Lomamme alkoi heinäkuun toisella viikolla, kun mies aloitti lomansa. Kotona on kolme lasta 8v., 4v. ja 1v. Kulunut viikko oli meidän ”mökkiviikko”, kun vuokrasimme mökin Himokselta. Tässä kuvaus yhden ”lomapäivän” ohjelmasta:

 

Klo 6. Esikoinen alkaa huutamaan: ”Pissahätä!” Hän ei uskalla mennä vieraassa paikassa yksin alakertaan. Huutoon herää myös pikkusiskot. Se aamu-unista. Minä nousen silmät sikkuralla, äänettömästi kiroillen. On murun vuoro jäädä nukkumaan.

 

Klo 7. Kuopus käy läpi mökkiä sellaisella intensiteetillä, että en voi kuin kävellä perässä ja olla silmä kovana. Milloin hän meinaa syödä jotain sopimatonta, kiivetä jonnekin, mistä meinaa pudota tai rikkoa jonkin mökin koriste-esineen. Mietin, miksi ihmeessä hän ei voi edes hetkeä olla paikallaan.

 

Klo 8. Isommat lapset tappelevat täyttä päätä mitä kanavaa katsotaan. Toinen haluaa Pikku Kakkosen ja toinen Foxin. Huuto vaan yltyy ja kaukosäädin on kovilla. Tässä vaiheessa mun pinna alkaa kiristymään.

 

Klo 11.  Mökimme terassin pikku uima-allas on täytetty ja täysi meno on päällä. Kolme mussukkaamme uivat iloisesti. Yksi potku väärän paikkaan ja taas isommat tappelevat. ”Tuon jalka on väärässä paikassa!” ”Miksi se tulee mun puolelle?!” ”Äiti, nyt se läpsii!” ”Toi vie kaiken tilan!”

 

Klo 14.  Kuopus on saatu nukkumaan päiväunia. Hetken rauha. Isommilla pyörii leffa.

 

Klo 16. Nyt on aika mennä uimaan koko poppoolla 200 metrin päähän uimarannalle. Muru menee muksujen kanssa edellä puoli juoksua. Mä pakkaan pyyhkeet kassin ja lähden perään. Rannassa 1-vuotiaan perässä on mentävä taas koko ajan, koska kuopus ei todellakaan pelkää vettä. Aluksi isommat ovat isommat ovat rauhassa ja sitten alkaa vesisota, joka päättyy kyyneliin.

 

Klo 18. Terassin ”uima-altaalla” on taas kuhina. Muru on vahti vuorossa ja minä siivoilen sisällä paikkoja. Ulkoa alkaa kuulua huutoa. 4-vuotias on kierähtänyt veteen pudonneen maamehiläisen päälle ja saanut neljä pistoa. Kaivamme ensiapulaukkua ja suklaata esiin ja lääkitsemme potilasta. Kuopus ja esikoinen pyörivät ympärillä hieman hädissään, kun sisko itkee.

 

Klo 20. Iltapala on syöty. Nälkä on taltutettu, mutta väsymys painaa. Kuopus vikisee, mutta ei halua olla sylissäkään. 4-vuotias ei millään suostu iltapissalle. Esikoinen haluaisi pelata vaikka hyvin tietää, että ennen nukkumaan menoa ei saa pelata. Kokoajan joku huutaa: ”Isiiiii!!!” ”Äitiiiii!” ”Ääätiii!!!”

 

Klo 22. Vihdoin kaikki lapset nukkuvat varmuudella. Istumme mökin verrannalla ja pohdimme lomaamme. Luuleeko joku todella, että tämä on lomaa? Kolmilapsisen perheen pikku lapsi vaiheessa LOMA on vain helvetin kaukainen haave. Siinä murun kainalossa voin silti olla onnellinen,  vaikka olen aivan poikki. 

Lomamme alkoi heinäkuun toisella viikolla, kun mies aloitti lomansa. Kotona on kolme lasta 8v., 4v. ja 1v. Kulunut viikko oli meidän ”mökkiviikko”, kun vuokrasimme mökin Himokselta. Tässä kuvaus yhden ”lomapäivän” ohjelmasta:

 

Klo 6. Esikoinen alkaa huutamaan: ”Pissahätä!” Hän ei uskalla mennä vieraassa paikassa yksin alakertaan. Huutoon herää myös pikkusiskot. Se aamu-unista. Minä nousen silmät sikkuralla, äänettömästi kiroillen. On murun vuoro jäädä nukkumaan.

 

Klo 7. Kuopus käy läpi mökkiä sellaisella intensiteetillä, että en voi kuin kävellä perässä ja olla silmä kovana. Milloin hän meinaa syödä jotain sopimatonta, kiivetä jonnekin, mistä meinaa pudota tai rikkoa jonkin mökin koriste-esineen. Mietin, miksi ihmeessä hän ei voi edes hetkeä olla paikallaan.

 

Klo 8. Isommat lapset tappelevat täyttä päätä mitä kanavaa katsotaan. Toinen haluaa Pikku Kakkosen ja toinen Foxin. Huuto vaan yltyy ja kaukosäädin on kovilla. Tässä vaiheessa mun pinna alkaa kiristymään.

 

Klo 11.  Mökimme terassin pikku uima-allas on täytetty ja täysi meno on päällä. Kolme mussukkaamme uivat iloisesti. Yksi potku väärän paikkaan ja taas isommat tappelevat. ”Tuon jalka on väärässä paikassa!” ”Miksi se tulee mun puolelle?!” ”Äiti, nyt se läpsii!” ”Toi vie kaiken tilan!”

 

Klo 14.  Kuopus on saatu nukkumaan päiväunia. Hetken rauha. Isommilla pyörii leffa.

 

Klo 16. Nyt on aika mennä uimaan koko poppoolla 200 metrin päähän uimarannalle. Muru menee muksujen kanssa edellä puoli juoksua. Mä pakkaan pyyhkeet kassin ja lähden perään. Rannassa 1-vuotiaan perässä on mentävä taas koko ajan, koska kuopus ei todellakaan pelkää vettä. Aluksi isommat ovat isommat ovat rauhassa ja sitten alkaa vesisota, joka päättyy kyyneliin.

 

Klo 18. Terassin ”uima-altaalla” on taas kuhina. Muru on vahti vuorossa ja minä siivoilen sisällä paikkoja. Ulkoa alkaa kuulua huutoa. 4-vuotias on kierähtänyt veteen pudonneen maamehiläisen päälle ja saanut neljä pistoa. Kaivamme ensiapulaukkua ja suklaata esiin ja lääkitsemme potilasta. Kuopus ja esikoinen pyörivät ympärillä hieman hädissään, kun sisko itkee.

 

Klo 20. Iltapala on syöty. Nälkä on taltutettu, mutta väsymys painaa. Kuopus vikisee, mutta ei halua olla sylissäkään. 4-vuotias ei millään suostu iltapissalle. Esikoinen haluaisi pelata vaikka hyvin tietää, että ennen nukkumaan menoa ei saa pelata. Kokoajan joku huutaa: ”Isiiiii!!!” ”Äitiiiii!” ”Ääätiii!!!”

 

Klo 22. Vihdoin kaikki lapset nukkuvat varmuudella. Istumme mökin verrannalla ja pohdimme lomaamme. Luuleeko joku todella, että tämä on lomaa? Kolmilapsisen perheen pikku lapsi vaiheessa LOMA on vain helvetin kaukainen haave. Siinä murun kainalossa voin silti olla onnellinen,  vaikka olen aivan poikki. 

Rentouttavaa kesälomaa kaikille lukijoilleni! =)

Kommentit (4)

Vierailija

Kuulostaa huonosti kasvatetuilta lapsilta vain. Tyhjä riitely vähenee, kun käytöstavat paranee ja ensi kesän loma on jo ihan erilainen! :) Tsemppiä ja kiva, että murun kainalossa on onnellinen olo! Lapset kasvaa ja väsymys hellittää, jonain päivänä! :)

Puhu muru

Kiitos kommentistasi. 😀 Minusta meidän lapset ovat kasvatettu oikein hyvin ja rakkaudella. Temperamenteiltaan he ovat varsin reippaita ja siksi vauhtia riittää. Mutta niin ollaan me vanhemmatkin, joten peiliin saa katsoa.

Ja mielenkiintoista kyllä, nyt kun ollaan taas kotikulmilla niin tuntuu, että monilla on tämä sama fiilis. Siksi luulen, että tämä liittyy huonon kasvatuksen sijaan enemmänkin elämäntilanteeseen ja väsymykseen. RUUHKAvuodet ovat myös lomilla. 😅

Vierailija

Ihana kirjoitus, meillä "vain" 2 lasta mutta melkein kaikki samaa :) silti voi olla onnellinen ja rakastaa.

Puhu muru

Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta. ❤️ Juu, uskon ja muistan miten kahdenkin lapsen kanssa oli vauhtia. Kun vaan välillä saa levätä, niin huomaa miten rakas tuo oma sirkusjengi kotona on. Tsemppiä teille arjen pyöritykseen loman jälkeen! 😀

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat