Kirjoitukset avainsanalla eläke

Lapsen sairaus. Työttömyys. Masennuksesta johtuva työkyvyn menettäminen. Keikkatöiden niukkuus. Avioerossa puille paljaille. Lapsen menetys. Perheen perustaminen. 

Tässä muutama syy miksi kyselyyni vastaajat olivat kiinnostuneet oman talouden hoidosta ja sijoittamisesta. Toivoisin, että moni heräisi jo ennen kuin on pakko tai kun oman elämän shokki herättää. 

Tällä viikolla juhlistimme Rikastamo-kirjan julkistamista. Saimme tilaisuuden keskustella kirjan sisällöistä useissa medioissa, ja aina nousi esiin kysymys miksi. Miksi omasta taloudestaan pitäisi syttyä?

Listaan muutaman hyvän syyn.

Ei ole olemassa hyvää velkaa

Ensiksi, ei ole  olemassa hyvää velkaa, on olemassa vain pahaa velkaa tai velkaa, jonka kanssa voi sopuisasti elää. Suomalaiset ovat velkaantuneet rallikansan vauhtiin, ja pahinta luisua tarjoavat pikavipit. Vuonna velkaantumisaste kipusi jo 128,3 prosenttiin. Keskiverto-korhosella on siis enemmän velkaa kuin hänen vuositulonsa yhteensä. Velka muuttuu pahaksi jos sen vakuutena ei ole jokin omaisuuserä, jonka arvon voi olettaa kasvavan, kuten asunto  alueella, jolla riittää kysyntää tulevina vuosikymmeninäkin.  Kulutusluotot eivät kirpputoreilla muutu vauraudeksi. 

Viime vuodet suomalaiset ovat ostaneet asuntoja ja sijoitusasuntoja koviin hintoihin. Haja-asutusalueilla vanhemmat asunnot eivät enää käy kaupaksi, ja puhutaan jo Järvenpää-ilmiöstä: asuntosijoittamisbuumin myötä rakennettiin huimasti uusia yksiöitä, joille kaikille ei enää löydy ostajaa. Asunnon sijainnista tulee nyt ykköskriteeri, ja asuntojen hintojen laskiessa ja lyhennysten lävähtäessä pöytään maksukyky voi horjua. Jollakin saattaa olla takaraivossa vielä muistikuva 90-luvun pommista, kun asuntojen hinnat puolittuivat. 

Suomalaiset ovat yhden pysäkin sijoittajia, joiden kaikki varallisuus on useimmiten kiinni asunnossa.

Suomalaiset ovat yhden pysäkin sijoittajia, joiden kaikki varallisuus on useimmiten kiinni asunnossa. Muita säästöjä tai sijoituksia ei juuri ole, ja se jos mikä on iso riskinotto.  Asuntolainan lyhentämisen rinnalla olisi hyvä kasvattaa ja säästää muutakin varallisuutta, esimerkiksi kuukausittaisia säästöjä. 

Toiseksi, vaikka eläkeikä olisi vielä kaukana, tulevaisuudelle ei kannata ummistaa silmiä.  Suomen huoltosuhde heikkenee: jokaista eläkeläistä kohti (hyvin tienaavien) veronmaksajien määrä pienenee. Siksi nykyisenkaltaisiin isoihin eläkkeisiin ei yhteiskunnalla todennäköisesti ole varaa. Ei siis ainakaan ole haitaksi, että jo nuorena ryhtyy säästämään itselleen varantoja.

Luvassa on rumaa jälkeä monille yrittäjille 

Kolmanneksi, Suomessa puolet yrittäjistä on yksinyrittäjiä, ja useimpien tulot jäävät pieniksi. Yrittäjällä on taipumus nipistää omasta palkastaan ja eläketurvastaan, jos kassavirta jää pieneksi. Puhumattakaan muista säästöistä. Siksipä meillä on tuhansia yrittäjiä, joille ei kerry kunnon sosiaaliturvaa saati puskureita. Se tarkoittaa rumaa jälkeä, jos yritystoiminta ei lähde liitoon. 

Yhä useampi suomalainen tekee tulevaisuudessa työtään yrittäjämäisesti tai yrittäjänä, joten erityisesti yrittäjyydestä haaveileville hyvät rahataidot ovat lähtökohta. 

Neljänneksi, elämä maksaa. Meillä on unelmia, jotka eivät toteudu toiveajattelulla tai lottovoiton odottamisella. Mutta useimmat niistä ovat aivan mahdollisia toteuttaa jäntevällä ja suunnitelmallisella oman talouden rakentamisella.  

Hyvässä parisuhteessa molempien varallisuus kasvaa yhtä matkaa.

Viidenneksi, Suomessa puolet avioliitoista päättyy eroon, ja moni niistä johtaa taloudelliseen pinteeseen, jopa katastrofiin.  Esimerkiksi kotona lapsia hoitanut puoliso voi erossa jäädä taloudellisesti hyvin heikoille, mikäli omaisuutta ei ole kirjattu molempien nimiin. Hyvässä parisuhteessa molempien varallisuus kasvaa yhtä matkaa. Ja aina, kun yhdestä kodista pitääkin rakentaa kaksi erillistä, se maksaa. 

Syy, miksi itse mielelläni kirjoitan ja puhun rahasta, on että jokaisen oma potentiaali saisi toteutua. Olen saanut olla rakentamassa elinkeinoprojekteja maailman köyhimmille, ja nähnyt miten pienin askelin voi lähteä liikkeelle kohti turvattua taloutta. Omassa elämässänikin on ollut monta tsunamia ja herätettä, jotka ovat haastaneet pohtimaan oman talouden suunnittelua.  Raha ei silti ole itsetarkoitus, vaan väline rakentaa merkityksellistä elämää.

- Unna Lehtipuu

 

Kommentit (0)

Säästät ja sijoitat tietyn summan kuukausittain eläkekassaasi. Näet, kuinka potti kasvaa vuodesta toiseen, vuosikymmenestä toiseen säästöilläsi sekä tuotoilla. Jäät eläkkeelle ja lähdet myymään sijoituksiasi kattaaksesi elämisen menoja. Elät vielä kymmeniä vuosia ja nautit elämästä. Kuulostaa täydelliseltä suunnitelmalta, eikö?

18 vuotta sitten, kun aloitin työelämässä myymällä sijoitustuotteita, oli vallassa ajatus, että riittää, kun kerää tarpeeksi suuren potin ennen eläkkeelle jäämistä. Eläkevuosien aikana potti pienenee pikkuhiljaa, mutta se ei haittaa. Elinvuosia on kohtuullisen vähän jäljellä ja eläkesäästöt tulevat normaalin eläkkeen päälle.

Pelkkä potin kerääminen ei riitäkään vaan varallisuuden tulisi tuottaa tuloja, joilla menoja katetaan.

Ajan kuluessa on kuitenkin tullut koko ajan todennäköisemmäksi se, että elinajanodote vain kasvaa ja kasvaa. Lisäksi eläkkeiden taso tuntuu koko ajan pienenevän. Pelkkä potin kerääminen ei riitäkään vaan varallisuuden tulisi tuottaa tuloja, joilla menoja katetaan. Itse pääomaan ei kajota. Emme nimittäin ihan tarkalleen tiedä, elämmekö viisi, kymmenen tai 30 vuotta, kun aktiiviset työelämän vuodet ovat takanapäin.

Itse olen pohtinut asiaa vieläkin pidemmälle. Rahan arvoon vaikuttaa inflaatio. Jos saamme tänään kymmenellä eurolla kymmenen purkkia maitoa, voi olla, että viiden vuoden päästä saamme vain kahdeksan. Tällöin varallisuutemme tuoton tai itse varallisuuden määrän tulisi kasvaa, jotta saamme enemmän euroja samaan määrään maitoja. Aion siis jatkaa varallisuuden kasvattamista sekä nyt että eläkevuosinani.

Aion siis jatkaa varallisuuden kasvattamista sekä nyt että eläkevuosinani.

Eläkkeen määrä suhteessa palkkaan tulee monelle yllätyksenä. Ihmisen on vaikea luopua saavutetuista eduista. Jos elintaso laskee, on se melkein aina pieni kriisi. Palkkatyön loppuminen ja eläkeajan alkaminen on muutenkin iso muutos, saati käytössä olevan rahan pieneneminen.

Olen tavannut monia ihmisiä, jotka ovat aloittaneet sijoittamisen vasta huomattavan lähellä eläkeikää. Ei silloinkaan ole liian myöhäistä. Jos elinaikaasi on jäljellä 20-30 vuotta, siinähän ehtii vaikka mitä. Lisäksi saa uudenlaista sisältöä elämään ja haastetta aivoille. Sijoittamiselle kannattaa siis antaa aikaa eläkkeelläkin, eikä pelkän tuoton ja elintason takia.

-Terhi

Kommentit (0)

Lauantain 28.7.2018 Helsingin Sanomissa oli mielipidekirjoitus, jossa tytär on kertonut hakeneensa iäkkäille vanhemmilleen hoitopaikkaa jo vuosia Helsingissä. Hoitopaikkaa ei kuitenkaan ole saatu ja vanhukset joutuvat olemaan vuoteen omina päivästä toiseen.

On ikävää lukea tällaisista asioista ja siksi huomaan, että vaistomaisesti lähden pohtimaan, miten asiat voisi hoitaa toisin. Olen jo vuosia sitten päättänyt rakennuttaa itselleni ja ystävilleni vanhainkodin, jossa vedetään rollaattorikisoja käytävillä. Ja jos näihin ei kuitenkaan kyetä syystä tai toisesta, niin ainakin ollaan saman katon alla muistelemassa nuoruudessa tehtyä seikkailuja.

Olen jo vuosia sitten päättänyt rakennuttaa itselleni ja ystävilleni vanhainkodin, jossa vedetään rollaattorikisoja käytävillä.

Tämä mielipidekirjoitus ei ole ollut ainoa laatuaan vuosien varrella ja väestön vanhetessa tulevaisuus näyttää vielä epävarmemmalta. Minkälaiselta sinun vanhuutesi näyttää tässä valossa?

Työurani alussa kuulin monen sanovan, että eläkkeellä asuntolainat on maksettu, joten miksi säästää. Monet kuitenkin huomaavat, että jotain uusia kuluja tuleekin tilalle ja esimerkiksi terveydestä huolehtimiseen olisi hyvä olla muutama ylimääräinen euro.

Omasta terveydestä ja toimintakyvystä kannattaa huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä pidempään pystyy itse huolehtimaan itsestään, sitä parempi myös ihmiselle itselleen. Ja kun oma toimintakyky heikkenee, säästöillä voi ostaa itselleen arkea helpottavia palveluja.

Ja kun oma toimintakyky heikkenee, säästöillä voi ostaa itselleen arkea helpottavia palveluja.

Koskaan ei tiedä toki mitä elämä tuo tullessaan. Mieheni äiti kuoli jo 48-vuotiaana, joten olen pyrkinyt elämään täysiä jokaisen päivän, mutta varaudun kuitenkin taloudellisesti siihen, että eläisin 100-vuotiaaksi.

-Terhi

Kommentit (1)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat