Kirjoitukset avainsanalla seksuaalinen itseluottamus

Häpeän kanssa taistelevat lähes kaikki jossain vaiheessa elämää. Silloin kun häpeä liittyy parisuhteeseen ja sen seksielämään, se voi muuttua hyvin painavaksi. Eräs lukijani halusi kertoa hyvin henkilökohtaisen tarinansa, jotta naiset samassa tilanteessa ymmärtäisivät etteivät ole yksin. Samalla hänen tarinassaan nousee vahvasti esiin, miten tärkeää on kuunnella itseään ja muistaa pyytää sekä vaatia myös kumppaniltaan. Ei vain miellyttää toista.

 

Nainen, 40v. kokemukseni: 

 

Kun tapasimme mieheni kanssa olimme jo aika pian intiimisti yhdessä. Mieheni kertoi heti, että hänellä on haasteita potenssin kanssa jos on uusi kumppani. Olin asian suhteen kovin ymmärtäväinen ja törmännyt vastaavaan aikaisemminkin. Suhteen edetessä hän kuitenkin kertoi minulle, että hänellä on ollut jo nuoruudesta testosteronivaje. Sitä oli hoidettu sekä injektio- että tablettihoidolla ja tasoja seurattiin säännöllisesti.

 

En alkuun ehkä oikein ymmärtänyt mitä se käytännössä tarkoitti. Se tarkoitti sitä, että meillä ei ollut koskaan spontaania yhdyntää. Yhdyntä vaati tapahtuakseen aina pillerin, joka alkoi vaikuttaa tietyn ajan kuluttua. Pystyimme keskustelemaan siitä yhdessä, mutta ystävieni kanssa en pystynyt puhumaan asiasta. Häpesin tilannetta, vaikkei se ollut kummankaan vika tai syy. Molemmat tiedostivat ongelman, mutta siitä puhuttiin enemmän käytännön tasolla eikä niinkään tunnetasolla. Hän jotenkin myös ajatteli, että se on hänen ongelmansa ja koin ettei hän ymmärtänyt niitä tunteita mitä tilanne minussa aiheutti.

 

Tuntui pahalta kun ulkopuoliset vitsailivat, ettemme muuta tee kuin nussi kun olemme vastarakastuneita. Tai kun kaveriporukat heittivät läppää siitä, ettei jollain seiso. En kuitenkaan koskaan sanonut tilanteissa mitään, kuuntelin vain ja itkin hiljaa sisälläni.

 

Seksiä oli alusta lähtien hyvin harvoin ja minä tein sen suhteen yleensä aloitteen. Selitin itselleni asiaa hänen tilanteellaan. Vaikka seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä, meillä ei juuri ollut koskettelua tai suukottelua vaan yleensä seksi tarkoitti yhdyntää, joka oli suunniteltu ja alkoi sitten kun pilleri alkoi vaikuttaa. Se oli minulle tosi hankalaa.

 

Usein sillä hetkellä kun itse halusin, en sitä saanut. Koin, että mieheni kontrolloi tilannetta. Otti pillerin, jos halusi itse. Pyysin, että alkaisi ottamaan sitä ”varmuudeksi” iltaisin tai välillä, että voisin tehdä spontaanin aloitteen seksille. Huomasin kuitenkin jonkin ajan kuluttua, että hän ei ollut usein ottanut pilleriä ja koin itseni syrjäytetyksi ja epämiellyttäväksi. Usein myös kävi niin, että pilleristä huolimatta stondis lopahti tosi herkästi kesken tilanteen ja se aiheutti minulle lisää häpeän ja epäonnistumisen tunteita.

 

Hän ei myöskään tyydyttänyt minua ilman, että hän itsekin sai ja koin, että minun tyydyttämiseni oli hyvin mekaaninen suoritus, ”pakko hoitaa vain pois alta”. Koin, ettei hän kiihottunut minusta millään tasolla missään tilanteessa. Itsetuntoni ja omanarvontuntoni laski suhteen aikana nollaan. Mieheni ei tehnyt juuri koskaan aloitetta seksiin, koska hänellä ei ollut mitään haluja. Koin, etten ollut riittävän kaunis tai kiihottava. Tiesin hänen katsovan jonkun verran pornoa ja tyydyttävän itsensä silloin ilman pilleriä. Se sai minut entistä enemmän ajattelemaan, että hän halusi tehdä sen helposti, ilman minua. Koin, etten pystynyt tyydyttämään hänen tarpeitaan enkä ollut hänen mielestään viehättävä.

 

Hän ei sanallistanut minulle koskaan, että olisi halunnut minua tai että olisin ollut hänen mielestään kaunis. Aloin tottua tilanteeseen ja hyväksyin sen monta vuotta. Ajattelin, että minun kuulu hyväksyä se, koska olin hänet vierelleni valinnut ja minun piti ottaa hänet sellaisena kuin hän oli. Jos toin esiin omia toiveita tai tarpeitani, sain vastaukseksi ettei minulle riittänyt mikään.

 

Vuosien myötä omatkin haluni laantuivat. Kadotin naiseuteni ja itseni. En kokenut olevani kaunis tai viehättävä, ylipäätään mitään. Meiltä katosi kosketusten ja läheisyyden myötä yhteys ja välillemme kasvoi muuri. Emme tunteneet enää toisiamme. Välillämme ei ollut enää mitään muuta kuin koko ajan kasvava etäisyys.

 

Suhteemme kesti viisi vuotta päättyen eroon minun aloitteestani. Hän kohdisti minuun myös sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa. Häpesin sitä, että olin jäänyt siihen vuosiksi enkä kertonut asiasta kenellekään viiteen vuoteen. Suhteessamme vallitsi tietynlainen valtapeli ja koin olevani toisen pelinappula tai marionettinukke. Ihminen on kuitenkin sopeutuvainen ja pitkään selitin tilannetta eri tavoin, tein siitä hyväksyttävää. Uskoin jopa, ettei minulla ollut oikeus pyytää tai vaatia mitään.

Nyt olen yhdessä sellaisen ihmisen kanssa, joka on tuottanut minulle täysin päinvastaisen kokemuksen. Olen pystynyt alusta asti avoimesti kertomaan haavani tällä alueella pelkäämättä, että hän ei ymmärtäisi. Se on luonut välillemme vahvan yhteyden ja tunnetasolla hyvin erityisen kokemuksen.

 

En koskaan joudu epäilemään, ettenkö olisi kaunis ja haluttava. Hän katsoo ja koskettaa minua tavalla, jolla kukaan muu ei ole koskaan koskettanut. Hän haluaa minua enemmän kuin kukaan koskaan ja osoittaa sen myös. Hän myös sanallistaa paljon asioita ja saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi ja rakastetuksi. On ollut eheyttävää tuntea näitä uusia tunteita ja kokea olevansa arvokas ja tärkeä, maailman ihanin nainen. <3

 

Vaikeneminen vain lisää häpeää. Se lamaannuttaa ja satuttaa. Olisiko suhde voinut toimia, jos seksuaalihäiriön vaikutuksista olisi puhuttu molempien näkökulmasta avoimesti? Minkäänlaista väkivaltaa ei kuitenkaan pidä sietää ja onneksi kokemuksensa jakanut nainen lopetti suhteen. Uusi rakkaus antoi hänelle uuden mahdollisuuden ja haavatkin alkavat parantumaan avoimuuden ilmapiirissä.  <3

 

*Kiitos tarinasi jakamisesta "Nainen 40v. " Käytän nimimerkkiä tarinassa, jotta yksityisyys säilyy vaikka kokemus tulee kerrottua. Tällä viikolla Me Naiset -sivuilla on vietetty häpeäviikkoa. #vähänköhävettää

*Millaisia häpeän kokemuksia sinulla on ollut parisuhteessa? Muistathan, että sinulla on oikeus hakea apua. Apua hakemalla, saat uusia näkökulmia tilanteeseen ja et ole yksin sen kanssa. Sexpo-säätiöllä on maksutonta seksuaalineuvontaa ja maksullisia seksuaaliterapiapalveluita. Kannattaa katsoa myös oman kuntasi tarjonta. 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

*Kuvat Pixabay

Kommentit (4)

Onnellinen vaimo

Toisaalta niin surullista luettavaa, liian moni mies ja sitä kautta nainen ja koko perhe kärsii kun Suomalainen terveydenhuolto ei a. tunnista testosteroni vajausta ja b. osaa hoitaa sitä. Omalla miehellä myös sairaudet ja lääkkeet romautti testo tasot, kadulta on testot hommattava että pysyy oikeasti riittävällä tasolla, kun lääkärin mielestä 9 on tosi hyvä. Eläis itse sen todellisuuden kanssa, me ei siihen suostuttu. Ja, kun testot on hyvät ei tarvi pilleriä stondikseen ja kroppa toimii normaalisti.

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos Onnellinen vaimo mielipiteestäsi ja kokemuksesi jakamisesta. Olette varmasti olleet turhautuneita tilanteeseen, jos olette kokeneet lääkityksen olevan puutteellinen. En itse ole lääkäri, joten en osaa ottaa kantaa lääkeannoksiin. Suosittelen lämpimästi miesten seksuaalihäiriöihin perehtynyttä erikoislääkäriä Juhana Pihaa, jolla on vastaanotto Helsingissä ja Turussa yksityisellä puolella. 

Ihana kuulla, että sinä ja kumppanisi olette nyt tyytyväisiä. Olkaa silti tarkkana annostuksien kanssa.

mummovm53

Surullista..vaikea ymmärtää mikä on se liima joka pitää yhdessä jos ei ole toimivaa intiimiä suhdetta...kokemukseni mukaan koskettelusta se alkaa. Tosin minun nuoduudessani kosketeltiin pitkään ja tuotettiin hyvä olo käsin paljon ennen kuin yhdyntään mentiin. Sen osaa nyt vanhanakin kun sairauksien vuoksi ongelmaa.

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos kommentistasi mummovm53. Suhdetta voi ylläpitää moni asia intiimin suhteen lisäksi. Yhteinen koti, lapset, raha, elämäntilanne ylipäätään tai joskus viha rakkauden sijaan. Olen huomannut seksuaaliterapiavastaanotolla, että aina ei ole helppo huomata että olisi aika päättää suhde.

Olen kanssasi samaa mieltä, että on tärkeää nähdä seksi laajemmin kuin vain yhdyntänä. Elämässä voi tulla hetkiä ja usein tuleekin, että yhdyntä ei onnistu syystä tai toisesta. Sitä paitsi käsin voi tuottaa paljon nautintoa, kun vain jaksaa opiskella omaa ja kumppanin kehoa. Nautinnollisia hetkiä teille sairauksien aiheuttamista ongelmista huolimatta. Vaalikaa ihanaa koskettelua. <3

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat