Minä näen työni seksuaaliterapeuttina rakkauden salapoliisina. Kuvitellaan yhdessä millaista työni on. Tämä on siis vain fiktiivinen esimerkki pariterapiasta. Kyseessä keski-ikäinen heteropari, joka on tullut vastaanotolleni. (Vastaanotollani käy kaikenlaisia ihmisiä erilaisissa ihmissuhteissa.)

 

Seksuaaliterapiavastaanotolleni tulee pariskunta. He kertovat haasteista suhteessaan. Mies on ollut vähän alakuloinen ja vetäytyvä. Nainen yrittänyt liikaakin rakastaa. Mistä kenkä puristaa? 

 

Siitä alkaa rakkauden salapoliisin työ.

 

Teen havaintoja heidän eleistään, siitä miten he istuvat sohvalla. Näen heidän välissään raon. He eivät kosketa ja kääntyvät toisistaan poispäin. Siihen on jokin syy, mutta mikä? Onko heillä luottamuspulaa? Loukkauksia tai kenties salaisuuksia? Joskus toisen puhuessa katseet kohtaavat, mutta enemmän he katsovat käsiään tai ikkunasta ulos.  

 

Nainen puhuu omistaan ja kumppanin ajatuksista. Hän kokee olevansa yksin vastuussa arjen pyörityksestä, onhan miehellä vaativa työ. Ongelmat alkoivat töihinpaluun jälkeen.  Mies istuu enemmän hiljaa. Keskeytän ja otan uusiksi. Mitä mieltä mies on tästä tilanteesta, jonka nainen juuri kertoi? Onko hän samaa mieltä? Miltä hänestä tuntuu, kun kumppani puhuu noin? Kysyn saman naiselta : miltä hänestä tuntuu, kun kumppani kiistää hänen puheensa?

 

Naisen ilmeestä näen, että hänen ärtymyksensa kasvaa. Mies näyttää turhautuneelta. Katseet eivät kohtaa ja kun ne kohtaavat, lempeys on kadonnut.

Kysyn tarkentavia kysymyksiä, kuten milloin kaikki alkoi luisumaan huonompaan? Tai oikeastaan - milloin teistä tuntui viimeksi hyvältä olla yhdessä? Milloin tunsit, että sinua rakastetaan? 

 

Miehen silmät täyttyvät kyynelistä. Nainen kivahtaa, että taas tuo alkaa itkemään. Aivan kuin miehen itku olisi tehnyt hänet vihaiseksi. 

 

Olen vain hiljaa.

 

Kysyn hetken päästä, miksi mies alkoi itkemään. Saako hän kiinni tunteesta? Hiljaisuus. Tauko. Mies kertoo käsiinsä katsoen , miten yksinäiseltä hänestä tuntuu. Hän kokee, ettei enää osaa tehdä kumppaniaan onnelliseks.

 

Käännän katseeni naiseen. Kysyn häneltä, miten hän osoittaa rakkauttaan kumppanilleen? Ajattelen mielessäni, että ehkä he eivät itsekään tiedä, miten toinen heitä rakastaa. 

 

Aika alkaa olla lopussa. Kerron sen heille. Varaamme seuraavan ajan. Sovimme, että he molemmat tulevat kerran yksin ja sitten taas yhdessä. Annan heille kotitehtäväksi laatimani parisuhdetestin. Puramme sen yksilöajoilla ja yhdessä. He maksavat käynnin ja sitten toivotan mukavat päivän jatkot.

 

Ovesta lähtee hiljainen ja mietteliään näköinen pari. <3

 

*Oletko sinä keksinyt omalle työllesi jonkin symbolisen nimen niin kuin minä? Mistä se syntyi? Ja postaus herätti jotain ajatuksia tai kysymyksiä, laita ihmeessä ne kommenttiin. Palautetta voi aina laittaa myös meiliini puhumuru@gmail.com

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

*Avauskuva: Panu Pälviä. Luminen sydän kuva on omasta puhelimestani. =)

Kommentit (0)

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat