Kirjoitukset avainsanalla tavoitteet

Lukiessani Aki Hintsan työstä kertovaa kirjaa Voittamisen anatomia törmään jälleen samaan asiaan kuin niin monesti. Oma vanhempi torppaa tavalla tai toisella lapsen unelmat. Aki haaveili jääkiekkoammattilaisuudesta, mutta oma isä halusi pojastaan ylioppilaan. Hän ei halunnut uhmata isäänsä. Erilaisten vaiheiden jälkeen Aki pääsi lääketieteelliseen tiedekuntaan ja oli elämänsä aikana vaikuttamassa monen urheilijan elämään heidän matkallaan mestariksi. Kuitenkin ihmisessä särkyy jokin, kun omalta unelmalta katkaistiin siivet.

Monet lapsista päätyvät toteuttamaan omien vanhempiensa unelmia ja elämätöntä elämää.

Kun vanhemmilla ei ole ollut mahdollisuutta tai rohkeutta tavoitella omia haaveitaan, he haluavat, että heidän lapsensa tekevät sen heidän puolestaan.

Toisaalta lapsen unelmat eivät ole vanhempien mielestä järkeviä ja asiaa ei mietitä sen enempää, vaan ne nujerretaan alta aikayksikön.

Tämä on harmi, sillä me kaikki olemme erilaisia ja meillä on erilaiset unelmat. Lapsikin on oma yksilö siinä missä hänen vanhempansa. Lapsi voi haluta aivan eri asioita kuin omat vanhemmat. Ja hänellä on siihen täysi oikeus.

Juttelin omien vanhempieni kanssa elämästäni. Äitini totesi, että he ovat mielenkiinnolla seuranneet, mitä kaikkea minun elämässäni tapahtuu ja minkälaisia käänteitä siihen muodostuu.

Jälkeenpäin olen pohtinut, että onpa mahtavaa, että vanhempani ovat antaneet minun löytää oman polkuni.

Toki he ovat ohjanneet ja olleet tukena, kun olen tarvinnut, mutta ilman velvollisuutta elää heidän minulle asettamaa elämää.

Joulun alla pohditaan kiivaasti lahjoja. Yksi lahja omille lapsille on antaa heidän tavoitella heille tärkeitä asioita. Jos itse kokee tällä hetkellä, että on toteuttanut enemmän muiden elämätöntä elämää, voi antaa itselleen lahjaksi rohkeutta ja luvan kokeilla itselle tärkeitä asioita. Ne voivat pelottaa, mutta se on merkki juuri siitä, että kannattaa rohkaistua. Jokainen meistä pelkää, mutta pelko ei ole este ottaa askelta kohti unelmia. 

Kaunista joulun aikaa
Terhi

Kommentit (0)

Keväällä 2008 esikoiseni syntymän jälkeen sain itseni kiinni ajatuksesta, että nyt jos koskaan on aika tietää, mitä haluan elämässäni tehdä ja mihin vaikuttaa.

Siirtyminen työelämästä kotielämään antoi mahdollisuuden miettiä, pohtia ja jopa kyseenalaistaa omia valintoja. Oliko tämä se elämä, jota halusin oikeasti elää?

Olin ehtinyt olla työelämässä kuusi vuotta valmistumisen jälkeen. Matkan varrella kohtasin tilanteita, jotka sotivat omaa arvomaailmaani vastaan.

Halusin kipeästi tehdä jotain täysin omaa.

Ideat listaksi

Olin tottunut työskentelemään listamaalla ideoita paperille. Siksi lähdin tekemään listaa asioista, joista haaveilin. Yritin keksiä niin monta ideaa kuin mahdollista. Huomasin, että ideani pyörivät pitkälti rahan ja varallisuuden kasvattamisen ympärillä. Se selvästi tuntui minusta tutulta ja inspiroivalta.

Isäni työttömyys sai minut kiinnostumaan varallisuuden kasvattamisesta teini-iässä. Halusin luoda työstä riippumattomia tuloja ja uskoin, että moni hyötyisi opeistani. Periaatteessahan olisin voinut kirjoittaa mitä tahansa ideoita maan ja taivaan väliltä, mutta veri veti kohti tätä aihepiiriä.

Päätin aloittaa naisvarallisuusvalmennukset. Halusin, että maailmassa olisi enemmän vauraita naisia, jotka voisivat toteuttaa omia unelmiaan niin, että oma talous olisi turvattu ja unelmien rahoitus varmistettu. Oma vahva talous turvaisi myös läheisten ja vähän kaukaisempienkin ihmisten elämää.

”Maailmassa on niin paljon rahaa, mutta miksi sitä ei löydy minun rahapussistani.”

Ensimmäinen valmennuksen pidin marraskuussa 2009. Valmennukseen osallistui kuusi naista. Tulen aina muistamaan yhden naisen sanat. Kun valmennusta oli kulunut tunti, hän totesi: ”Maailmassa on niin paljon rahaa, mutta miksi sitä ei löydy minun rahapussistani?”

Naisten tavoitteet vaihtelivat taloudellisesta turvasta riippumattomuuteen, mutta kaikkia yhdisti halu ottaa itse vastuu omasta tulevaisuudestaan.

Kärsivällisyys palkitaan

Seuraavaksi lähdin miettimään, kuinka saisin naiset heräämään oman varallisuuden kasvattamiseen, kiinnostumaan valmennuksista ja itsensä kouluttamisesta asiassa. Otin jälleen kynän ja paperin esiin. Tällä kertaa yksi ideoistani oli, että tarjoudun johonkin lehteen kirjoittamaan kolumnia. Mitä enemmän ideaa pohdin, sitä paremmalta se tuntui.

Mietin tarkasti, mikä olisi hyvä lehti, ja päädyin Me Naisiin. Soitin toimitukseen ja sainkin sovittua tapaamisen. Siellä kävi selväksi, että minusta ei tulisi kolumnistia. 

Turhaan en kuitenkaan paikan päällä käynyt. Me Naiset -lehdessä ilmestyi pieni juttu varallisuusvalmennukseen osallistuneesta naisesta keväällä 2011. Tapaaminen antoi minulle onnistumisen kokemuksen ja lisäpontta viedä unelmaani eteenpäin.

Tällä viikolla aloitan Me Naiset -lehden kolumnistina ja bloggaajana.

Käynnistäni toimituksessa on kulunut noin seitsemän vuotta. Silloin istutettiin siemen, joka jäi itämään pitkäksi aikaa. Tällä viikolla aloitan Me Naiset -lehden kolumnistina ja bloggaajana.

Haluan purkaa rahaa liittyviä myyttejä, tarjota uusia näkökulmia ja auttaa ihmisiä näkemään enemmän mahdollisuuksia. Unelmani vauraista naisista elää vahvana myös tänään.

Olen todella innoissani ja kiitollinen tästä mahdollisuudesta.

Varallisuuden kasvattamisessa pätee samat lainalaisuudet kuin muidenkin tavoitteiden kanssa. Aluksi tuntuu, ettei mitään tapahdu. Kaikki tärkeä vaatii aikaa toteutuakseen. Vuosien päästä voit kuitenkin kiittää itseäsi hyvistä siemenistä, joita olet kylvänyt.

Kiitos, että saan olla mukana matkallasi.

- Terhi

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat