Kirjoitukset avainsanalla säästäminen

Suomessa on verrattain nuori rahakulttuuri – emme ole rahasta juuri puhuneet, jolloin sanoille ei ole muodostunut yhteistä käsitettä. Siksi on hyvä kertoa keskustellessa, mitä eri sanat itselle merkitsevät ja toisaalta myös selvittää toiselta, mitä sanat hänelle tarkoittavat.

Kun puhutaan taloudellista tavoitteista, monet puhuvat taloudellisesta riippumattomuudesta.

Mitä tämä tarkoittaa? Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että voisit elää HALUAMAASI elämää varallisuutesi tuotoilla välittämättä siitä, mitä korvausta saisit tekemästäsi työstä. Taloudellinen riippumattomuus ei ole sidottu ikään. Se ei myöskään tarkoita tietyn varallisuustason ja kassavirtojen saavuttamista, sillä nämä ovat täysin riippuvaisia elintasosta, jonka haluat saavuttaa. Tarvittava kuukausittaisen kassavirran suuruus riippuu siitä, minkälaista on haluamasi elämä ja mikä on sen kustannus. Varallisuustasoon taas vaikuttaa taitosi sijoittajana – kuinka hyvin saat varallisuutesi tuottamaan.

Toisaalta esimerkiksi Tony Robbins määrittelee taloudellisen riippumattomuuden niin, että olet riippumaton, kun sijoitustesi tuotot kattavat NYKYISEN elämäsi kulut. Hänen asteikossaan tämän jälkeen tulee taloudellinen vapaus, joka tarkoittaa, että voit hankkia elämääsi myös ylellisyyksiä kuukausittaisilla sijoituksesi tuotoilla. Näin ollen kaksi ihmistä voivat olla omalla määritelmällään taloudellisesti riippumattomia, vaikka oikeasti eivät ota samoja asioita huomioon määritellessään taloudellista riippumattomuutta.

Saman ilmiön olen huomannut vuokratuotoista puhuttaessa. Joku toinen laskee vuokratuoton niin, että vuokrasta vähennetään hoitovastike, tämä kerrotaan 12:lla ja jaetaan asunnon velattomalla hinnalla. Toinen taas saattaa ottaa huomioon esimerkiksi vuokrauksesta tulevat kustannukset, taloyhtiön tulevat remontit, arvion tyhjistä kuukausista ja varainsiirtoveron. Jos nämä kaksi sitten vertaavat tuottoprosentteja keskenään, ne ovat melko kaukana vertailukelpoisista.

Tullakseen taloudellisesti riippumattomaksi, tulee kerätä tarpeeksi iso varallisuusmassa.

Tätä kutsutaan kriittiseksi massaksi. Varallisuuden arvo eli kriittinen massa riippuu kahdesta asiasta: mitkä ovat kuukausittaiset elämisen kustannuksesi ja kuinka paljon saat tuottoa sijoituksillesi.

                                                (Kuukausittaiset kulut x 12)*vero
            Kriittinen massa =      ____________________________

                                                Tuottoprosentti

Esimerkiksi, jos kulusi ovat 3920 euroa kuukaudessa ja veroprosentti olisi 30, sinun tulee saada 5600 euroa tuloja kuukausittain. Tällöin 5 % vuosittaisella tuotolla kriittinen massasi on 1 344 000 euroa. Jos olet taitava sijoittaja ja saat 10 % tuoton, kriittinen massa 672 000 euroa.

Taloudellisen riippumattomuuden luvut siis vaihtelevat. Kahdella ihmisellä voi olla täysin sama varallisuus, mutta jos toinen saa sille kymmenen prosentin tuoton verrattuna toisen viiteen, silloin kymmenellä saa tuplasti euroja tilille. Toisaalta viiden prosentin henkilö voi olla myös taloudellisesti riippumaton, jos hänen elintasonsa on puolet verrattuna tähän toiseen. Esimerkkiluvut voisivat olla varallisuus 500 000 euroa, tuotot 50 000 ja 25 000 euroa. Jos hän, joka tarvitsee 50 000 euroa vuodessa taloudelliseen riippumattomuuteen, saisikin vähemmän kuin kymmenen prosenttia tuottoa, hänen varallisuutensa tulisi taas olla isompi kuin 500 000 euroa päästäkseen 50 000 euron tuottoihin.

Oman luvun saa selville vain laskelmalla!

-Terhi

PS. Tämän viikon Rikastamon Raati ruotii harhaluuloja palkkapussista. Tämän ja muut osiot löydät Suplasta.

Kommentit (0)

Viimeistään nelikymppisenä se rupeaa polttelemaan, väitetään. Halu saada aikaan jotain merkityksellisempää ja syvempää elämässään. Carl Jung puhui meissä piilevistä ”varjoista”, jotka ovat esimerkiksi käsittelemättömiä asioita tai kutkuttavia mahdollisuuksia. Ihminen kokee, että hänessä on toteutumatonta lahjakkuutta tai kutsumusta, joka etsii vielä ulospääsyä.

Monelle se aiheuttaa elämänkriisin. Osa saattaa sen seurauksena vaihtaa kokonaan uraa: laivanrakennusinsinööristä tulee suosittu kahvilanpitäjä, HD:stä eli hair designerista HRD eli henkilöstöjohtaja, sairaanhoitajasta ministeri. Yksi siirtyy yrittäjäksi, toinen yrittäjyydestä tasaisempaan palkkatyöhön.

Useimmiten vuosirenkaiden lisääntyessä matkan suunta on materiaalisesta kohti immateriaalisempaa.

Raha motivoi tiettyyn pisteeseen asti, sen jälkeen esiin astuvat syvemmät tarpeet.

Alimmillaan työtyytyväisyys on tutkitusti noin kuuden vuoden työuran kohdalla, kun homma on jo täydellisesti hanskassa. Se on hetki, jolloin ihminen usein joko luo nahkansa uudelleen tutussa paikassa tai vaihtaa työpaikkaa. Mieleen nousee kysymys, kohtaavatko palkka, työn sisältö ja merkitys sekä omat toiveet lainkaan toisiaan.

Jokainen tekee ratkaisevan tärkeitä diilejä itsensä kanssa läpi työelämän, ei vain palkkaneuvotteluissa tai ammattia valitessaan.

Ison ohjelmistotalon johtaja puhisi, miten ”näitä nuoria kavereita ei saa motivoitua enää taloudellisilla bonareilla, vaan pitää kilpailla tarjoamalla merkityksellisiä projekteja”. Raha motivoi tiettyyn pisteeseen asti, sen jälkeen esiin astuvat syvemmät tarpeet. Tarve kokea tekevänsä työtä, jolla on suurempi merkitys. Tarve saada olla mukana suuressa tarinassa.

Jotta toteutumattomia varjojaan voi seurata, se vaatii usein fiksuja rahapäätöksiä ja säästämistä läpi elämän.

Siirtymistä ”kutsumustyöhön” hidastaa ja estelee kuitenkin usein yksi asia, raha. Tuttavani siirtyi hyväpalkkaisesta johtajanpestistä järjestöhommiin, jossa palkka putosi kolmannekseen aiemmasta. Hän teki etukäteen huolellisesti kotityöt: ruksasi plussat ja miinukset ja koki, että elämänilon ja tarkoituksen takia siirtyminen oli silti järkevää. Päätöstä auttoi se, että vuosien mittaan hänelle oli kertynyt säästöjä.

Jotta toteutumattomia varjojaan voi seurata, se vaatii usein fiksuja rahapäätöksiä ja säästämistä läpi elämän. Jotta olisi varaa sanoa kyllä, sitten kun kutsu käy.

– Unna

Kommentit (0)

Säästämisessä toimii korkoa korolle -efekti. Mitä pidemmän ajan sijoitettu summa kasvaa korkoa, sitä suuremmaksi potti kasvaa. Tuotto ei kasva vain pääomalle, vaan myös kaikille edellisten vuosien tuotoille. Varsinkin lapsille säästämisessä tämä korostuu. Pienillä summilla lapselle kertyy mukava pesämuna itsenäisen elämän alkutaipaleelle 20 vuodessa.

Jos lapselle ei ole mahdollisuutta säästää, se saattaa harmittaa vanhempia. Joskus voi olla tarpeeksi haastetta jo siinä, että saisi itselleen pesämunaa säästettyä. Siitä ei kuitenkaan kannata kokea huonoa mieltä. Tämä ei lopulta määrää lapsen taloudellista tulevaisuutta. Olen ollut aina sitä mieltä, että rahataitojen opettaminen on tärkeämpää kuin rahan antaminen.

Itse opin säästämisen taidon kotoa ja myöhemmin opettelin sijoittamaan. Se, etten saanut kotoa taloudellista pääomaa, ei ole koskaan estänyt minua tekemästä sitä itse. Kotoa sain myös opin, että ilman työtä ei ole tuloksia. En ole koskaan uskonut, että saisin mitään ilmaiseksi. Jokaisen euron eteen on pitänyt tehdä työtä ja ottaa riskiä.

Ennen kuin ryhtyy säästämään lapselle, kannattaa laittaa oma talous kuntoon. On tärkeämpää hoitaa omaa talouttaan kuin miettiä ensisijaisesti lapsille säästämistä. Lentokoneessakin happinaamari laitetaan ensin itselle ja sitten vasta lapsille.

”On paljon tärkeämpää antaa perintönä hyvät rahataidot kuin paksu säästötili.”

Vastaako esimerkiksi tulevaisuuden eläketasosi sitä, mitä toivoisit? Jos ei, aloita säästäminen itsellesi. Korkoa korolle -periaate toimii samalla tavalla omille rahoille kuin lastenkin pesämunalle. Ja mikään ei estä lasta sijoittamasta omia rahojaan, joita hän esimerkiksi voi saada kesätöistä tai lahjaksi.

Ensimmäinen työpaikka on merkittävä taitekohta elämässä. Jos rahasummasta ymmärtää laittaa aina osan sivuun tuottamaan, ajan myötä varallisuutta kertyy suurella todennäköisyydellä mukavasti. Tämä päätös kannattaa tehdä heti, kun omia tuloja alkaa virrata.

Jokainen meistä tekee elämänsä aikana tuhansia taloudellisia päätöksiä. Siksi on paljon tärkeämpää antaa perintönä hyvät rahataidot kuin paksu säästötili. Tietojen antamista helpottaa, kun ne ovat myös itsellä hallussa. Toki jos on taloudellisesti mahdollista, kannattaa myös säästää ja sijoittaa lapsilleen.

- Terhi

Kommentit (0)

Vietimme viime viikolla mieheni kanssa 13:tta hääpäiväämme. Tänä vuonna yhteistä taipaletta tulee täyteen 20 vuotta. Yksi ja sama ihminen on ollut rinnallani jo yli puolet elämästäni.

Puolison valinta on yksi tärkeimmistä asioista, joita teemme elämässämme. Jos puolisoiden suhde rahaan eroaa merkittävästi toisistaan, aiheuttaa se pidemmän päälle vaikeuksia.

Jos toinen on tarkka euroistaan ja toinen tuhlaa kaiken, jossain vaiheessa luonteiden erilaisuus alkaa hiertää. Jos taas kumpikin on auttamaton tuhlari, rahattomuus voi haastavissa elämäntilanteissa nostaa negatiiviset tunteet pintaan.

Moni pariskunta riitelee rahasta. Yleensä se johtuu siitä, ettei tunneta toisen rahaan liittyviä arvoja. Silloin on helpompi uskoa, että toinen tekee ”vääriä” valintoja tyhmyyttään tai tarkoituksella.

Kyllä meilläkin on riidelty rahasta – varsinkin silloin, kun bisnekset menivät päin seinää. Kahden yrittäjän liitto ei ole helppo, kun tulot ovat koko ajan epäsäännölliset. Vaikeinta on ollut silloin, kun epäonnistuneet liiketoiminnot ovat todella kurjistaneet perheen taloutta ja usko tulevaisuuteen on ollut koetuksella.

”Kyllä meilläkin on riidelty rahasta – varsinkin silloin, kun bisnekset menivät päin seinää.”

Meillä on kuitenkin ollut aina yhteinen tavoite perheellemme – saavuttaa taloudellinen riippumattomuus. Se on sitonut yhteen silloinkin, kun on ollut vaikeaa. Olemme uskoneet, että matkan varrella olevista kuopista huolimatta voimme saavuttaa yhteisen tavoitteemme ennen pitkää.

Parisuhde on myös taloudellinen suhde ja sitoumus. Siksi rahasta puhuminen on tärkeää: vaikeuksia kohdatessa tietää, miten toinen reagoi ja voi silloin olla parhaansa mukaan tukena.

Rahasta puhuminen on yhteisen, taloudellisen tulevaisuuden suunnittelua. Ei kannata jättää arvailujen varaan sitä, mitä toinen ajattelee rahasta.

Jos mielipiteet eroavat toisistaan, kannattaa miettiä, mitä asialle voisi tehdä.

Joskus voi käydä niinkin, että tuhlari innostuu säästämään. Eräs tuttuni käytti perheensä rahoja holtittomasti kunnes huomasi, miten aviomiehen sijoitukset alkoivat poikia. Nykyään hänelläkin on arvo-osuustili. Yhteiselo sujuu leppoisammin, kun molemmilla on turvallinen olo.

- Terhi

Kommentit (0)

Seuraa 

Rikastamossa naiset puhuvat rahasta, urasta ja merkityksellisyydestä. Sijoitusbloggarit Terhi Majasalmi ja Unna Lehtipuu uskovat, että vaurastuminen on jokaisen naisen oikeus iästä ja taustasta riippumatta. Rikastamo tarjoilee siihen keinoja, mahdollisuuksia ja vertaistukea. Liity seuraan! 

Teemat

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat