Kirjoitukset avainsanalla seksuaalikasvatus

Somessa roikkuminen on välillä aivan loistavaa ajanvietettä. MUTTA. Se tunne kun kateus ja oman minän sättiminen alkaa kasvaa, ei ole kiva. On todella helppo saada ulkonäköpaineet liikkeelle! 

 

Onneksi on olemassa uimahallit ja ympärillä hyvinvointivaltio, mikä suo uimahallissa käynnin kaikille mahdolliseksi. Uimahalli on aina ihanan aito, rehellinen eikä siellä totta vie kukaan voi kaunistautua millään lisäfilttereillä! Kun omassa pukukopissa ollaan alasti, riisutaan myös tietty tulotaso ja tittelit pois. Ihminen on hetken vapaa yhteiskunnan asettamista rooleista. 

 

Olemme vain ihmisiä, meille annetussa kehossa. Ja se keho ei ole kaikki, mitä olemme.

 

Uimahallissa kohtaavat pikkuinen tytön tylleröinen, koululainen, nuoreksi naiseksi kuoriutunut teinityttö, aikuinen nainen, lasta odottava tuleva äiti, keski-ikäinen nainen, isoäidit ja  myös hyvin iäkkäät naiset. Mikä rikkaus on nähdä koko ihmisen elämänkaari! Katsella menneeseen ja peilata tulevaa.

 

Olen itse käynyt huikeita keskusteluja eri-ikäisten ja erilaisista kulttuureista tulevien naisten kanssa uimahallin saunan lauteilla. Miten eri tavoin  suhtaudummekaan alastomuuteen tai esimerkiksi taaperon imetykseen saunassa. 

Seksuaalikasvatuksen näkökulmasta uimahalli on loistava! Pienet lapset saavat aikuisten mukana mahdollisuuden nähdä kummankin sukupuolen omat pukukopit. Isompana on tärkeää nähdä erilaisia vartaloita oman sukupuolen sisällä. On helpompi kasvaa aikuiseksi naiseksi, kun tietää miten erilaisia tissejä, pimppikarvoituksia tai pyllyjä naisilla on. On helpompi hyväksyä oma vartalon malli tai peniksen koko, kun huomaa, miten monenlaisia miehiä on. 

 

Muistan miten pikkuinen tyttö katsoi minua suu auki uimahallissa, kun odotin toista lastamme. Minulla oli jo iso maha ja tuon lapsen silmät suorastaan tuikkivat uteliaisuutta. 

 

Mutta kyllä aikuisetkin tarvitsevat seksuaalikasvatusta ja erilaisten vartaloiden hyväksyntää! Minusta on ihanaa nähdä selluliittia muillakin naisilla. Ei sen tarvitse estää uikkarien tai bikinien pukemista ja uimaan menoa!

 

Itse olen kerran ollut kirjaimellisesti aivan suu auki, kun vastapäiseen suihkuun tuli nainen jolla oli JÄTTI-isot silikonirinnat. Se oli hämmentävää. Lisäksi vierelläni oli kymmenen uimakoululaista, jotka tuijottivat minua ja tuota naista vuoron perään. Kunpa olisin silloin uskaltanut reippaasti sanoa, että tässä te lapset näette, miten erikokoisia tissejä naisilla on. Mutta en ollut valmis siihen, sen sijaan jonkun olisi pitänyt sanoa minulle niin.

 

Joten menkää ihanat ihmiset uimaan yksin, ystävän tai perheen kanssa. Olkaa alasti pukukopissa. Näyttäkää lapsille ja nuorille mallia, mitä tarkoittaa ylpeys omasta kehosta sekä sukupuolesta. Normalisoikaa kehonkuvaa aidolla omalla itsellänne. Antakaa alastomuudelle positiivinen merkitys osana ihmisenä oloa. 

 

Oman kehon hyväksyminen ja kehosta tykkääminen on yksi seksuaalisen nautinnon kulmakivistä. Oman kehon hyväksyminen ja seksuaalikasvatus myös suojaa meitä, jotta emme antaisi rikkoa rajojamme. Tähän kulmakiveen kannattaa todella panostaa. <3

 

*Mikä on sinun hyvä uimahallimuistosi, jonka haluaisit jakaa muillekin? 

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

*Kuvat Pixabay

Kommentit (4)

Helenamaria
Liittynyt25.8.2017

Kiitos tästä kirjoituksesta! Se on todellakin juuri noin, miten asian ilmaisit kirjotuksessasi. Uimahallissa todella ollaan juuri sellaisenaan, omana itsenämme. Erilaiset vartalot kunniaan ja ollaan jokainen ylpeitä omasta kehostamme :)

Helena Kekkonen

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos ihanasta palautteestasi Helenamaria. <3 On ollut hienoa huomata, miten moni on ajatellut samalla tavalla kuin minäkin. Uimahalleista on selvästi moneksi ja niillä on hyvin tärkeä oma paikkansa eri vaiheissa elämää.

PiP

Pakko kommentoida, että filtteri kirjoitetaan filtteri eikä flitteri.
Juttu sinänsä oli sellaista mukatiedostavaa höttöä. Kaipaisin muutakin kuin "blogipintaa".

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos PiP kommentistasi ja palautteestasi. Ja hyvä, kun huomasit tuon kirjoitusvirheen. Korjasin sen oitis.

Kirjoitan blogiani kuunnellen omia fiiliksiäni eikä kaikki ole niin syvälle meneviä. Ja niin kuin itsekin pointtasit "blogipintaan", on tärkeä muistaa että tämä on blogi. Asiantuntija artikkeli on eri asia, enkä halua niitä sekoittaa.

Osalle lukijoistani, tämä teksti on ollut tärkeä ja puhutteleva, mikä osoittaa sen miten eri tavoin tekstit puhuttelevat meitä. Harmillista, että tämä ei kolahtanut sinuun.

Sillä yhtenä hetkenä olet pikkuinen piltti, ihmisjyvä joka kieppuu ympäriinsä tuoksuen märältä villalta, syysomenilta, lastenshampoolta, mudalta ja hiekalta.

Ja seuraavassa hetkessä olet näppylänaamainen kapinallisenplanttu, joka haisee jalkahieltä ja runkkaukselta ja haluaa repiä maan tasalle kaikki koulut. Minusta olisi kuitenkin mukavaa että joku rakastaisi minua, vaikka olen varsinainen Hessu Hopo ja hontelon varteni päässä keikkuu nolostuttavan omapäinen kulli.
– Kjell Westön romaanista Leijat Helsingin yllä

 

Miten varautua siihen, että oma pikku muru ei ole enää niin pieni? Aikuinen on voinut monta vuotta lempeästi hymyillä lapsen hassuille kysymyksille pimpistä ja pippelistä tai siitä mistä lapset tulevat. Mutta sitten tapahtuu jotain, lapsi kaivautuu huoneeseensa ja ovi on lukossa. Se hetki voi olla tyttären kuukautisten alku, pojan nenäliinamytyistä täyttynyt roskis, ainainen sähköhammasharjan surina lukitun oven takana tai nuoren ensimmäisen seurustelukumppani.

 

Tässä kohtaa saattaa iskeä paniikki. Se on voinut iskeä jo aiemmin, kun lapsi on taaperona julkisella paikalla intoutunut leikkimään vehkeillään. Mutta nyt moni vanhempi viimeistään miettii, että pitäisi varmaan puhua murrosiästä ja seksiasioista.

 

Samaan aikaan pään voivat täyttää monenlaiset kysymykset. Tumputtaako nuori liikaa? Mitä jos minun lapseni on homo? Mitä jos nuoripari harrastaa seksiä? Tai katsooko nuori salaa pornoa?

 

Voi olla, että vanhemman omassa lapsuuskodissa seksiasiat olivat täysin vaiettu asia tai omaan seksuaalisuuteen liittyy syystä tai toisesta ristiriitaisia tunteita. Eikä koulussa terveystiedon kirjassa ollut kuin yksi kappale ihmisen biologiaa, joka annettiin kotiläksyksi. Toisaalta osa vanhemmista suhtautuu avoimesti seksuaalisuuteen ja etsii lisää tietoa, kun sitä tarvitaan.

 

Tässä vaiheessa ollaan jo myöhässä asioista puhumisen suhteen. Mutta asioihin voi silti vielä vaikuttaa. Seksuaalimyönteinen kasvatustapa ei tarkoita vain seksiasioista puhumista, vaan seksuaalisuuden huomioimista ja tiedon antoa kaikissa lapsen ikävaiheissa ikään sopivalla tavalla.

 

Onneksi seksuaalikasvatusta tapahtuu läpi elämän, vaikkei sitä suunnittelisikaan. Jokainen kerta, kun vanhemmat pitivät omaa vauvaansa hellästi sylissään, hurrasivat taaperon pottapissalle tai kertoivat 5-vuotiaalle kolmannen kerran, miten vauva syntyy, oli seksuaalikasvatusta.

Jotta voi puhua nuoren kanssa rakkaudesta, murrosiästä ja seksiasioista, vanhemman olisi hyvä tehdä ”pieni suuri itsetutkiskelu”: Mitä minä ajattelen rakkaudesta? Miten hyvin tunnen murrosiän vaiheet? Onko itsetyydytys hyvä vai huono asia? Saako nuoren tyttö- tai poikaystävä olla yötä meillä? Mikä on kantani nuorten seksikokeiluihin? Mitä porno minulle merkitsee? Mitä ajattelen sukupuolen- ja seksuaalisuuden moninaisuudesta?

 

Oman pohdiskelun jälkeen näistä asioista olisi hyvä puhua mahdollisten muiden perheeseen kuuluvien aikuisten kesken. Mitä me ajattelemme? Erilaiset ajatukset ja arvot olisi hyvä puhua auki. Sillä yhteinen linja luo turvaa nuorelle.

 

Ei vanhemman tarvitse tietää kaikkea. Kirjastosta ja netistä löytyy nuorten seksuaalisuuteen liittyvää tietoa niin nuorta kuin itseäkin varten. Myös seksologian ammattilaisilta voi kysyä neuvoa mieltä painavista asioista. Nuori kaipaa ennen kaikkea turvallista aikuista, joka on läsnä ja antaa silti tilaa olla rauhassa.

 

 

*Tämä kirjoitus on ihka ensimmäinen blogipostaukseni ja se on julkaistu Sexpon nuorille suunnatussa Seksiboxi -blogissa 14.8.2014. Olin tuolloin yksi Seksiboxi blogin kirjoittajista ja työskentelin Sexpo-säätiöllä vapaaehtoistyön ohjaajana ja seksuaalineuvojana.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan siellä kiinnostavia artikkeleita, vanhoja ja uusia blogejani. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Olisi mahtavaa, että sinäkin olisit mukana ja kommentoisit siellä. =)

*Kuvat Pixabay

Kommentit (0)

Mitä jos kyseessä olisi sinun tyttösi? 

”Jätin pillerit pois, koska en uskaltanut sanoa vanhemmille tarvitsevani niitä.” 

”Ei ollut rahaa ja mutsin antamat rahat oli mennyt jo muuhun.” 

”Poikaystävä ei suostu käyttämään kumia. Oltiin sitten ilman mitään.”


 Nämä ovat lauseita nuorten naisten suusta. Lauseita, jotka ovat toistuneet, ja joihin voi vastata kaupungin tarjoamalla maksuttomalla ehkäisyllä alle 25-vuotiaille. Helsingin kaupunki otti eilen askeleen tätä kohti, kertoo Helsingin Sanomat uutisessa Helsinki lupaa sittenkin nuorille vuoden e-pillerit tai ehkäisyrenkaan (19.9.2017).  

Työskentelin hoitovapaalla Helsingin Tyttöjen Talon PoP in -vastaanotolla kerran viikossa. Pop in -vastaanotolla nuori saa puhua mm. seksuaalisuudesta, pyytää raskaustestin tai jälkiehkäisypillerin maksutta sekä ottaa muutamia sukupuolitautitestejä.  Tulijoita riitti. 

Olisiko kuitenkin kaikkien etu, että nuori saisi ehkäisyn ajoissa kuntoon ja turhat raskaustestit, jälkiehkäisypillerit, abortit, yllätysraskaudet ja sukupuolitaudit vähentyisivät?

 "Vuonna 2016 raskaudenkeskeytyksiä tehtiin eniten 20-24-vuotiaille nuorille naisille. (THL)” 

Jos raskaustesti näyttää positiivista, se on iso asia nuoren elämässä. Abortti on usein raskas kokemus henkisesti ja nuorena äidiksi tuloon liittyy monia haasteita. Vantaalla maksuton ehkäisy on jo nyt laskenut aborttien määrää (HS 19.9.17).  

Kaikkea vastuuta ehkäisy asiasta ei saisi kaataa tyttöjen päälle. Helsinki kaupunki aikoo vastata tähän jakamalla enemmän nuorille kondomeja. Hyvä! On tärkeää muistaa, että kaikki nuoret eivät ole heterosuhteissa. Homosuhteissa olevilla sukupuolitautien riski pysyy, vaikka raskaaksi tuloa ei tarvitse pelätä.

En tiedä oletko sinä ikinä ajatellut, mutta pojan tai miehen ainoa hetki valita, haluaako tulla isäksi, on hetki, jolloin hän päättää käyttääkö kondomia. Sen jälkeen hän ei voi enää valita. Jos tyttö tai nainen tulee raskaaksi, se on nainen, joka päättää pitääkö lapsen.  

Vanhempana on hyvä nähdä myös oma vastuu nuoren ehkäisystä. Olen itse päättänyt jo ajat sitten, että jos pojallani joskus on tyttöystävä, me voimme maksaa ehkäisyn tarvittaessa. Kondomeja laitan myös esille, jotta niitä saa aina kun tarvitsee. Tämä ei ole kaikissa perheissä mahdollista, ja siksi tasa-arvonkin kannalta on tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa nuorille maksutonta ehkäisyä. Silloin jokainen vanhempi voi kannustaa nuorta huolehtimaan ehkäisystä.

"Maksuton ehkäisy nuorille olisi parhaimmillaan, kun se yhdistettäisi seksuaalikasvatukseen.” 

Nuorille pitäisi taata riittävät tiedot omasta kehostaan, kehityksestä, nautinnosta ja seksuaaliterveydestä. Seksuaalikasvatusta saaneet nuoret eivät harrasta seksiä muita aiemmin, vaikka niin usein luullaan. Sen sijaan se parantaa nuoren harkintakykyä, tieto suojaa ja siirtää seksin aloitusikää pidemmälle. Ja kun tulee se hetki, että nuori haluaa sanoa kyllä seksille, hänellä olisi turvallinen olo ja ehkäisyväline jo hankittuna. 

Jokainen meistä vanhemmista toivoo, että oma lapsi tekisi viisaita päätöksiä ja saisi nauttia nuoruudesta rauhassa. <3

*Kommentoi rohkeasti, jos kirjoitus herättää sinussa ajatuksia. Mikä tilanne teidän kotikunnassa on? Voit myös pohtia olisitko itse toivonut nuorena, että ehkäisy olisi ollut maksutonta ja seksuaalikasvatusta olisi ollut enemmän? Jos sinulla herää kysymyksiä, kysy rohkeasti tässä tai laita meiliä puhumuru@gmail.com

*Kuvat Pixabay

Kommentit (6)

Vierailija

Hieno kirjoitus. Olen asioista samaa mieltä. Mitä enemmän nuorille annamme asiallista tietoa, sen asiallisempia valintoja nuori tekee. Meillä täällä mun kotikunnassa annetaan 3kk pillerit ilmaiseksi ja mä jaan kortsuja kyllä vastaanotolla! Samoin kyllä "mainostan" että tältä terkalta saa pillereitä jos joskus niiden osto jäisi rahasta kiinni.

Puhu muru

Kiitos kommentistasi! Ja ihana kuulla, että pidit kirjoituksesta. Tosi upeaa, että nuorilla on noin viisaasti ja ymmärtäväisesti ajatteleva ammattilainen. Sinun kaltaiset ammattilaiset ovat kultaakin arvokkaampia, jopa jonkun nuoren pelastus. Jatka samaan malliin. <3

Vierailija

Vaikka olen kanssasi samaa mieltä, olen myös teinistä asti ajatellut, että jos ei kehtaa ostaa kondomeja, ei pitäisi harrastaa seksikään. Tietenkin raha voi olla este ja tuo ikävän usein toistuva "poikaystävä ei halunnut kumia" -argumentti on hyväksyntää hakevalle (ja/tai kiimaiselle) nuorelle paha paikka. Hormonaalista ehkäisyä voi käyttää salaakin, tosin (seksuaali)kasvatuksen pitäisi tähdätä siihen, ettei yksikään ihminen, oli sitten minkä ikäinen tahansa, olisi suhteessa, jossa noin isoa asiaa pitää salailla. Ehkä tämä on asia, johon etenkin me poikien vanhemmat voisimme panostaa.

Puhu muru

Kiitos kommentistasi. Ymmärrän hyvin pohdintaasi. On totta, että olisi ihanne että jokainen seksiä harrastava kehtaa ostaa kondomeja. Aina se ei kuitenkaan ole niin ja siksi olisi vielä tärkeämpää, että niitä olisi maksutta kaikille nuorille tarjolla. 

Uskon, että maksuton ehkäisy ja seksuaalikasvatus ovat erityisen tärkeitä ennen kaikkea niille nuorille, jotka ovat muutenkin syrjäytymisuhan alla. Nuorten keskuudessa polarisaatio kasvaa koko ajan, osalla menee todella hyvin ja väli niihin kenellä menee todella huonosti kasvaa. Maksuton ehkäisy ja seksuaalikasvatus luovat tasa-arvoa sitä kautta. Ne nuoret kenellä menee hyvin hyötyvät varmasti myös seksuaalikasvatuksesta vaikka kotoa löytyisi rahaa ja kannustusta maksaa ehkäisy. 

On sitten kotona tyttöjä tai poikia, olisi hyvä kaikkien vanhempien ottaa vastuuta seksuaalikasvatuksesta. Kun seksuaalisuudesta puhuu, antaa mahdollisuuden nuorelle pitää asioista huolta ja kotiin saa aina tulla vaikka olisi töppäillyt, on nuorella hyvä maaperä kasvaa aikuiseksi. Seksuaalikasvatuksen suhteen ei taida aikuisenakaan olla ikinä ihan valmis tai täydellinen. Ja sekin on hyvä. Ei meidän kaikkea tarvitse tietää vanhempina. Nuorelle on hyvä näyttää, ettei täydellisyyttä ole. Ja nuori on itsensä paras asiantuntija. Me autamme häntä oivaltamaan sen aikuisina. <3

Vera

Täysin samaa mieltä. Nuorille ehkäisyn pitäisi olla ilmaista! Kun itselle ehkäisyn hankita tuli ajankohtaisesti törmäsin moniin epäkohtiin. Terveyskeskuksen hoitaja oli kaikkea muuta kuin pätevä kohtaamaan häpeileviä ja epävarmoja nuoria. Piinaavien keskusteluiden päätteeksi sain reseptin sekä ensimmäisen kolmen kuun pillerit. Siinä kaikki mitä meidän kunnasta sai silloin ja saa yhä.

Mitä seksuaalikasvatukseen tulee niin en muista sellaista edes olleen. Eikä lukiosta ole kuitenkaan kymmentä vuotta edes. Luojan kiitos minulla on ollut edes hiukan järkeä päässä ja osasin vaatia kondomin käyttöä yhdenillan suhteissa.

Puhu muru

Kiitos kokemuksesi jakamisesta Vera. =) Hienoa, että ajattelet että ehkäisyn kuuluisi olla ilmaista nuorille. Esimerkkisi kertoo hyvin myös siitä, miten tärkeää on että nuoria kohtaavilla ammattilaisilla kuten terveydenhoitajilla, opettajilla, nuorisotyöntekijöillä olisi edes perusteet seksuaalikasvatuksesta hallussaan. Nuori on itsekin epävarma ja tarvitsee aikuisen ohjausta esimerkiksi seksuaaliterveyteen liittyvissä asioissa ilman häpeilyä.

On aina harmillista kuulla, ettei seksuaalikasvatusta ole ollut ollenkaan. Toisaalta se ei yllätä. Ei voi muuta kuin toivoa, että se pikku hiljaa leviää koko Suomeen. Tällä hetkellä alueelliset erot ovat suuria.

Hyvä, että sinä toimit vastuullisesti. <3

”Tuomas Kurttila muistuttaa, että pienen lapsen suhteesta omaan kehoon syntyvät turvataidot, joista on hyötyä koko elämän ajan. Itsetunto rakentuu voimakkaasti sen varaan, mitä omasta kehostaan ajattelee. Jos lapsi tai nuori ei pidä omaa kehoaan arvokkaana, hän joutuu elämässään helpommin seksuaalisesti kaltoinkohdelluksi.” (HS 7.9.17)

 

Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila nosti lasten seksuaalikasvatuksen esille eilen Helsingin Sanomien haastattelussa ”Seksuaalisuudesta pitää puhua jo päiväkodeissa - Aikuisten asenne liian torjuva” . Hän sanoi suoraan sen, mitä ammattilaiset ovat tienneet jo kauan. Seksuaalikasvatusta tarvitaan osaksi varhaiskasvatusta suojelemaan lapsia.

 

Seksuaalikasvatusta tapahtuu kotona ja päiväkodeissa koko ajan, halusimme tai emme. Jokainen vessakäynti, utelias kysymys, aikuisen katse tai hymähdys ovat seksuaalikasvatusta. Ei ole ihan sama, miten lapsen housuun pissaamiseen suhtaudutaan. Tai miten häntä katsotaan, kun hän kirmaa nakuna huoneeseen.  Tai sanotaanko pimppiä pimpiksi vai etupyllyksi. 

 

Muodostuuko seksuaalisuudesta lapselle iloinen vai häpeällinen asia on aikuisten vastuulla. 

 

Varhaiskasvatuksessa on loistava mahdollisuus huomioida lapsen seksuaalinen kehitys ja käsitellä sitä ikätasoisesti leikin sekä arkisten tilanteiden kautta. Emme saisi hukata näitä loistavia mahdollisuuksia. 

 

Lapselle on tärkeää opettaa jo pienestä asti kehon osien oikeat nimet, se mitä tarkoittaa omat rajat ja mitä tehdä, jos joku ei niitä kunnioita. Jokaisen lapsen olisi tärkeää opetella arvostamaan omaa ja toisen kehoa. Tunnetaidot opettavat nimeämään tunteita ja tunnistamaan, mitä toisista asiat tuntuu. Aikuisten tulisi kertoa lapselle, että kaikesta saa puhua ja apua saa pyytää. 

 

Miksi aikuiset sitten suhtautuvat torjuvasti? Syy on tiedon puute.

 

Tiedon puute aiheuttaa turhia pelkoja, ennakkoluuloja ja oletuksia. Seuraukset näkyvät muun muassa aikuisten asenteissa negatiivisessa valossa. Moni sekoittaa edelleen lasten ja aikuisten seksuaalisuuden keskenään, vaikka ne ovat ihan eri asia. Lapsella ei ole aikuisen kaltaista seksuaalista halua eikä toivetta kumppanista.

 

Varhaiskasvatuksen henkilöstö tarvitsee koulutusta lapsen seksuaalisuudesta aivan samalla tavalla kuin he opiskelevat muita lapsen kasvuun liittyviä asioita. On ymmärrettävää, että aihe voi tuntua vaikealta ilman koulutusta ja oikeaa tietoa. 

Seksuaalikasvatuksen tiellä ei saisi olla tietämättömyys ihmisen seksuaalisesta kehityksestä, koska kyse on lapsen oikeudesta. WHO on julkaissut jo vuonna 2010 seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. WHO:n mukaan seksuaalikasvatus alkaa jo syntymästä ja sen pitäisi jatkua ikätasoisesti läpi lapsuuden. Suomi voisi olla tässä edellä kävijä ja ottaa seksuaalikasvatuksen osaksi varhaiskasvatusta koko maassa.

 

Yhdessä vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö voivat antaa lapselle tietoa, neuvoja ja luvan kysyä seksuaalisuudesta. Samalla he voivat tukea toisiaan vaihtamalla arkisia kuulumisia lapsen tekemisistä.

 

Kaikki me haluamme, että lapsemme saisi mahdollisimman hyvät eväät elämään. Yhdessä vanhempien, päiväkodin ja neuvolan tiedoilla voimme saada paljon hyvää aikaiseksi. <3

 

 

*Väestöliitolla on varhaiskasvatukseen sopivat seksuaalikasvatus eli kehontunnekasvatus materiaalit. Nämä sopivat hyvin päiväkotien käyttöön.

 

*Jokaisessa päiväkodissa olisi hyvä olla henkilökunnan käytössä Raisa Cacciatoren ja Susanne Ingman-Fribergin (toim.) kirja Keho on leikki – Avain luonnolliseen seksuaalikasvatukseen alle kouluiässä. Kerätkään kirjaan rahat vaikka vanhempaintoimikunnan kanssa!

 

*Mitä mieltä sinä olet – pitäisikö varhaiskasvatukseen kuulua myös seksuaalikasvatus? Miksi?

 

*Kuvat Pixabay

Kommentit (2)

Raisa

Viisaasti kirjoitettu Marja!
Tärkeää asiaa joka jokaisen varhaiskasvatuksessa päättävän tulisi lukea!

Puhu muru

Kiitos palautteestasi Raisa. Se tuntuu hyvälle. Olen täysin samaa mieltä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten olisi hyvä pienin askelin ottaa haltuun seksuaalikasvatusta oman itsensä sekä lasten takia. Myös lasten vanhemmat tarvitsevat heitä tuekseen. =)

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat