Kirjoitukset avainsanalla karvakriisi

Bikinikausi kirjaimellisesti yllätti suomalaiset. Samalla se laukaisi monta kesämekkokriisiä, varpaiden kynsihuoltokriisiä mutta myös karvakriisejä. Sain tähän myös vahvistuksen kosmetologiltani. Karvanpoistot täyttävät päivät ja kalenteri on buukattu täyteen.

 

Vuosikaudet olen itsekin taistellut karvojeni kanssa. Eipä 1980-luvulla syntyneiden ystävättärieni keskuudessa ole luomukarvapuskia näkynyt. Itse meinasin järkyttyä eräässä maajoukkuepelissä, kun italialainen naispelaaja nosti kädet ylös ja hänellä oli oikein mustat kainalokarvat. 

Me olemme sheivanneet, epiloineet kotona, nyppineet ja avuksi on otettu myöhemmin myös kosmetologit. Vahaus ja sokerointi ovat taanneet vähän pitempiaikaiset tulokset sekä kukkaron keventymisen. Karvataistelun kohteena ovat olleet niin kainalo-, pimppi kuin säärikarvat.

 

Ja silti ne karvat vain piru vie kasvaa vaikka mitä tekisi! 

 

Suoraa puhetta aiheesta on onneksi käyty ystäväpiirissä. Se helpottaa kummasti omaakin tuskaa, kun voi ääneen sanoa, että kyseessä on pitkääkin pidempi asemasota. Ja ääneen ihmetellä, eikö tämä ikinä lopu?!!  

 

Yksi iso syy, miksi niin moni meistä karvoja poistaa, on tietysti esteettisyys. Kivoissa biksuissa ei välttämättä ole eduksi jos karvat valuvat eroottisesti pitkälle reiteen. Onneksi markkinoilla on nykyään monenlaisia biksuja ja uikkareita, joten ratkaisuja tähänkin pulmaan löytyy. Joskus toisen ikävä kommentti jää painamaan mieltä.

 

Olen myös kuullut, että miehet voivat pitää hyvin eroottisena naista, jonka biksuista näkee hieman läpi pimppikarvoja…

 

Kaikilla meillä ei ikinä ole ollut edes luomupuskaa eli meillä on vain oletus siitä. Eli voipi olla, että me hullaantuisimme täysin puskastamme. Saati mahdolliset seksikumppanit. Ehkä todellinen tuoksumme tulisi paremmin esiin ja tekisi ihmeitä.

 

Toki tässä on kyse myös hieman arpapelistä. Oletko saanut vaaleat viikinkikarvat vai kreikkalaisen esiäidin karvoituksen. Se kuinka montaa karvaa olet saanut on määräytyy perimästä ja hormoneista.* Karvan määrissä ON eroja!

Toinen syy  karvanpoistoon on seksi ja nautinto. Ja erityisesti suuseksi aiheuttaa päänvaivaa. Rentoutuminen voi tuntua haastavalta, jos pohtii vaan karvojen aiheuttamia kauhuskenaarioita. ”Onko toisen suu täynnä karvoja?” ”Pystyykö kumppani edes hengittämään?” ”Onko tilanne aivan kamala/ oksettava / ällö hänen mielestään?”

 

Kosketus aiheuttaa erilaisia tuntemuksia karvojen kanssa tai ilman. Ristiriitaa aiheuttaa ihanne karvattomasta tai huolellisesti sheivatusta pimpistä sekä tieto, että karvojen kautta saamme erityisiä tuntemuksia. Sillä karvatuppiin kytkeytyy tärkeitä hermopäitä.* 

 

Kolmantena tulee oma fiilis. Omista karvoista voi olla ylpeä tai ne voivat ällöttää. Karvoihin voi suhtautua uteliaisuudella tai vitsauksena. Elämäntilanteetkin vaikuttavat. Sinkkuna voi olla erilaiset tarpeet kuin pidemmässä parisuhteessa. Ja sitten on pikkulapsivaiheen aikoja, jolloin ei vain jaksa. Hengissä selviytyminen ajaa kaikkien karvojen edelle. 

 

On hyvä pysähtyä miettimään, mikä sopii minulle jos oikeasti haluan karvojani poistaa. Kaikille ei sovi sheivaus, vaan se voi saada ihon tulehtumaan tai sokerointi, joka voi aiheuttaa sisäänpäin kasvaneita karvoja. Naisporukassa on monta kertaa todettu, että tapoja on monia. Olen pohtinut aiheutta aiemminkin Pimppitrendejä - Miksi me naiset hurahdamme näihin? postauksessani.

Minusta tärkeintä on muistaa, että kyse on sinun karvoistasi. Jos et ehdi, jaksa tai yksinkertaisesti halua ajaa karvojasi – älä aja. Jos nautit ja haluat elää vähemmillä karvoilla tai karvattomana – anna palaa. Kunhan teet päätöksesi ennen kaikkea itseäsi varten! 

 

Olen tämän trooppisen toukokuun aikana ottanut oikein tavaksi, että en enää stressaa niin paljon karvoistani. Se ei ole huonoa käytöstä, jos naisella on karvoja. Koska se on minun asiani! Tuulen vire tuntuu aivan erilaiselta, kun karvat lepattavat pyöräillessä!<3

Mikä sinusta paras karvamalli? Miksi? Kerro rohkeasti näkemyksesi anna meille muillekin ajateltavaa.

 

*Suosittelen lukemaan norjalaisen mahtavan bloggarikaksikon Nina Brochmannin ja Ellen Støkken Dahlin kirjan Wau, mikä vagina! He käyvät kaiken muun mahtavan tiedon naisen sukuelimistä ja mukana on myös kaikki karvatietoa. 

**Kuvat Pixabay

**Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

 

Kommentit (2)

Anniiina

Itse aloitin sääri- ja kainalokarvojen sheivaamisen muistaakseni murrosikäisenä. Nykyään (ikää lasissa 25) en edes kyseenalaista tätä toimintaa, sheivaaminen tulee niin luonnostaan ja olo on huolitellumpi sheivaamisen jälkeen. Häpyalueen karvoitus taasen on aiheuttanut enemmän päänvaivaa ja pohdittavaa. Kaikki karvani hiuksista häpykarvoihin ovat hyvin tummia, lisäksi luonnollinen puskani on nimensä veroisesti melkoinen puska :D Ennen ensimmäisiä seksikertoja en tehnyt häpykarvoitukselle mitään, annoin vain olla ja tuulessa lepattaa. Nykyisin pyrin harventamaan ja siistimään (en aja kokonaan pois) pöheikköä säännöllisesti joko a) kun tapaan fwb-kaveriani tai b) lähden viihteelle, sillä koskaan ei voi tietää, jos päätyykin petipuuhiin elämänsä miehen kanssa. Miksi sitten sheivaan ja siistin alapäätä? Siksi, että tuntemattomien kommentit pelottavat, mutta myös oman nautinnon takia. En vain osaa rentoutua suuseksin aikana, jos puska on täydellisesti au natural. Fwb-kaveriltani taasen olen suoraan kysynyt, että minkälaisesta hän pitää. En ole vielä ollut vakavassa parisuhteessa, mutta uskon, että oikeanlaisen ihmisen kanssa tämä karva-asia(kin) on sellainen, mistä voidaan avoimesti puhua ja päästä vaikka kompromissiin. Siitä kuitenkin olen aika varma, että saa olla melkoinen ympäripuhuja, että suostuttelee koko puskan matalaksi ajamaan! :D

Huh, tulihan tästä melkoinen monologi!

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos Anniina kokemuksesi jakamisesta. Ihan mahtavaa, että kirjoitit monologin tänne karvoistasi. Sanoit hyvin, että tuntemattomien kommentit häpykarvoista pelottaa. Se on ihan luonnollista, koska jos joku sanoisi niistä ilkeästi se tuntuisi ikävältä. Seksuaalisuus ja oma keho ovat intiimejä asioita, jolloin ihminen on paljaampi kuin alastomana. 

Ja mikä tärkeintä, sinun on helpompi nauttia kun ajelet tai siistit karvojasi! Silloin teet sen itseäsi varten. Ja se on hienoa! 

Parhaimmillaan pidemmässä suhteessa kaikenlaisista asioista voi puhua avoimesti ja yhdessä tutkia, mikä on hyvä. Joten kun löydät kumppanin, yritä alusta asti opetella hänen kanssaan puhumaan kaikista asioista. Se ei haittaa, että ujostuttaa tai nolostuttaa. Siitäkin kannattaa puhua.

Nauti kuitenkin sinkkuelämästä ihan rauhassa! <3

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat