Kirjoitukset avainsanalla Velkaantuminen

Jos kuukausituloistasi lähtisi satanen, keikahtaisiko taloutesi?

Joka kolmannes suomalainen kertoo Lähi-Tapiolan kyselututkimuksessa, että satasen pudotus tekisi tiukkaa. Tämä ei koske vain pienituloisia, sillä lähes puolet keskituloisista ja neljännes 35 000–50 000 euroa tienaavistakin ilmoittaa, että sadan euron menetys ajaisi pinteeseen.

Talous on siis ajettu kuristavan ahtaalle monessa kodissa. Vastaukset ovat erityisen huolestuttavia, koska elämme nyt pitkän nousukauden lopun alkua. Moni korttitalo alkaa heilua, kun matalina pysyneet korot nousevat ja laskut erääntyvät.

Näyttää siltä, että monilta suomalaisilta on karannut mopo käsistä oman talouden hoidossa.

Kotia on vaikea ostaa ilman velkarahaa, mutta aina vain isompien neliöiden kiima ajaa rankkaan lainanottoon. Kun pakollisten menojen lisäksi maksaa Netflixit, ulkomaanlomat ja verkkokauppaostokset, turvautuu liian moni pikavippeihin. Pelkästään erilaisista palvelumaksuista kertyy salakavalasti iso kuukausisumma. Tämä näkyy suoraan maksuhäiriömerkintöjen nousuna.

Näyttää siltä, että monilta suomalaisilta on karannut mopo käsistä oman talouden hoidossa.

Viime vuonna ajoimme velkaantumisasteen rallivauhdilla yli 128 prosenttiin. Keskiverto Korhosella on siis keskimäärin enemmän velkaa kuin hänen koko vuositulonsa. Vertailun vuoksi: nyt eläköityvä sukupolvi mitoitti lainansa noin kymmeneen vuoteen, jolloin pitkä velaton aikuisuus oli monelle mahdollista. Nyt sellainen on haave vain.

Ei ihme, jos eräs ekonomisti haluaisi julistaa jo säästämisen kansallisen hätätilan.

”Mutta kun pieniin tuloihin on vaikea tottua”, vetosi käräjäoikeuteen eräs eläkkeellä holtittomalla kulutuksella velkaantunut sairaanhoitaja. Oikeus ei heltynyt, vaan edellytti järjen käyttöä taloudenhoidossa.

Ei ole olemassa hyvää velkaa, on vain pahaa velkaa ja siedettävää velkaa, jonka kanssa voi elää. Jälkimmäisen lainan vakuutena on aina jokin omaisuuserä, jonka voi odottaa kasvavan tai vähintään pysyvän ennallaan, kuten asunto. Verkkokauppaostoksista omiaan ei saa takaisin edes kirpputorilla.

Niin velanotto kuin säästäminenkin ovat taitolajeja. Ei ihme, jos eräs ekonomisti haluaisi julistaa jo säästämisen kansallisen hätätilan.

- Unna

Kommentit (3)

Vierailija

Äh ja pyh. Kyllä hyvääkin velkaa on. Sellainen mitä ei ole aikomustakaan maksaa takaisin.

Vierailija

Tuo on kyllä huolestuttavaa, jos keskituloiselle satasen tulojen pudotus tekisi tiukkaa. 100 000 euron asuntovelalla koron tarttee nousta reilu 1 %, että kuukausimenot nousevat satasella. Korot tulevat varmuudella nousemaan jossain vaiheessa, joten monelle kotitaloudelle on tulossa tiukat ajat.

Vierailija

haluaisin korjata suurin osa maksuhäiriömerkinnöistä tulee sakoista ja terveyskeskusmaksuista. Kyllä henkilöllä täytyy olla rahaa todella vähän jos ottaa 2 vuoden maksuhäiriömerkinnän jopa 30 euron takia. Se on sitä suomalaista elintasoa ja köyhiltä leikataan lisää myös seuraavien vaalien jälkeen.

Lapsen sairaus. Työttömyys. Masennuksesta johtuva työkyvyn menettäminen. Keikkatöiden niukkuus. Avioerossa puille paljaille. Lapsen menetys. Perheen perustaminen. 

Tässä muutama syy miksi kyselyyni vastaajat olivat kiinnostuneet oman talouden hoidosta ja sijoittamisesta. Toivoisin, että moni heräisi jo ennen kuin on pakko tai kun oman elämän shokki herättää. 

Tällä viikolla juhlistimme Rikastamo-kirjan julkistamista. Saimme tilaisuuden keskustella kirjan sisällöistä useissa medioissa, ja aina nousi esiin kysymys miksi. Miksi omasta taloudestaan pitäisi syttyä?

Listaan muutaman hyvän syyn.

Ei ole olemassa hyvää velkaa

Ensiksi, ei ole  olemassa hyvää velkaa, on olemassa vain pahaa velkaa tai velkaa, jonka kanssa voi sopuisasti elää. Suomalaiset ovat velkaantuneet rallikansan vauhtiin, ja pahinta luisua tarjoavat pikavipit. Vuonna velkaantumisaste kipusi jo 128,3 prosenttiin. Keskiverto-korhosella on siis enemmän velkaa kuin hänen vuositulonsa yhteensä. Velka muuttuu pahaksi jos sen vakuutena ei ole jokin omaisuuserä, jonka arvon voi olettaa kasvavan, kuten asunto  alueella, jolla riittää kysyntää tulevina vuosikymmeninäkin.  Kulutusluotot eivät kirpputoreilla muutu vauraudeksi. 

Viime vuodet suomalaiset ovat ostaneet asuntoja ja sijoitusasuntoja koviin hintoihin. Haja-asutusalueilla vanhemmat asunnot eivät enää käy kaupaksi, ja puhutaan jo Järvenpää-ilmiöstä: asuntosijoittamisbuumin myötä rakennettiin huimasti uusia yksiöitä, joille kaikille ei enää löydy ostajaa. Asunnon sijainnista tulee nyt ykköskriteeri, ja asuntojen hintojen laskiessa ja lyhennysten lävähtäessä pöytään maksukyky voi horjua. Jollakin saattaa olla takaraivossa vielä muistikuva 90-luvun pommista, kun asuntojen hinnat puolittuivat. 

Suomalaiset ovat yhden pysäkin sijoittajia, joiden kaikki varallisuus on useimmiten kiinni asunnossa.

Suomalaiset ovat yhden pysäkin sijoittajia, joiden kaikki varallisuus on useimmiten kiinni asunnossa. Muita säästöjä tai sijoituksia ei juuri ole, ja se jos mikä on iso riskinotto.  Asuntolainan lyhentämisen rinnalla olisi hyvä kasvattaa ja säästää muutakin varallisuutta, esimerkiksi kuukausittaisia säästöjä. 

Toiseksi, vaikka eläkeikä olisi vielä kaukana, tulevaisuudelle ei kannata ummistaa silmiä.  Suomen huoltosuhde heikkenee: jokaista eläkeläistä kohti (hyvin tienaavien) veronmaksajien määrä pienenee. Siksi nykyisenkaltaisiin isoihin eläkkeisiin ei yhteiskunnalla todennäköisesti ole varaa. Ei siis ainakaan ole haitaksi, että jo nuorena ryhtyy säästämään itselleen varantoja.

Luvassa on rumaa jälkeä monille yrittäjille 

Kolmanneksi, Suomessa puolet yrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja useimpien tulot jäävät pieniksi. Yrittäjällä on taipumus nipistää omasta palkastaan ja eläketurvastaan, jos kassavirta jää pieneksi. Puhumattakaan muista säästöistä. Siksipä meillä on tuhansia yrittäjiä, joille ei kerry kunnon sosiaaliturvaa saati puskureita. Se tarkoittaa rumaa jälkeä, jos yritystoiminta ei lähde liitoon. 

Yhä useampi suomalainen tekee tulevaisuudessa työtään yrittäjämäisesti tai yrittäjänä, joten erityisesti yrittäjyydestä haaveileville hyvät rahataidot ovat lähtökohta. 

Neljänneksi, elämä maksaa. Meillä on unelmia, jotka eivät toteudu toiveajattelulla tai lottovoiton odottamisella. Mutta useimmat niistä ovat aivan mahdollisia toteuttaa jäntevällä ja suunnitelmallisella oman talouden rakentamisella.  

Hyvässä parisuhteessa molempien varallisuus kasvaa yhtä matkaa.

Viidenneksi, Suomessa puolet avioliitoista päättyy eroon, ja moni niistä johtaa taloudelliseen pinteeseen, jopa katastrofiin.  Esimerkiksi kotona lapsia hoitanut puoliso voi erossa jäädä taloudellisesti hyvin heikoille, mikäli omaisuutta ei ole kirjattu molempien nimiin. Hyvässä parisuhteessa molempien varallisuus kasvaa yhtä matkaa. Ja aina, kun yhdestä kodista pitääkin rakentaa kaksi erillistä, se maksaa. 

Syy, miksi itse mielelläni kirjoitan ja puhun rahasta, on että jokaisen oma potentiaali saisi toteutua. Olen saanut olla rakentamassa elinkeinoprojekteja maailman köyhimmille, ja nähnyt miten pienin askelin voi lähteä liikkeelle kohti turvattua taloutta. Omassa elämässänikin on ollut monta tsunamia ja herätettä, jotka ovat haastaneet pohtimaan oman talouden suunnittelua.  Raha ei silti ole itsetarkoitus, vaan väline rakentaa merkityksellistä elämää.

- Unna Lehtipuu

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat