Kirjoitukset avainsanalla Fisher Price

Kaupallinen yhteistyö Fisher Pricen kanssa.

 

”Tää uusi Zeepra on aika menopeli!” totesi 4-vuotias tyttömme. Tämän minä allekirjoitan äitinä täysin. Kaikkia lapsiamme, niin 9-vuotiasta, 4-vuotiasta kuin 1-vuotiasta kiehtoo tämä ihmeellinen soiva ja laulava Zeepra eli Fisher Pricen Learn with Me Zebra Walker. Uutuuden viehätys leijuu kuin keijupöly Zeepran yllä.

 

Zeepra on varsinainen jukeboxi. Biisit ovat mukaansa tempaavia ja iloisia. Melkein disco-tyylisiä ja ne innostavat tanssimaan. Se sopii meille. Muru ja minä rakastamme tanssimista ja rakkaus tuntuu tarttuneen myös lapsiin.

 

Itse ajattelin paketin tultua: ”Harmi, kun emme saaneet Zeepraa jo vähän aiemmin.” Tämä olisi ollut todella hyvä erityisesti viime keväänä kuopuksen oppiessa 8 kuukauden ikäisenä istumaan ja konttaamaan.

 

Tunnistatte varmaan tuon iän. Vauva-lelut eivät enää jaksa kiinnostaa liikkuvaa vauvaa ja kaikki kielletty kiinnostaa. Kuopus olisi varmasti jaksanut touhuta tämän kanssa eikä vain etsiä sähköjohtoja. Ehkä minäkin olisin voinut ottaa hieman kahvia rauhassa?

 

Kuvaus: Macintosh HD:Users:marjakihlstrom:Desktop:Fisher Price:FP_Kirahvi_slide_1.png

 

Tai saati sitten, kun hän opetteli kävelemään. Zeepran painopiste on loistava pienelle ihmistaimelle, joka opettelee vasta kävelyä. En usko, että se kippaa kovin helposti eikä pieni lennä nenälleen. Isommat lapset taas pääsevät Zeepran kanssa oikein vauhdin hurmioon.

 

Olen murun kanssa pohtinut, mikä mahtaa olla Zeepran salaisuus. Onko se söpö ulkonäkö? Vai onko salaisuus sen automaattinen toiminto alkaa laulaa tai soida, kun se liikahtaa?

 

Onhan tuo suloinen! Hassua, että kuopus on jopa halannut sitä ja antanut suukon. Ehkä Zeeprakin on meidän lemmikki niin kuin Laulava koira. Kuopus on ominut lelun itselleen vaikka isommat yrittävät kaapata sen välillä.

 

Taaperomme touhuaa istuen Zeepran vieressä. Hän tutkii sitä ja toisinaan ”rämpyttää”. Toisinaan hän kävelee työntäen sitä ympäri asuntoa. Meillä on hyvät baanat vauhdikkaaseen kävely ja juoksuleikkiin. On kuopus yrittänyt laittaa siihen käsilaukkuakin kiinni. Ehkä hän matkii minua?

 

Välillä kuopus tanssiin Zeepran vieressä. Välillä se näyttää melkein hippa-leikiltä, kun hän tökkää sitä ja menee karkuun. Zeepran hiljentyessä hän tulee takaisin ja tökkää uudelleen. Tästä seuraa hirmuinen kikatus.

 

 Kuvaus: Macintosh HD:Users:marjakihlstrom:Desktop:Fisher Price:FP_Kirahvi_slide_2.png

Zeepra tuntuu kutsuvan lapsen tutkimaan lisää, oli hän sitten isompi tai pienempi. Jälleen jopa esikoisen kaverit ovat tuota tutkineet. Isot koululaiset!

 

Toki välillä tämä saa lapset myös villiintymään liikaakin ja Zeepra saa kyytiä. Etenkin nuo meidän kaksi nuorempaa, tytöt, osaavat laittaa rallin pystyyn. Välillä siitä myös taistellaan, kuka saa olla kuskina. Tuntuu olevan onneksi kestävä, mikä on kyllä hyvä ominaisuus kolmen lapsen perheessä.

 

Minun ja murun iloksi tässäkin lelussa on on/off –nappi. Välillä saa lasten bileet seis ja iltarauhoittuminenkin sujuu paljon paremmin. Zeepra on asunut meillä jo pari viikkoa ja tytöt tietävät, että iltapalan jälkeen Zeepra laitetaan nukkumaan.

 

Yhtenä iltana siivoilin lasten mentyä nukkumaan ja kävelin tanner tömisten Zeepran ohi. Tottakai laulu alkoi ja ihme, ettei meillä kukaan herännyt! Ei tuolle söpölle Zeepralle voi olla hymyilemättä. Luulenpa, että sekin on löytynyt paikkansa perheessämme.

Kommentit (2)

Vierailija

Voi kun kiva kirjoitus! Sattui kohdalle juuri oikeaan aikaan. Ollaan tässä mietitty että millaisen työnnettävän kärryn/auton/tms meidän taaperolle, 10 kk, ostaisi joululahjaksi. Tänään juuri tätä katselin ja kyllä nyt tämän kirjoituksen perusteella myös tämän ostan! :)

Puhu muru

Kiva kuulla! Tuossa Zeeprassa on jotain jännää, mikä vetoaa lapsiin.  Tytöt leikkivät edelleen melkein päivittäin Zeepran kanssa. Uskoisin, että pikkuisenne ihastuu siihen. =)

Kaupallinen yhteistyö Fisher Pricen kanssa

 

Esikoiseni sai ”laulavan koiran” eli Fisher Price Laugh & Learn Dance & Play koiran 1-vuotis syntymäpäivälahjaksi. Koirasta tuli heti rakas ja lauluja laulettiin ahkerasti. Oli hauska katsella pienen vaippapepun tanssia.

 

Siitä on jo kahdeksan vuotta, mutta koira on meillä edelleen. Nyt sillä leikkii pääasiassa pikkusiskot, mutta esikoinenkin osaa kaikki koiran laulut ulkoa. Varsin kestävä lelu!

 

Oli hassua saada uusi koira taloon. Ihan kuin olisimme saaneet koiranpennun vanhan koiran kaveriksi. Hieman eri näköinen, pehmeämpi ja uusilla lauluilla varustettu koira otettiin avosylin vastaan. Uusi koira ei vienyt vanhan paikkaa, vaan löysi paikan vanhan koiramme rinnalta ja nyt leikeissä seikkailee kaksi koiraa.

 

 

Esikoisenkin oli pakko kokeilla uutta koiraa. Hänkin huomasi heti, että uudella koiralla on uudet laulut. Kuopus liimaantui heti isoveljen viereen leikkimään huomattuaan, että hänen koiralla leikitään.

 

4-vuotias tyttömme ja 1-vuotias kuopuksemme leikkivät koirilla usein. Välillä isosisko opettaa koiran kanssa pikkusiskoa puhumaan.

 

 ”Paina käsi.” Isosisko neuvoo.

 

 ”Käsi.” Koira vastaa, kun kuopus painaa.

 

”Seuraavaksi paina jalka.” Isosisko pyytää.

 

”Hä-mä-hä-mä-häk-ki…” Koira alkaa laulaa. Pikkusisko ei tottelekaan vaan haluaa tanssia.

 

 

Uudessa koirassa tuntuu olevan enemmän kiinnostavia juttuja kuin vanhassa. Toisaalta nyt tytöt vielä tutustuvat siihen ja uutuuden viehätys on huipussaan. Kuopus tuo välillä koiran heti aamusta minulle tai murulle ja pyytää, että me laittaisimme sen päälle. Koirassa on vanhempien onneksi on/off –nappi.

 

Toki kivoista leluista myös tapellaan. Isosisko määrää tahtia ja haluaa omia välillä uuden hienon laulavan koiran. Pikkusisko kuulemma vain häiritsee ja painelee nappeja miten sattuu. Totta 4-vuotias osaa jo käyttää koiraa monipuolisemmin kuin yksivuotias. Hän esimerkiksi tykkää itsekseen lorutella koiran kanssa ja laulaa lauluissa mukana.

 

Kuopuksella koira kulkee mukana sylissä ja toisinaan taaperokärryissä tai nuken vaunuissa. Koiraa rämpytetään välillä rajustikin. Toisinaan hän jaksaa istua, kuunnella ja odottaa. Koiran vilkkuva sydän kutsuu selvästikin painelemaan. Vanhassa koirassa samanlaista ei olekaan. Pehmeä turkki saa pienen halimaan koiraa, kai se tuntuu niin ihanalle.

 

 

Tällä hetkellä siskosten suosiossa on leikkiä kotileikkiä. Koirille toki tarjoillaan myös ruokaa ja koko olohuone vallataan heille. Meillä taidetaan tällä hetkellä leikkiä enemmän kahdella koiralla kuin nukkevauvoilla.

 

Ehkä tyttäremme harjoittelevat tulevaa varten. Luulenpa, että lapsilukumme on täysi. Lapsille olemme kuitenkin luvanneet, että kuopuksen täyttäessä 5-vuotta voimme ottaa koiran. Siihen asti laulavat koirat saavat hoitaa tätä tärkeää tehtävää. Ja hyvin tuntuvat hoitavankin.

Kommentit (0)

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat