Kirjoitukset avainsanalla rahankäyttö

Oma rahankäyttö on tärkeää. Mutta erityisen tärkeää on se, miten asiasta kertoo omille lapsilleen. Tässä yksi tapa mitä voi hyödyntää rahakasvatuksessa.

Itse käytän lasteni kanssa kolmen purkin mallia.

Meillä on käytössä sijoitus-, unelma- ja käyttöpurkki. Kun lapset saavat viikkorahaa tai pieniä palkkioita, he jakavat rahat kolmeen purkkiin tietyn suhteen mukaan. Viiden euron viikkorahasta yksi euro laitetaan sijoituksiin, yksi unelmiin ja kolme käyttöpurkkiin.

Itse käytän lasteni kanssa kolmen purkin mallia.

Näin opetan lapsilleni, että jokaisesta omaan talouteen tulevasta eurosta laitetaan osa sijoituksiin eli raha laitetaan tekemään työtä meille. Unelmat vaativat pitkäjänteisyyttä ja harva pystyy toteuttamaan unelmiaan muutaman kuukauden säästöille vaan ne vaativat yleensä pidempiaikaista säästämistä. Siksi meillä on käytössä myös unelmapurkki.

Kolmen euron viikoittaisella käyttörahalla ei paljon hurjastella, mutta mahdollistaa rahataitojen opetteluun. Lapsi oppii laskemaan ja pohtimaan, paljon asiat maksavat ja mitä milläkin summalla saa. Tosin tämä johtaa myös siihen, että lapset pyytävät rahaa heidän mielestä hauskoihin ja ”tarpeellisiin” asioihin. Slime-villityksen ollessa kuumillaan minulta pyydettiin lopulta rahaa ainesosiin. Totesin, että tämä ei ole se kohta, jossa haluan tukea kemiallisia kokeita ja tarvikkeet jäivät kauppaan. Se tuntui minusta niin turhalta rahankäytön kohteelta. Tätä ei ole jääty harmittelemaan, joten ei se tainnut ihan niin tärkeää ollakaan. Slime-villityskin taitaa olla jo menneen talven lumia.

Tätä ei ole jääty harmittelemaan, joten ei se tainnut ihan niin tärkeää ollakaan.

Yritän haastaa lapsiani pohtimaan, että onko joku asia todella niin hieno, tärkeä jne., että siihen hän haluaa rahaa laittaa. Monesti olen todennut lapsilleni, että me (minä ja mieheni) emme halua johonkin tiettyyn, mitä he pyytävät, kuluttaa, mutta sen sijaan laitamme rahat esim. matkustamiseen.

Miten sinä opetat rahasta lapsillesi?

-Terhi

Kommentit (1)

Yksi varma tapa tyriä oma taloutensa on väärä puoliso. Kyllä, luit oikein. Rakkaus ei tunne lakia eikä Suomen laissa ole sanaakaan rakkaudesta, mutta jos rakkaus loppuisi, lain kirjain astuu vahvasti aviosuhteeseen mukaan. Joskus piikikkäänä ja satuttavana. Kun tunteet käyvät yli kuin hurrikaani, harva miettii, mitä tuhoa eroa tekee taloudelle. Siksi rahasta on avoimesti puhuttava silloin, kun suhteessa menee hyvin, viimeistään silloin kun muutat toisen kanssa yhteen.

Vakuutuksia on tarjolla jokaiseen vaivaan – niin tulipaloon, työttömyyteen, sairastumiseen, kännykän putoamiseen kuin silmälasisangan katkeamiseen. Mutta avioeroa vastaan et voi itseäsi vakuuttaa. Leski saa lesken eläkettä, erossa haavoittunut jää nuolemaan haavojaan ilman kipurahaa. Tilastojen valossa avioero iskee silti todennäköisemmin kuin moni muu kriisi.

Avioeroa vastaan et voi itseäsi vakuuttaa

Otetaanpa esimerkkitilanne: 

Sari ja Janne eroavat, ja Sari haluaisi jäädä lasten kanssa asumaan yhteiseen kotiin. Se ei kuitenkaan onnistu, koska Sarin tulot ovat 2500 euroa (suomalainen keskitulo), mutta lainanhoitokulut kaksinkertaistuvat 1200 euroon Jannen muutettua pois. Sarin maksettavaksi kolahtavat myös auton kulut, sähkökulut, kotivakuutus, vastike –  puhumattakaan ruoka- ja vaatekuluista, joihin toki Janne osallistuu elatusmaksulla. Edessä olisi muutto pienempään ja ahtaampaan kotiin, eikä omiin harrastuksiin kuten kuntosalin kuukausikorttiin ole enää varaa. 

Ei Jannenkaan sinkkuarki helppoa ole. Vuokrayksiö, elatusmaksut ja uuden kodin laskut pakottavat luopumaan itselle aiemmin niin tärkeistä harrastuksista. Molemmat ovat ahtaasti elämässä kiinni. Entinen yhteinen kukoistus on nyt halkaistu ahdinko.

Nimet voisivat toki olla toisinpäin siten, että Janne jää ja Sari lähtee, mutta noudatan tässä tilastojen todennäköisintä esimerkkiä. Nainen on yhä useammassa perheessä perheen pääelättäjä.

Avioerossa - jollei puolisoilla ole avioehtoa - kaikki omaisuus menee puoliksi. 

Jos Sari olisi avioliiton olisi saanut merkittävän ennakkoperinnön vanhemmiltaan, esimerkiksi suvulle rakkaan kesäpaikan, olisi se ilman avioehtoa jouduttu jopa myymään, jotta Sari saisi maksettua osuutensa Jannelle. Tämä kitkerä malja jäisi juomatta, jos perinnönantaja eli  Sarin vanhemmat olisivat llahjakirjaan merkinneet, ettei lahjan saajan puolisolla – tai jopa tulevalla puolisolla – ole siihen avio-oikeutta.

Sarilla ja Jannella ei ole avioehtoa, joten esimerkkitapauksessa kaikki omaisuus jaetaan tasan. Mutta erityisesti yrittäjäperheissä avioehtoa kannattaa silti vakavasti harkita, sillä avioerotilanteessa pienyrittäjä voi joutua jakamaan myös omistamansa yrityksen omaisuuden. Pahimmillaan avioero voi sulattaa työpaikan alta. Ja jos avioehdon mukaan koko omaisuus kuuluisikin paperilla vain toiselle, olisi arjen ahtaus vieläkin ahtaampaa. 

Erolla on hintalappu.

Erolla on hintalappu. Avioerossa kaikki maksaa: niin avioeron ja osituksen virallistaminen kuin asunnon myynti tai osto. Tähän verrattuna avioliiton satamaan voi sujahtaa edullisestikin. Esimerkiksi avioerohakemuksen jättäminen käräjäoikeuteen maksaa 200 euroa, ja tuomiosta rapsahtaa lisämaksua. Jos omaisuuden ositusta ei tunteellisessa tilanteessa pysty itse kirjaamaan asiakirjaksi, juristin laatima ositus (sopimusositus) maksaa heittäen puolitoista tuhatta euroa sekin. 

Avioero on aina kallista – eikä henkiselle kivulle ja surulle voi edes laskea hintaa. Taloudellisesti ero voi nopeasti raunioittaa hyvin alkaneen sijoittajan ja säästäjän urasi. Olen nähnyt läheltä liian monta tuttavan eroa, joissa toinen osapuoli on joutunut taloudellisesti hävyttömän ahtaalle — turhaan. Se olisi voitu estää puhumalla rahasta jo silloin kun asiat olivat hyvin.

Suhdetta solmiessa lähtökohtana pitää olla, ettei koskaan tarvitse erota. Silti on fiksua varmistaa että yhteisesti hankittu ja maksettu omaisuus on yhteistä myös paperilla. 

Fiksut rakastavaiset sopivat maksavansa yhteiset kulut tulojensa mukaisessa suhteessa. On ihan reilua, että enemmän tienaava myös maksaa enemmän, koska Oy Perhe Ab:n kukoistus ruokkii molempien hyvää.

Eron välttämiseen on yksi tehokas ehkäisykeino: jatkuvien sijoitusten tekeminen rakkauspankkiin. Näe parisuhteesi investointina ja sijoita myös siihen kaikkia resurssejasi, rahaa, aikaa ja osaamistasi. Sijoittamisen tai jopa liian nuukailevan säästämisen ei tule tapahtua perheen tai parisuhteen hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen hyväksi. Rahaa kannattaa käyttää tärkeimpien asioiden, kuten ihmissuhteiden ruokkimiseen. 

Sijoittamisen tai jopa liian nuukailevan säästämisen ei tule tapahtua perheen tai parisuhteen hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen hyväksi.

Hyvässä parisuhdetaloudessa tavoitteena on, että yhteinen omaisuus kuuluu molemmille, kumpikin osapuoli on selvillä todellisesta taloustilanteesta, isoja summia koskevat päätökset ovat yksimielisiä, ja että rahankäyttö on mitoitettu juuri sinun perheellesi sopivaksi.

Ja mikä parasta: tutkimuksen mukaan ne parisuhteessa elävät, jotka raportoivat luottavansa kumppaniinsa raha-asioissa täysin tai erittäin paljon, arvioivat myös seksielämänsä keskimääräistä paremmaksi. Tulos oli sama riippumatta siitä, oliko kyse ensilemmen huumassa olevista kaksikymppisistä tai jo arkeen urautuneelta vanhemmalta sukupolvelta. Tämä selittyy keskinäisellä luottamuksella: se luo hyvää kaikille elämänalueille.

Luottamus raha-asioissa on eroottinen ele

Kyse ei ole rahan määrästä tai siitä, onko toinen toista rikkaampi, vaan ennenkaikkea siitä, jaatko parisi kanssa rahaan liittyvät tavoitteet ja syvimmät tarpeet. Rahaan liittyvät riidat aiheuttavat ryppyjä rakkauteen.

Rahalla voi näin ”ostaa” jopa rakkautta, kun sen sijoittaa fiksusti parisuhteessa. Samalla se edistää oman talouden hyvinvointia.

- Unna 

Kommentit (0)

Vietimme viime viikolla mieheni kanssa 13:tta hääpäiväämme. Tänä vuonna yhteistä taipaletta tulee täyteen 20 vuotta. Yksi ja sama ihminen on ollut rinnallani jo yli puolet elämästäni.

Puolison valinta on yksi tärkeimmistä asioista, joita teemme elämässämme. Jos puolisoiden suhde rahaan eroaa merkittävästi toisistaan, aiheuttaa se pidemmän päälle vaikeuksia.

Jos toinen on tarkka euroistaan ja toinen tuhlaa kaiken, jossain vaiheessa luonteiden erilaisuus alkaa hiertää. Jos taas kumpikin on auttamaton tuhlari, rahattomuus voi haastavissa elämäntilanteissa nostaa negatiiviset tunteet pintaan.

Moni pariskunta riitelee rahasta. Yleensä se johtuu siitä, ettei tunneta toisen rahaan liittyviä arvoja. Silloin on helpompi uskoa, että toinen tekee ”vääriä” valintoja tyhmyyttään tai tarkoituksella.

Kyllä meilläkin on riidelty rahasta – varsinkin silloin, kun bisnekset menivät päin seinää. Kahden yrittäjän liitto ei ole helppo, kun tulot ovat koko ajan epäsäännölliset. Vaikeinta on ollut silloin, kun epäonnistuneet liiketoiminnot ovat todella kurjistaneet perheen taloutta ja usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella.

”Kyllä meilläkin on riidelty rahasta – varsinkin silloin, kun bisnekset menivät päin seinää.”

Meillä on kuitenkin ollut aina yhteinen tavoite perheellemme – saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Se on sitonut yhteen silloinkin, kun on ollut vaikeaa. Olemme uskoneet, että matkan varrella olevista kuopista huolimatta voimme saavuttaa yhteisen tavoitteemme ennen pitkää.

Parisuhde on myös taloudellinen suhde ja sitoumus. Siksi rahasta puhuminen on tärkeää: vaikeuksia kohdatessa tietää, miten toinen reagoi ja voi silloin olla parhaansa mukaan tukena.

Rahasta puhuminen on yhteisen, taloudellisen tulevaisuuden suunnittelua. Ei kannata jättää arvailujen varaan sitä, mitä toinen ajattelee rahasta.

Jos mielipiteet eroavat toisistaan, kannattaa miettiä, mitä asialle voisi tehdä.

Joskus voi käydä niinkin, että tuhlari innostuu säästämään. Eräs tuttuni käytti perheensä rahoja holtittomasti kunnes huomasi, miten aviomiehen sijoitukset alkoivat poikia. Nykyään hänelläkin on arvo-osuustili. Yhteiselo sujuu leppoisammin, kun molemmilla on turvallinen olo.

- Terhi

Kommentit (0)

Valmennusasiakkaani, nelikymppinen yrittäjänainen, päätti ottaa ensiaskeleita sijoittajana, mutta koki haastavaksi murtaa vanhemmiltaan oppimansa rahatarinan.

”Meitä lapsia kehotettiin säästämään, mutta ei koskaan sijoittamaan. Varallisuuden tavoittelu oli kielteistä ja tuntui olevan vastoin perheemme vasemmistolaisia ja kristillisiä arvoja. Äidin suvussa suorastaan ilkuttiin rahamaailmassa toimiville”, hän kertoi.

Meillä kaikilla on oma rahatarinamme, jonka omimme usein jo lapsuudessa äidin, isän ja muiden läheisten sanoista ja teoista. Kun yhden perheen rahatarina on ollut täynnä huolta ja turvattomuutta, toisen tarina muuttuu poliittiseksi ideologiaksi ja kolmannella se on innostava esimerkki jatkaa samaa tietä.

Mitä sinun vanhempasi rahasta sanoivat, ja mitä siitä olet itseesi imenyt? Ja ruokkiiko se tarina onnistumistasi?

Vanhemmilta omitut kulutusmallit voivat olla myös repivän ristiriitaisia. Kun olet avaamassa kukkaron nyörejäsi, vanhempien moraali saattaa kuiskia lujaa pääsi sisällä.

Mitä sinun vanhempasi rahasta sanoivat, ja mitä siitä olet itseesi imenyt? Ja ruokkiiko se tarina onnistumistasi?

Mitä enemmän keskustelen ihmisten kanssa rahasta, sitä vahvemmin uskon väitteeseen, että jopa 80 prosenttia taloustaidoista pohjautuu psykologiaan. Terveen rahasuhteen ehto on, että tunnistat oman rahatarinasi ja omaan rahankäyttöösi liittyvät tarpeet ja tunteet.

Pussin pohjalle harvoin jää mitään säästöön ilman tietoista ratkaisua.

Kuluttamalla hoidamme alitajuisesti myös tunteita. Siksi ei ole ihme, että pussin pohjalle harvoin jää mitään säästöön ilman tietoista ratkaisua. Ja vaikka puhuisit suoraan rahasta vain harvoin, tapasi käyttää rahaa ilmiantaa arvosi.

Kun olen remontoinut omia rahankäyttötapojani, moni vahingollinen tapa on saanut huutia, mutta hyvistä olen pitänyt kiinni.

Vanhempien pienetkin rahaviestit voivat jättää vahvan jäljen. Kun vielä opiskelin, äitini lähetti pieniä postipaketteja. Usein mukana oli pikkuseteli ja viesti: ”Osta tällä jotakin oikein hyvää, vaikka syötävää”. Sen viesti oli, että ahtaallakin budjetilla on lupa joskus hemmotella itseään.

Säästämistä ja sijoittamista arvostan, mutta umpipihiä minusta ei tullut. Rahan on palveltava ihmisen hyvää, eikä toisinpäin.

Mikä on sinun rahasi tarina?

– Unna

Kommentit (1)

Vierailija

itse olen melko vasemmistolaisesta suvusta ja muistaakseni moraaliset arvot olivat aika kohdallaan jo silloin. Liity AY-liikkeeseen, tee työsi, ota palkkasi ja lähde kotiin , älä kuvittele olevasi muita parempi tai huonompi, äänestä, jos työnteko olisi herkkua herrat tekisivät työt itse jne. Rahaa on  hyvä olla sen verran että elämä on kohtuullisen mukavaa, mutta se on varma että jos työläinen lähtee liiaksi  leikkimään  porvaria  niin siinä leikissä se häviää aina ja jäljelle ei jää kuin tuulen huuhtoma perse

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat