Naiseus ei ole mikään ulkopuolelta määriteltävä asia vaan jokaisen oma kokemus.

 

”Olen itse pitkä nainen. Aina silloin tällöin saan kuulla kummastelua pituudestani. Kerran eräs nuori mies sanoi sekstailun jälkeen suihkussa minulle, että naisen jalan pitää olla koko 38 tai pienempi. Katsoin jalkaani. Minun jalkani on kokoa 41. Sen koommin en kyseistä miestä enää tavannut.”

 

Lapsena halusin aina kilpailla poikia vastaan ja olla parempi. Olin kasvanut kahden pojan rinnalla, kiipeillyt puissa, pelannut lätkää ja rakentanut majoja metsään. Rakastin silti olla myös prinsessa, touhuta barbien kanssa ja olla äiti kotileikissä. Sillon en vielä tiennyt, että hyppelin sukupuolirajojen ylitse.

 

Alakoulussa jouduin jälki-istuntoon, koska olin keksinyt opettajastani kaksimielisen vitsin. Koko luokka nauroi sille, mutta joku tyttö kertoi siitä opelle. Sain toruja. Jo silloin tajusin, että koska olin tyttö asia oli paljon pahempi. Miten tyttö voi keksiä jotain tuollaista. Olisiko poika edes joutunut jälki-istuntoon?

 

Yläkoulussa olin entistä äänekkäämpi. Äänekkyyteni ja ulkonököni sai aikaan ärsytystä. Olin 14-vuotiaana aivan aikuisen kokoinen ja näköinen. Toisinaan oli pissis ja toisinaan urheilijatyttö. Lukiolaiset pojat katselivat perääni ja aikuiset miehet vilkuilivat. Vanhemmat pojat olivat ihania ja koulussa oleminen oli yhtä jännitystä.

 

Suutelin yhden diskon jälkeen 17-vuotiaan pojan kanssa ja lähdin kotiin. Seuraavana maanantaina koko koulu puhui, kuinka olimme panneet vessassa. Olin huora, lutka, jakorasia. Maine pysyi koko yläasteen.

 

Miksi? Koska poika ei saanut haluamaansa. Toinen poika, joka jatkoi huoraksi huutelua oli kuulemma ihastunut minuun. Sen  kuulin baarissa hänen kaveriltaan vuosia myöhemmin.

 

Poikaa, joka levitti huhun uskoi puoli kylää, jopa osan kavereideni vanhemmat. Ja mitä sitten vaikka olisinkin pannut vessassa? Eikö teinityttö saa nauttia seksistä yhtä paljon kuin teinipoika? Tytölle annettu seksuaalinen rooli on paljon ahtaampi kuin pojilla. Ja minä sain tuntea sen nahoissani.

 

Päätin tuolloin, että minä päätän vartalostani. Eikä naiseuttani tai seksuaalisuuttani voi määritellä kukaan muu. Ja minä saan sanoa kyllä, jos se tuntuu hyvälle. Ja ei, jos en halua jotain.

 

Omaan kehoon minulla oli lapsena mutkaton suhtautuminen. Teininä koettu huorittelu vaikutti minuun, mutta vielä enemmän vaikutti mallintyöt. Oli vaikea nähdä oma keho hyvänä ja samaan aikaan jatkuvan arvostelun kohteena. Onneksi olin urheillessa saanut kokea, että kehoni on vahva ja toimii loistavasti. Ehkä siksi osasin jatkaa matkaani, kun minulta vaadittiin liikaa yhdessä Suomen parhaista toimistoista.

 

Minulla on ollut aina äiti, joka uskoi minuun. Hän tuki ja kannusti. Kotona äidin kanssa sai puhua kaikesta jopa  seksuaalisuudesta eikä siinä ollut mitään hävettävää. Se on ollut hieno asia. Ehkä siksi suhtautumiseni seksuaalisuuteen on varsin ollut aina utelias. Esimerkiksi kun minulla alkoi kuukautiset ollessani 11-vuotias, äitini hyppäsi kaulaani ja onnitteli minua naiseksi kasvamisesta.

 

Teininä ja vielä kaksikymppisenä saatoin unohtaa itseni seksissä ja vain miellyttää kumppania. Olin omaksunut jonkun valmiin roolin enkä aina uskaltanut sanoa, mitä haluan. Muistan, kun teinipoikaystäväni oli pöyristynyt kun vaadin häntä hyväilemään minulle orgasmin hänen laukeamisen jälkeen.

 

Luin kaksikymppisenä kirjan nimeltä Pilluparvi. Se on kirja tytöille ja naisille, miltä tuntuu kasvaa naiseksi yhteiskunnassa, jossa tytöt naisten vartalolla voi mainostaan lähes mitä vain. Toisaalta se muistuttaa nuoria naisia heissä olevasta voimasta ja valinnan mahdollisuudesta. Se on ihanien ruotsalaisten ja suomalaisten feministi naisten kirjoittama. Se oli juuri sitä, mitä kaipasin tuolloin.

 

Pitkässä suhteessa ollessani minun ei tarvinnut selitellä seksuaalisuuttani. Mutta kun sen jälkeen olin avoimessa suhteessa ja myöhemmin sinkkuäiti tuntui kuin muilla olisi ollut oikeus arvostella minua. Naisen seksuaalinen vapaus  sai muilta ihmisiltä rajat. Se näyttäytyi välillä oudoissa tilanteissa. Kerran ystäväni tuttavat epäilivät avoimesti ääneen voinko olla kahden hänen aviomiehensä kanssa, ettei mitään tapahdu.

 

 

Tänään on naisten päivä. Enää en ole nuori nainen vaan aikuinen, kolmen lapsen äiti. Äitinä on ihan yhtä tärkeää pitää huolta omasta äänestä. Äiti saa olla nainen. Saan olla edelleen seksuaalinen. On ihan ok laittaa lapset hoitoon, jotta voi nauttia seksistä murun kanssa levänneenä keskellä päivää. Tai jos halut eivät aina kohtaa ja väsymys painaa, voi sopivan hetken tullen nauttia omista sormista.

 

Muru vei lapset aamulla jo mummolaan ja olen saanut oman päivän. Olen vielä kipeänä. Saan levätä kotona ja kirjoittaa rauhassa. Juon teetä ja nukun ehkä vähän. Muru hoitaa lapset. Tällaiset päivät ovat myös rakkauden hoito päiviä. Kun saan olla vain minä saan energiaa. Erillisyys luo tilaa intohimolle. Minä ainakin tarvitsen omaa tilaa, etten hautaudu äitiyden alle. Voin laittaa huulipunaa ja tiedän, ettei se tahriinnu vauvani halaukseen.

 

Haluan toivottaa ihanaa naisten päivää kaikille omanlaisille upeille naisille. Olkaa vahvoja ja kuunnelkaa omaa ääntänne. Meistä naisista on moneksi, kunhan vain annamme itsellemme siihen luvan. Seksuaalisuus on upea lahja meille rakkaat kanssa sisaret. Nauttikaamme siitä.

 

Ja kyllä lapsiperheestä voi kuulua muitakin ääniä kuin lasten ääniä.

Kommentit (4)

Vierailija

Hyvä aihe ja kirjoitus, mutta miksi tähänkin pitää tunkea imaginääristä uhriutumista? "Alakoulussa jouduin jälki-istuntoon, koska olin keksinyt opettajastani kaksimielisen vitsin. Koko luokka nauroi sille, mutta joku tyttö kertoi siitä opelle. Sain toruja. Jo silloin tajusin, että koska olin tyttö asia oli paljon pahempi. Miten tyttö voi keksiä jotain tuollaista. Olisiko poika edes joutunut jälki-istuntoon?". Joo, olis.

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Vierailija. 😀

Voin kertoa sinulle hieman alakoulun luokkamme taustaa. Meillä oli aika levoton luokka ja opettaja olisi tarvinnut avukseen vähintään kouluavustajan. Muutama muutama poika vei opettajan huomiota todella paljon ja heidän käytöstään katsottiin läpi sormien. Itse opin helposti asiat ja jouduin auttamaan opettajaa ja jopa vahtimaan ko. poikia.

Mielestäni onkin hyvä kysyä, onko tyttöjen tehtävä jo lapsina vain hoivata ja pitää huolta? Ja antaa poikien hallita tilaa vaikka se on yhteinen? Tämä vaikuttaa myös kasvavan tytön ja naisen seksuaalisiin rajoihin. Murrosiässä nuo samat pojat saattavat huoritella tai kosketella tyttöjä, mikä rikkoo tyttöjen seksuaalisia rajoja.

Kyse on isommasta yhteiskunnassamme vallitsevasta tytöille ja pojille annetusta roolituksesta. Siinä (hieman yleistäen) tytöille annetaan rooli, missä pitää olla kuuliainen, suorittaa ja hoivata. Pojille annetaan laajempi rooli, missä saa rikkoa sääntöjä, olla eläväinen ja huoleton.

Mitä aiemmin lapsuudessa tytöt ja pojat ovat tasa-arvoiset, sitä paremmin se myös toteutuu aikuisena ja parisuhteissa. Kokonaisuuteen vaikuttaa koti, päivähoito, koulu ja sosiaalinen yhteisö, missä lapsi elää.

Minusta tästä aiheesta on tärkeää keskustella. Oma kokemukseni on vain yksi esimerkki. Siksi minusta kyse ei ole vain uhriutumisesta.

Perheen iskä

Hieno on kirjoitus. Tasa-arvolietsonnan sijaan tällainen miesten ja naisten suhteen lähestyminen olisi tähdellisempää.

Puhu muru

Kiitos Perheen iskä. 😀 Tulen kirjoittamaan tästä aiheesta varmasti lisää. Naisen ja miehen roolien ihmettely ei lopu kohdallani varmaan koskaan. On myös tärkeää muistaa ne ihmiset, mitkä eivät koe kuuluvansa kumpaankaan näistä sukupuolista.

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat