Kirjoitukset avainsanalla uni

Väsymys on seurausta univajeesta. Se on jotain, joka ei välttämättä näy, mutta tuntuu monella tasolla. Olo on kuin olisi sumussa, tavallisetkin asiat voivat tuntua vaikeilta ja tunteet ailahtelevat. Keskellä ruuhkavuosia väsymys on tuttu vieras. Se voi kuitenkin piinata muissakin elämäntilanteissa esimerkiksi stressin tai haitallisten iltarutiinien seurauksena. Unentarve myös arvioidaan helposti väärin

 

Kaikkien eron partaalla olevien olisi syytä pysähtyä miettimään, onko kyseessä univajeen aiheuttama ongelmien vyyhti. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka moni eronnut tunnistaa jälkikäteen yhdeksi tekijäksi väsymyksen. Ja kuinka monelle on etukäteen lempeästi kerrottu, että lasten valvominen ei välttämättä lopu vauvavuoteen. 

 

Ei ole ihan sama, miten meidät huomioidaan väsyneinä.

 

Meidän jokaisen olisi tärkeä tunnistaa väsymyksen syitä ja vaikutuksia parisuhteen kannalta. Vastaanotollanikin tullaan välillä siihen tulokseen, että ongelmien juuret ovat väsymyksessä. Kumppanille ei yksinkertaisesti ole enää riittänyt energiaa, toisinaan ollaan oltu jo siinä pisteessä, ettei enää jaksa olla kuin muuta kuin paskamainen toiselle.

 

Olen joskus miettinyt, että enkö jaksa olla enää kotona murulle ystävällinen kun kaikki voimat ovat jo käytetty työpäivän aikana? Vaikka tiedän, että muru rakastaa juuri minua sellaisena kuin olen, en voi käyttäytyä miten vain. Edes väsyneenä. 

 

Mietit varmasti, mitä minä sitten voisin tehdä?  Tärkeintä olisi järjestää aikaa nukkumiselle univajeesta kärsivälle kumppanille. Jos molemmat kärsitte univajeesta, täytyy luonnollisesti vuorotella. Resepti on yksinkertainen, mutta toteutusta täytyy luovia olemassa olevien resurssien mukaan. Onko teillä mahdollisuutta nukkua rauhallinen yö, niin että toinen vie lapset esimerkiksi mummolaan? Tai voisiko toinen mennä esimerkiksi airbnb-asuntoon, ystävän luokse tai hotelliin yhdeksi yöksi?

Jos perheessä on lapsia kannattaa pysähtyä miettimään, onko heidän yöunien parantamiseksi jotain tehtävissä. Lapset ovat erilaisia, mutta ilta- ja nukkumaanmenorutiineilla voidaan parantaa lapsen unia. Lisäapua vanhemmat voivat pyytää esimerkiksi neuvolasta. Aina omat keinot eivät vain riitä, eikä siinä ole mitään pahaa. Avunpyytäminen on rohkeutta!

 

Jokaisen univajeesta kärsivän aikuisen kannattaa suunnata katse myös elintapoihin. Työ voi seurata kotiin asti ja nakertaa aikaa illoista sekä öistä. TV-katselu, netissä surffailu, pelaaminen, kännykän käyttö tai urheilu liian myöhään voi vaikeuttaa unen saantia sekä heikentää unenlaatua. Myös ruokailutottumuksilla on merkitystä. (Lähde: Aki Hintsa: Voittamisen anatomia)

 

Väsyneenäkin voi kysyä itseltään, auttaako tässä kumppanin vaihto vai uni? Jos vastaat jälkimmäisen, yritä lähteä yhdessä kumppanisi kanssa pohtimaan, miten saisitte nukuttua paremmin rakkauden nimissä. <3

 

*Miten uni on vaikuttanut sinun parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin? Voit jakaa kokemuksesi tai kommentoida muuten kirjoitusta. 

 

Tietoa univajeesta

 

Syyt

 

Univaje syntyy, kun ihminen nukkuu vähemmän kuin hänen unentarpeensa olisi. Lapsen  tai lapsien yöllinen heräily voi olla merkittävä syy vanhempien univajeelle. Toistuvaa yöheräilyä esiintyy 10-15% lapsista. (Duodecim

 

Tunnista

 

Univaje näyttäytyy ärtymyksenä, aloitekyvyn sekä muistin heikentymisenä. Univaje vaikuttaa myös haitallisesti mielialaan. (Lähde: Oivauni) Univaje vaikuttaa myös monin tavoin elimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan.  (Lähde: Duodecim)

 

Tunnista vaikutukset parisuhteessa

 

Amerikkalaistutkimuksen (Amie A.Gordon, Serena Chen – Kalifornian yliopisto) mukaan jo yhden yön univaje aiheuttaa haasteita parisuhteelle eikä hyväkään parisuhde tunnu hyvältä. Empatiakyky kumppania kohtaan laskee ja riitojen selvittäminen muuttuu haastavammaksi.

 

*Suosittelen lukemaan myös kiinnostavan jutun lapsen unesta Helsingin Sanomista "Uni on taito, joka lapsen pitää oppia - Näin pääset irti nukutuskierteestä ja tuet lapsen unta kehitysvaiheiden mukaisesti"

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. <3

Kommentit (0)

Pakko se on myöntää. Elämäntaparemonttini lähti mahalaskuun Rodoksen lomamatkalla. Vasta tänä viikonloppuna olen saanut kurssin kohti parempaa. Aloittaminen vaan on niiiiiiin rasittavaa. Juoksulenkillä tuntui kuin jalat olisivat olleet lyijyä.

 

Olin jo etukäteen päättänyt, että lomalla Rodoksella aion ottaa rennosti. Syön mahdollisuuksien mukaan terveellisesti, mutta en nipota. Annoin itselleni luvan nauttia murun kanssa muutaman lasin viiniä lasten mentyä nukkumaan. Urheiluvaatteet pakkasin mukaan, mutta arvelin että ne saattavat jäädä laukun pohjalle. 

Loma-arvio osui aika oikeaan. Me menimme vauhdilla koko viikon. Hyötyliikuntaa tuli nautittua uinnin muodossa – kiitos lasten, mutta muuten en treenannut. Ruokailut olivat sitä sun tätä. Rodoksella kun saa kanapitan kolmella eurolla, mutta kanasalaatti maksaa kymmenen euroa. Sijoitimme ylimääräiset eurot hauskoihin retkiin. Onneksi viikko oli täynnä ihania asioita ja aurinkoa!

 

Loman jälkeen oli aikomus taas jatkaa skarpisti treeniä, hyvää syömistä, sopivasti töitä ja ihania asioita. 

 

Mutta – sitten alkoi syksyn lasten flunssat. Tuli työsumaa, murun työmatka ja muutama ylläri. Bonuksena meillä on öisin ollut aika vipinää lasten takia. Ja bonuksen bonuksena viikko sitten tuli täit kylään. Alku viikosta olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Vaikka olisi ollut muutama hyvä hetki treenata, en vain jaksanut.

Kotona Suomessa syöminen on onneksi ollut taas paremmalla tolalla, minkä huomaa omasta olosta kyllä heti. Kunhan muistaisi syödä säännöllisesti myös tiukkoina työpäivinä. Täytyy ottaa terveelliset eväät mukaan aina, jos pystyy ennakoimaan kiirettä. (Helpommin sanottu kuin tehty...)

 

En silti aio luovuttaa. Tätä tämä ruuhkavuosia elävän vanhemman elämä taitaa olla. Ensi viikolla yritän taas rauhallisesti jatkaa treenaamista ja suunnitteilla on treffit murun kanssa. (ihanaa!). Tyttöjen iltakin on tulossa ensi lauantaina. Kyllä se tästä.

 

Mahalasku ei tarkoita luovuttamista vaan mahdollisuutta uuteen nousuun. Eikö? <3

*Millaisia sinun mahalaskut ovat olleet elämäntaparemontissa? Miten sait itsesi uuteen nousuun? Kerro ihmeessä kokemuksistasi! Näitä erilaisia mahalaskuja tulee kyllä varmaan jatkossakin, joten vertaistuki on tarpeen. =) 

*Käy tsekkaamassa postaukset kesällä alkaneesta elämäntaparemontistani:

En voinut hyvin - keskellä elämäntaparemonttia

Elämäntaparemontti alkaa näkyä!

Kommentit (0)

Jouduin kesäloman aikana myöntämään itselleni, että housut kiristävät. Bikinit eivät näyttäneet päälläni ihan siltä, miltä olisin toivonut. Olo oli turvonnut. Enkä ollut raskaana. Kyse oli paljon enemmästä kuin ulkonäöstä – en voinut hyvin. Jo ennen lomaa tuntui, että luovuus alkoi tyrehtyä ja työ muuttua raskaammaksi vaikka rakastin sitä!

 

Aikani siitä valitin ja vaikeroin murulle. Muru kuunteli ihanan kärsivällisesti, lohdutti ja sanoi minua kauniiksi juuri sellaisena kuin olen. Samaan aikaan hänkin oli huolissaan voinnistani.

 

Minulla oli huono olo, väsymys vaivasi, stressi tuntui pitävän minut tiukassa otteessaan, vaikka olin lomalla.

 

Vatsa turposi joka ruokailun jälkeen ja nukkumaan mennessä mietin työasioita. Kuopus herätteli minua joka yö, mistä seurasi ”kiukku-Marja”. Pinna oli tosi kireällä eikä se ollut kenellekään kivaa.

 

Päätin tehdä muutoksen. Resepti on tuttu naistenlehdistä, mutta se ei ole helppo. Ravinto, liikunta ja uni pitää saada kuntoon. Työasioita täytyisi pohtia uudelleen, jotta stressi helpottaisi. Voisiko jostain vähentää? Avuksi otin päiväkirjan, johon kirjaan asioita ilman huijausta.

Parempaa ruokaa. Päätin karsia kaiken ”turhan” eli kesäherkut ja alkoholin, vähensin kahdesta leivästä yhteen ja pienensin hieman annoskokoa. Aion vältää vehnää ja liiallista punaisen lihan syöntiä. Ja YRITÄN syödä säännöllisemmin. Koin itse tämän Ruokavalion tsekkauslistan hyväksi avuksi, kun mietin miten voisin syödä paremmin.

 

Lisää liikuntaa. Aloitin taas kehonpainoharjoittelun. Tavoitteeni on tehdä ohjelma ainakin kolme kertaa viikossa ja kiinnittää huomiota arkiliikuntaan. Lisäksi aion kiinnittää kehonhuoltoon huomiota ja jatkaa taas rakasta iltajoogailua. Tsekkaa Suomen Mielenterveysseuran kirjoitus: Liikunta - kehon kuunteleminen.

 

Parempaa unta. Kesän aikana aloitin lempeästi, mutta päättäväisesti kuopuksen imetyksen vähentämisen. Etenemme pienin askelin, enkä aio vielä lopettaa ellei ole pakko. Muutimme esimerkiksi iltarutiinia, josta muru ottaa nyt enemmän vastuuta eikä kuopus nukahda rinnalle. Jos sinuakin on vaivannut uni-asiat tee helppo Oivaunen unitesti.

 

Työasioiden läpikäynti. Työn rytmitys - ilta töiden vähentäminen. Säännöllinen työnohjaus Heidi Valastin luona, sillä terapeutin työ on ajoittain hyvin rankkaa. Mikä oikeasti innostaa minua? Mikä vie kohti unelmien työtä? Voiko jostain karsia? Syksyn aikana muutoksia on luvassa ja uskon, että ne ovat positiivisia muutoksia. Suosittelen lukemaan nettiuutisen Työasioiden vatvominen vapaa-ajalla uuvuttaa helposti.

 

Ihania asioita elämään lisää. Luin kesällä yhden kirjan. Vietimme murun kanssa kaksi kertaa aikaa kahden, mikä oli mahtavaa. Rakastelu päiväsaikaan on vaan niin energistä! Olemme urheilleet yksin ja yhdessä, mitä rakastan. Kävin mustikassa isoäitini kanssa – rakastan metsää. Äidin kanssa olemme käyneet monta pitkää keskustelua. Ja olemme nauttineet uimisesta säistä piittaamatta. Nämä Hidasta elämää sivuston 13 asiaa, jolla teet elämästäsi ihanaa saa minut hymyilemään. Juuri näin!

Kahdessa viikossa olen huomannut pientä painon laskua, turvotus on hävinnyt ja mikä parasta olo on parempi. Kuopus on jo ajoittain nukkunut paremmin imetyksen vähennyttyä. Fiilikseni on ollut parempi, mikä on heijastunut parisuhteeseen ja perheeseen. Luovuus alkaa taas virtaamaan ja uusia ideoita alkaa pulpahdella mieleen, kun nukutan lapsia. 

 

Nyt elämäntaparemonttini joutuu puntariin, kun loma on loppu.

 

Pystynkö jatkamaan säännöllistä treeniä epäsäännöllisten töideni kanssa? Miten syömisen kanssa käy kiireen keskellä? Osaanko vaalia elämän ihania asioita syksyn pimetessä? 

 

Haaveissa olisi, jos syksyllä ehtisin nähdä enemmän ystäviäni. Toivon myös, että saisin budjettiini mahtumaan vielä personal trainerini Liina Sieversin tapaamisia. Hän on elämäntapavalmennuksen ammattilainen, joka osaa nähdä kokonaisuuden. Yksin puurtaessa homma voi lähteä hyvin, mutta tyssätä helposti esimerkiksi liian rajuun harjoitteluun tai liialliseen kalorien laskentaan. Tsemppi ja hyvät vinkit tulee varmasti tarpeeseen!

 

Tärkein minulla onneksi on eli tahtoa löytyy! Ja murun ja lasten tuki on taattu. <3

 

*Onko lukijoissani muita, jotka ovat päättäneet muuttaa elämäänsä suunnan? Ei vain laihduttaa ja keskittyä ulkonäköön, vaan panostaa hyvään oloon ja pysyviin muutoksiin. Miten sinä olet edennyt? Miksi lähdit muuttamaan elämäntapojasi? Mikä on ollut helppo ja mikä vaikeaa? Oletko saanut apua esimerkiksi ystäviltä tai personal trainerilta? Vinkkejä otetaan vastaan. Ja tsemppiä! =)

Kommentit (2)

Aaaaa

Huomenta! Hyvä että sulta löytyy itsekuria ja oot huomannu mihin asioihin voi kiinnittää huomiota kun kroppa ei voi hyvin. Ruoka on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin tuojia. Kun suolisto voi hyvin, yleensä kaikki muukin voi paremmin. 😊
Mää oon kärsinyt uniongelmista, energian puutteesta, iho-ongelmista, ahistuksesta, liiallisesta mahan toiminnasta, ja huonosta palautumista. Nää vaivat oli joka päiväisiä, enkä olis uskonu, että ravinnolla olis merkitystä näiden hoitamisessa, mutta niin vain on. 😊
Rupesin syömään laadukkaita ravintolisiä, jotka imeytyvät lähes 100% solutasolle, ja hoitavat suolistoa, mistä lähtee meidän hyvinvointi ja terveys. Niin rupesin saamaan pikkuhiljaa vaivojani pois. Oon kyllä niin kiitollinen tästä olotilasta. 😊
Jos haluat lisää tietoa tuotteista, voin laittaa sähköpostia. 😊
Mukavaa loppukesää!

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Anni. =) Huomaan hyvin, että tiedät mistä puhun. Vaikka olotila olisi ikävä sitä saattaa sinnitellä yllättävän kauan. Mulla tuntuu nyt ruokavalion ja liikunnan yhdistäminen auttavan, turvotukset ovat vähentyneet. Ja oloni on muutenkin virkeämpi sekä jollain tapaa keveämpi. Unen laatu vaihtelee, mutta se taitaa kuulua ruuhkavuosiin. Pohdin tarjoustasi, kiitos siitä!

Yritetään pitää molemmat hyvästä olosta kiinni omilla ratkaisuillamme. <3

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

Ennen esikoiseni syntymää väsymyksellä oli erilainen merkitys. Se oli pääasiassa itse aiheutettua. Poikani synnyttyä jouduin aivan uuden eteen.

 

Pieni keskosvauva halusi syödä koko ajan, oli vuorokauden aika mikä vain. Vauva vaan söi ja söi ja söi. Sitten hän alkoi puklaamaan oikein urakalla. Ja nukkua pieni olisi halunnut vain sylissäni tai kantoliinassa. Jos hänet laski pinnasänkyyn alkoi hurja itku alle puolessa tunnissa. Jossain vaiheessa tajusin, ettei se ollut normaalia. Se oli refluksiaa, totesi kokenut lastenlääkäri pojan ollessa melkein vuoden. Ja d-tippojen aloitus vain tuntui pahentavan vatsakipua. Ei niitä voinut silti jättää poiskaan.

 

Silloin en vielä tiennyt d-tipoista, missä on mukana maitohappobakteereja. Olisin kyllä varmaan heti juossut apteekkiin ja ostanut ne. Muistan, miten äitikaverieni kanssa kävimme keskusteluja, mitkä d-tipat aiheuttavat vähiten vatsavaivoja vauvalle. Se tuntui normaalilta silloin.

 

Kun aloin odottamaan toista lastamme pelkäsin ennen kaikkea valvomista. Esikoisen aikana olin yksin eikä minun tarvinnut huolehtia parisuhteesta. Nyt minulla oli kuitenkin muru. Rakkauttakin pitäisi jaksaa hoitaa. En voinut vain hautautua hattaramaiseen unen ja valveen rajatilaan. Uni muutenkin määrittelee minua. Olenko ihana hymyilevä ja pitkäpinnainen. Vai äreä, kiukkuinen ja jopa apaattinen. Lyhyestä pinnasta puhumattakaan.

 

 

Tyttömme synnyttyä ihana viisas neuvolatätimme vinkkasi minulle d-tipoista nimeltä Rela Drops + D3. Tiesin heti, että näitä haluan kokeilla. Jos vaikka nyt saamme nukkua paremmin?

 

Pikkuisen vauvamme ollessa vasta 9 päivän ikäinen jouduimme yllättäen Lastenklinikalle. Olin yrittänyt imettää vauvaa yöllä, mutta hän ei huolinut rintaa. Nenä rohisi hieman. Vauva oli liian rauhallinen. Herätin mieheni ja lähdin taksilla Lastenklinikalle. Olin pelosta sekaisin vaikka yritin olla rauhallinen. Päässäni jyskytti, että ei niin pienen pitäisi edes sairastua.

 

Vauvallamme todettiin rs-virus. Elimme raastavan viikon infektio-osastolla. Pikku tyttömme oli hyvin kipeä, mutta onneksi hoito oli ensiluokkaista. Jälkitautina hän sai vielä korvatulehduksen ja antibiootit. Kysyin lääkäriltä, miten voin estää antibioottien aiheuttamia vaurioita suolistossa. Hän sanoi, että Rela Dropsit, joissa on myös D3 –vitamiini käyvät hyvin.

 

Lääkäri oli oikeassa. Rs-viruksen hellitettyä tyttömme nukkui hyvin. Välillä heräiltiin, mutta ei huudettu koko yötä. Olin itsekin paljon virkeämpi kuin esikoisen aikana. Tunsin itseni myös paremmaksi äidiksi. Uni teki hyvää myös parisuhteelle ja toivoimme murun kanssa molemmat kolmatta lasta.

 

Viime keväänä pikkuinen tyttömme, kolmas lapsemme saapui maailmaan. Mieleni oli rauhallinen, synnytys oli kaunis kokemus. Ne pelot, mitkä minulla oli esikoisen jälkeen olivat hälvenneet. Toki olin henkisesti valmistautunut valvomaan, mutta nyt minulla oli keinoja yrittää helpottaa vauvan masukipuja. Osasimme vauvahierontaa, kantoliina oli tuttu ja tutut Rela Dropsin +D3 tipat odottivat kotona valmiina.

 

On ollut hienoa huomata, että uudistuneen Rela Dropsin +D3 purkin tippojen annostelu on vielä helpompaa ja tarkempaa kuin aiemmin. Purkista saa helposti viisi tippaa esimerkiksi lusikkaan. Meidän 10 kuukauden ikäinen tyttö odottaa innolla sylissä, kun annostelen tipat ja laitan hänen suuhunsa. Uusi muovinen ja hieman eri mallinen purkki on myös lapsiystävällisempi. Minulla on käytössä aina kaksi purkkia ja toinen on ”vauvan” purkki. Voi sitä riemua kun vauva saa oman Rela Drops +D3 purkin, missä on nallenkuva.

 

 

Nyt kun vauva vuosi alkaa olla lopuillaan on ihana ajatella ensimmäisiä kuukausia hyvillä mielin. Kuopuksemme nukkui todella hyvin. En edes tiennyt, miten hyvin pieni vauva voi nukkua. Masu ei ollut kipeä. Oli helppo hymyillä ja jaksoin helliä muruakin. Sanoin kyllä usein äitikaverien kanssa keskusteluissa, että ehkä kuopus tiesi miten tärkeää hyvä uni on koko perheelle. <3

Kommentit (0)

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat