Kirjoitukset avainsanalla sijoittaminen

Kaupallinen yhteistyö

Sijoittamisen aloittaminen on hyvä uudenvuodenlupaus, ja nyt sille on neljä erityisen hyvää syytä. Tankkaa tästä motivaatiota  omaan lupaukseesi: 

Moni hyvä osake on halventunut eli samalla rahalla saat nyt enemmän.  Lehtijutuissa on jo vilahdellut sana karhumarkkina, koska historiallisen pitkän nousunkauden jälkeen osakemarkkinoilla on nyt tapahtunut käänne alamäkeen.  Yleisin määritetelmä karhumarkkinoille on, että kurssit ovat laskeneet huippulukemistaan vuoden aikana alas vähintään 20 prosenttia.

Laskua voi jo nyt pitää kutsuna osakkeiden alennusmyyntiin

Tällaista laskua voi jo nyt pitää kutsuna osakkeiden alennusmyyntiin, vaikka  laskun pituus ja syvyys ei ole vielä tiedossa.  Joka tapauksessa aloittelijalle tämä hetki on parempi hetki kuin vuosi sitten, jolloin hinnat olivat varsin korkealla. 

Pinnan olla muhii muita tätäkin isompia hyviä syitä aloittaa sijoittaminen viimeistään nyt. Itselleni sijoittaminen on aktiivista säästämistä tulevaisuutta varten eli etsin säästöille parempaa tuottoa kuin mitä lähes nollakorkoiset säästötilit ovat tarjonneet.  Eikä ole edes tarvinnut lähteä kaukaisille vesille. Monille tulee yllätyksenä, että piskuinen Helsingin pörssi on kansainvälisessä vertailussa ollut maailman huippua, heti Tukholman pörssin rinnalla. Se tarjonnut keskimäärin 8,5 prosentin vuotuisen tuoton sijoituksille viimeisten 50 vuoden aikana. Tuotto edellyttää, ettet usko yhden osakkeen ihmeisiin vaan hajautat  fiksusti, vähintään 7-10 eri toimialoilla toimivaan yhtiöön tai hyvin hajautettuun rahastoon.

Toinen järkisyy on meidän suomalaisten vähäinen lukumäärä

Toinen järkisyy on meidän suomalaisten lukumäärä, mille Tilastokeskus tänä vuonna luki madonluvut. Jo vuonna 2035 väkimäärämme kääntyy laskuun, jos emme innostu lapsentekoon tai avaa ovea isommin maahanmuuttajille. Lue rivien välistä: se tarkoittaa vähemmän veronmaksajia ja verotuloja. Oma säästäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Verotulojen kutistuessa palvelut kallistuvat ja harvenevat. Harvan eläkeläisen eläke riittää nykyisinkään hoivapalvelumaksuihin. Aivan liian monen talous on jo nyt vain Kela-tukien varassa. Suomalaisten säästämisaste on jo tippunut pakkaselle kun taas velkaantuminen kasvaa rallivauhtia. 

Ikääntyminen länsimaissa on sijoittajalle samalla tärkeä megatrendi, sillä jo vuonna 2020 ikääntyneiden ostovoiman on arvioitu nousevan 15 biljoonaan vuoden 2012 kahdeksasta biljoonasta. Vastauksena ikääntymisen huutoon Helsingin pörssin listalle on viime vuosina tullut monia uusia toimialoja, kuten hoivapalveluita, hoivateknologiaa, hoivatilojen rakentajia ja niihin sijoittavia kiinteistöyhtiöitä. Aloittelijankin kannattaa niitä poimia salkkuunsa. 

Kun sijoitat yrityksiin, jotka kehittävät tuotteita ja palveluita liennyttämään ilmastonmuutosta, äänestät samalla planeetan puolesta.

Kolmas hyvä syy on ilmastonmuutos. Suomalaiset ovat nyt tutkitusti enemmän huolissaan ilmaston lämpenemisestä kuin vuosi sitten. Kun sijoitat yrityksiin, jotka kehittävät tuotteita ja palveluita liennyttämään ilmastonmuutosta, äänestät samalla planeetan puolesta. Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Stora Enso yhteistyössä Sulapacin kanssa kehittää korviketta muoville ja Neste on onnistunut muuntautumaan uusiutuvien ratkaisujen tarjoajaksi puristamalla esimerkiksi heikkolaatuisista jätteistä ja tähteistä uusiutuvaa dieseliä. Hyviä vaihtoehtoja löytyy pörssilistoilta paljon. Ilmastonmuutos on myös hyvä syy karsia salkusta yhtiöt, jotka vain pitävät sitä yllä. Itselleni jokainen sijoituspäätös on pieni äänestys.

Kaikkea varallisuutta ei kannata sitoa seiniin, edes kuviotapetin ja maalin alle.

Neljäs hyvä syy on vanha viisaus, ettei kaikkia munia kannata laittaa samaan koriin. Suomalaisille on ollut kunnia-asia maksaa sotavelkansa ja samalla sinnikkyydellä lyhennämme (joskus jättimäisiäkin) asuntovelkoja. Velanlyhentäminen on toki hyve, mutta samalla on unohtunut, että kaikkea varallisuutta ei kannata sitoa seiniin, edes kuviotapetin ja maalin alle. Erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella asuntojen ja talojen arvot voivat puhjeta kuplina. Aiemmassa blogissani esitin laskelman, miten varallisuus karttuisi jos pienentäisit lainan lyhennyserää 100-200 eurolla, mitkä  sijoittaisit pitkäkestoisesti esimerkiksi indeksirahastoon.

Hyvien syiden listaa voisi hyvin jatkaa. Löytyikö tästä sinulle syytä lisätä sijoittamisen aloittaminen uudenvuoden lupaukseksi – edes yhdeksi niistä?

– Unna Lehtipuu

PS. Rikastamoa voit myös kuunnella Suplassa. Avaa supla.fi ja hae hakusanalla "Rikastamo". Tarjolla jo 20 monipuolista jaksoa vieraineen. Unnan blogeja voit seurata jatkossa unnalehtipuu.com-saitilta. Oman talouden hoidosta ja rahasuhteesta voit lukea lisää kirjoista Timanttipesula (2016), Rikastamo (2018) ja tammikuussa ilmestyvästä Sijoittajaksi 7 päivässä. (2019). Kiitos seurastanne 2018!

 

 

 

 

Kommentit (0)

Voisimme jaotella rahamaailman ihmistyypit esimerkiksi kolmeen ryhmään.

Ammattilaiset

Ammattilaiset ovat minkä tahansa ammattiryhmän työssä käyvät ihmiset kuten opettaja, lääkäri, kiinteistövälittäjä tai palomies. Tämä ei ota kantaa tulotasoon vaan siihen, että ansainta tapahtuu olemalla palkkasuhteessa työnantajaan.

Pienyrittäjät

Tässä ryhmässä yrittäjä omistaa oman työnsä. Vallan ja vapauden vastapainona on tieto siitä, että bisnekset pysähtyvät, ellei yrittäjä itse väännä koneen kahvasta. Vaikka työssä olisi muitakin, on yrittäjän panos liiketoimintaan aivan kriittinen. 

Omistajat

Tähän ryhmään kuuluvat yrityksen omistajat, sellaisissa yrityksissä, joissa yrityksen päivittäisen liiketoiminnan sujuminen ei ole kiinni omistajan päivittäisestä osallistumisesta ja työpanoksesta. Kyseessä voisi olla esimerkiksi keskisuuri kotimainen perheyritys tai muu sellainen yritys, jonka omistus on keskittynyt. Omistaja voi saada palkkaa yrityksestä ja työskennellä siinä tai sitten tulo saattaa muodostua kokonaisuudessaan osinkotulosta.

Riippumatta siitä mihin ryhmään yllä olevista kuulumme, on meidän kasvettava sijoittajiksi, jos aiomme saada rahan poikimaan eli tekemään töitä silloinkin, kun me emme tee.

Riippumatta siitä mihin ryhmään yllä olevista kuulumme, on meidän kasvettava sijoittajiksi, jos aiomme saada rahan poikimaan eli tekemään töitä silloinkin, kun me emme tee. Mikään yllä kuvatuista rahamaailman ihmistyypeistä ei suoraan anna valmiuksia toimia sijoittajana. Riippumatta siitä, kuinka menestyksekäs lääkäri tai kirjanpitäjä sattuu olemaan, ovat sijoittamisen haasteet ja opinkappaleet jokseenkin vieraita.

Tutkimusten mukaan sijoittajan päätökset ovat sijoituksen tuottoon eniten vaikuttava tekijä. Kyse sijoittamisessa ei siis ole niinkään yksittäisestä sijoituksesta tai siitä mihin sijoitetaan vaan millaisia sijoittajia olemme. Sijoittajan tehtävä on pitää huolta rahoistaan ja saada ne kasvamaan. Erikoinen piirre maailmassa, joka on kyllästetty sijoitustuotteilla ja sijoituspalveluiden tarjoajilla on, että kukaan ei aivan oikeasti ole kiinnostuneempi meidän rahojemme hyvinvoinnista kuin mitä me itse olemme. Varainhoitaja on kiinnostunut siinä määrin, että saisi varmistettua asiakassuhteen säilyvyyden, mutta vain me tiedämme rahan todellisen arvon, mikäli olemme sen itse ansainneet.

Mikäli emme itse ole kiinnostuneita rahasta tai rahojemme hyvinvoinnista, ei niiden kohtalosta ole kovin kiinnostunut silloin kukaan.

Mikäli emme itse ole kiinnostuneita rahasta tai rahojemme hyvinvoinnista, ei niiden kohtalosta ole kovin kiinnostunut silloin kukaan. Ottajia rahoille kyllä tarjoutuu, mutta kuka niistä huolehtisi, jollemme me itse?

Me emme suoranaisesti voi päättää koskaan varallisuudestamme tai vauraudestamme, mutta me voimme siihen voimakkaasti omilla valinnoillamme vaikuttaa. Sijoittajaksi kasvaminen on rahan lainalaisuuksien oppimista ja soveltamista. Kyse on siitä, että sijoittaminen on taito ja se tarkoittaa, että sen voi kuka tahansa oppia. Kyse ei ole rakettitieteestä vaan yksinkertaisista ja toimivaksi todetuista tavoista saada rahat kasvamaan. Yksi parhaista uuden vuoden lupauksista voisikin olla, että ensi vuonna lukisi ainakin yhden sijoituskirjan kuukaudessa, jos sitä ei vielä tähän asti ole tehnyt.

Hyvää joulua!

-Terhi

Kommentit (0)

Harva meistä haaveilee itse rahasta, mutta kyllä kaikesta siitä, mitä se meille voi mahdollistaa. Meillä kaikilla on asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Asioita, jotka toivoisimme voivamme rahan avulla elämässä toteuttaa. Kun niistä sitten tulee totta, se tuntuu mahtavalta.

Taloudelliset unelmat on mahdollista saavuttaa. Jokaisen. Ne tulevat kuitenkin harvemmin todeksi ilman tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta.

Ihan ensiksi täytyy uskaltaa unelmoida isommin: mitä isompi unelma, sitä enemmän meidän pitää puskea sen eteen. Meidän tulee puskea rajojamme myös sen suhteen, mitä ajattelemme olevan mahdollista saavuttaa.

Minulle taloudellinen riippumattomuus on ollut aina tärkeä arvo ja unelma. Toinen unelmani on ollut vaikuttaa rahakulttuuriin Suomessa: että rahasta puhuttaisiin yhtä arkisesti kuin ruuanlaitosta. Erityisesti olen toivonut, että naiset ottaisivat taloutensa haltuun ja ymmärtäisivät, että heilläkin on mahdollisuus vaurastua. Yrittäjänä olen pyrkinyt vaikuttamaan juuri tähän.

Uskon, että voimme vaikuttaa esimerkillämme myös muihin: kun minäkin uskallan, ehkä muutkin!

Sijoittaminen on tuonut meille tasaista tulovirtaa ja tasapainottanut heilahtelevia tuloja.

Yrittäjyys on kuitenkin tarkoittanut minulle epäsäännöllisiä tuloja ja epävarmuutta taloudellisesta tulevaisuudesta, etenkin kun miehenikin on yrittäjä. Yrittäjänä kovatkaan ponnistelut eivät aina tuota rahallista tulosta. Rahaa elämiseen täytyy silti hoitaa aina tavalla tai toisella.

Sijoittaminen on tuonut meille tasaista tulovirtaa ja tasapainottanut heilahtelevia tuloja. Olemme aina muuttaneet osan yrittäjän tuloista tuloa tuottavaksi varallisuudeksi. Näin olemme huolehtineet, että yritystoiminnastamme on meille taloudellista turvaa myös tulevaisuuteen.

Taloudellinen hyvinvointi on yksi elämän peruspilareista. Sen eteen kannattaa tehdä töitä. Panostukset maksavat kyllä itsensä takaisin monin kerroin. Se voi olla pelkkää mielenrauhaa tai konkreettisia valintoja oman fyysisen ja henkisen terveyden ylläpitämiseksi.

Yksi unelmistani – mahdollisuus matkustaa vapaasti perheeni kanssa ympäri vuoden – on jo toteutunut. Uskaltakaa unelmoida, sillä unelmat pitävät meidät elämässä kiinni.

- Terhi

Kommentit (0)

Entä jos pörssikurssit romahtavat, kysyy aloittelija sijoituskurssilla. Vastaus on selvä: kyllä, aivan varmasti kurssit joskus laskevat. Jos-sanan voi vaihtaa sanaksi kun, sillä kurssimuutokset ovat pörssin normaalia sydänkäyrää. Yhtä varmasti kuin kurssit laskevat, niin ne myös nousevat, joskus jopa rakettimaisesti. Esimerkiksi Helsingin pörssiin sijoitetut varat ovat tuottaneet keskimäärin 8,55 prosenttia viimeisten 51 vuoden aikana. Järjettömän paljon enemmän kuin mitä rahat olisivat tuottaneet, jos ne olisivat maanneet säästötilillä.

Jos olet juuri nyt ryhtynyt sijoittamaan ensimmäistä kertaa ja kurssit lähtevätkin heti laskuun, on se vähän sama tilanne kuin jos ehtisi tilata vain yhden drinkin ennen valomerkkiä.

Sijoittaminen on maratonlaji, ei pikaspurtti, ja mieli kannattaa valmistaa siihen. Juuri kurssimuutokset takaavat tuotot.

Kurssikäyrien rinnalla kulkee tunnekäyrä.

Mitä romahduksista voi oppia? Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen olisi rohkeasti kannattanut ryhtyä sijoittamaan, sillä siitä alkoi historiallisen pitkä nousukausi. Myös syyskuussa 1992 osakkeiden arvosta Helsingin pörssissä oli sulanut kolme neljäsosaa vuoden 1989 huipusta. Moni löi silloin hanskat tiskiin. Juuri pahimman alakulon hetkellä – vastoin tunteita – olisi kannattanut jatkaa sinnikästä ja säännöllistä sijoittamista, sillä jo vuonna 1993 kurssit olivat kaksinkertaistuneet. On hyvä muistaa, että säästäminen ja sijoittaminen ovat mielenhallinnan lajeja.

Kurssikäyrien rinnalla kulkee tunnekäyrä. Pörssi soi kuin Vivaldin Neljä vuodenaikaa: tunnelma vaihtelee purevasta pakkasesta kesän lämpöön. Ilman tunteita emme pysty tekemään päätöksiä, osoittaa aivotutkimus.

Täydellinen ajoitus on ammattilaisellekin mahdotonta.

Aloittelija yliarvioi usein omat kykynsä, olipa laji sitten kokkaus, autolla ajo tai sijoittaminen – näin myös minä olen tehnyt. Sijoittajina luulemme arvaavamme oikeat osto- ja myyntihetket muita paremmin. Ja pieleenhän se usein menee.

Täydellinen ajoitus on ammattilaisellekin mahdotonta, joten osakemarkkinoilla on parempi olla mukana joka säässä. Syksyä seuraa talvi, talvea kevät. Pörssin vuodenaikoja ei voi lukea kalenterista. Ne tulevat, kun ovat tullakseen. 

- Unna Lehtipuu

PS. Muistathan että Rikastamoa voi myös kuunnella. Avaa supla.fi - ja hae Rikastamo. Mukana kiinnostavia vieraita ja keskusteluja.

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat