivisyyttä.

On riski, että saaja kokee lahjansa pelkkänä romuvaraston tyhjentämisenä. Siksi antajan on tunnettava lahjan saaja riittävän hyvin. Antajan kaapeista lahjapakettiin sujautettu kukkavaasi, ex-poikaystävältä saatu koru, vanha huuliharppu, pölyttynyt historiakirja tai puolimauton mainoslahja, joka ei lainkaan palvele saajan tarpeita tai mielenkiintoa, voi syvästi loukata. Halvallapa pääsi, ajattelee saaja.

Kierrätetyn lahjan valinta vaatii enemmän hoksottimia ja sydäntä kuin rahaa antajaltaan.

Kierrätys ja kiertotalous ovat silti nerokkuutta ajassa, jossa meitä ympäröi ilmastonmuutoksen mustat pilvet, ja jossa kestävä kehitys vaatii yhä suurempaa vastuullisuutta shoppailijalta.

Löytyisikö sinun korulippaista, vaatekaapista tai varustevarastostasi aarre, joka heräisi uudestaan eloon toisen omana, joulupakettiin käärittynä? Uskaltaisitko kokeilla? Entä miltä sellaisen saaminen tuntui?

- Unna

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat