Kirjoitukset avainsanalla terveys

Loppuuko seksi jossain vaiheessa? Mistä tiedän koska se loppuu? Mutta miten käy parisuhteen sen jälkeen? Uskaltaako tätä edes ajatella?!!

 

Teinille kolmekymppinen on jo vanha pieru, joka yrittää olla vain nuorekas uudella hiustyylillään. Kolmekymppisestä eläkeläiset ovat Tallinnan laivat täyttävää kuorolaulajien heimoa. Näin karrikoiden.  

 

Vanhenemisen vaiettu kuuma peruna on seksi. Tai oikeastaan seksuaalisuus.

 

Harva huutaa ”jihhuu", kun pyytää keskustelemaan vanhenemisesta. Kun aiheeseen pureutuu syvemmin voi kurkkuun nousta pala, uskallanko edes ajatella seksielämääni yli 60-vuotiaana? Onko syy, että pelkään niin helvetisti se, etten ole edes varma haluanko tietää vastausta? 

 

Geriatrian professori Jaakko Valvanne kertoi ET-lehden haastattelussa täydellisen esimerkin aiheen välttelystä. Hän oli menossa pitämään Mitä keski-iän jälkeen –seminaaria, johon vävypoika oli todennut: ”Ei mitään.”

Aika moni tietää, että vanhuuteen kuuluu fyysisiä muutoksia. Minulla tulee ensimmäisenä mieleen vaihdevuodet. Kauniit uurteet, joita rypyiksi kutsutaan täyttävät ihon kuin se olisi kartta eletystä elämästä. Keho, joka ennen oli vahva ja taipuisa muuttuu salakavalasti heikosti sekä jäykäksi. 

 

Hyviä uutisia. Seksin ei tarvitse loppua ellet itse niin halua. Tutkijat eivät ole määritelleet seksielämälle parasta ennen päivämäärää. Seksuaaliterveysklinikan artikkelin mukaan 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten seksuaalinen halu ei häviä ennen kuin kuolemaan, ellei vakavat psyykkiset tai fysiologiset ongelmat sitä estä. 

 

Terveys on yksi pääroolien esittäjistä tässä elämän viimeisessä näytöksessä. Toinen on ihmissuhteet. 

 

Erik H. Eriksonin kehityspsykologian teorian mukaan ihmisen viimeinen kehitysvaihe on vanhuudessa eheytyä tai kokea epätoivo. On aika tarkastella mennyttä elämää. Osa meistä kokee sen olleen antoisa, mutta osa kokee sen olleen epätyydyttävää. Tämä pätee myös meidän seksuaalisuuteemme.

 

Keskustelin jo eläkkeellä olevan naisen kanssa kampaajalla ja hän kertoi, miten paljon parisuhde vaikuttaa hänen omaan seksuaalisuuteensa. Kun toisen kanssa on hyvä olla, halu olla lähellä ja vieläkin lähempänä säilyy hehkuen kauniisti osana elämää. Toisaalta hänen edesmennyt ystävättärensä oli kokenut nautintoa ihan itsekseen vanhuuden päivillä, kun kumppania ei enää ollut.

 

Olit sitten nuori tai vanha, pysähdy ja pohdi. Älä pelkää, vaan kohtaa mielikuva vanhuudestasi. Tietty määrä virheitä täytyy elämässä tehdä, mutta voimme vaikuttaa joka päivä siihen että saisimme vanhuudessa kokea tyytyväisyyden tunteen eletystä elämästä. Minkä pienen asian sinä voisit tehdä tänään, jotta nauttisit elämästä? <3

Voit kysyä itseltäsi muutaman kysymyksen. Tee se pilke silmäkulmassa, mutta tunne sen syvä ulottuvuus.

  1.  Osaanko kuvitella päivää, jolloin itsetyydytät viimeisen kerran? 
  2. Uskotko seksillä olevan parasta ennen päivämäärä? Miksi?
  3. Oletko puhunut ikinä kumppanisi tai ystäviesi kanssa seksuaalisuudesta vanhuudessa?
  4. Miten voisit elää elämääsi niin, että koet seksuaalisuutesi voimavarana vielä vanhana?
  5. Visioi itsellesi unelmien vanhainkoti. Kuuluuko sinne esimerkiksi lukko oveen, laadukkaat hieromasauvat kera liukasteiden, eroottinen kirjallisuus? Yhteinen huone oman kumppanin kanssa?

 

*Mitä ajatuksia kirjoitus herätti sinussa? Kommentoi rohkeasti!

*Voi olla haastavaa ammattilaisenakin kohdata seksuaalisuus omassa työssään. Suosittelen lämpimästi kaikille iäkkäämpien ihmisten kanssa työskenteleville Sexpon Työkaluja terapeuteille koulutusta – Ikääntyminen ja seksuaalisuus

*Kuvat Pixabay

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä.

Kommentit (4)

Lady D

Olen 59 nainen, kumppanini on 50 v mies. Olen aina ollut hyvin seksuaalinen, mutta en ole ikinä kokenut niin suurta halua ketään kohtaan, kuin nyt, vaikka olenkin aina saanut hyvää seksiä myös avioliitossa. Uskon, että meidän halu on molemminpuolista, koska suhde on kestänyt jo monia vuosia. Seksi on ihan tajunnan räjäyttävää! Hyvät naiset, nauttikaa, 60 v ei ole seksielämän loppu, joillekin se voi jopa sen alku! Ainakin minä aion nauttia siitä vielä monia vuosia.

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos Lady D ihanan tarinasi jakamisesta. <3 Kirjoituksestasi huokuu rakkauden ja nautinnon sanoma, joka varmasti välittyy muillekin. Olet siinä niin oikeassa, että jokaisella on lupa nauttia iästä riippumatta. Jatka sinä nautinnon ihanilla poluilla - upeaa, että olet löytänyt ne! <3

Anonyymi215

Olen lähellä seitsemääkymmentä ja meillä on aina ollut kiihkeä seksielämä. Pari vuotta sitten mieheni ei enää pystynytkään. Kokeiltiin Viagraa, mutta se ei auttanut hänellä. Nyt hän tyydyttää minut käsin ja suulla, mutta kuinka kaipaakaan kunnon panoa.

Puhu muru
Liittynyt2.1.2018

Kiitos kokemuksesi jakamisesta Anonyymi215. Ikävä kuulla, että olet joutunut kumppanisi kanssa luopumaan yhdestä seksielämänne tärkeästä osasta. Muutos ei varmasti ole ollut helppo. Toivottavasti sinun on mahdollista keskustella siitä kumppanisi kanssa. Jos asia vaivaa jatkuvasti, suosittelen seksuaaliterapiaa. Ihmisten reagoiminen muutoksiin on aina yksilöllistä, eikä avun hakemisessa ole mitään hävettävää vaan se on rohkeutta.

Kaiken luopumisen keskellä minua ainakin ilahduttaa kuulla, että teillä on ollut noin pitkään kiihkeä seksielämä. Toivottavasti se löytää nyt uusia muotoja ja jatkuu nautinnollisena. <3

Tapasin Toisenlaiset äidit - ohjelmaa juontaneen Piritta Hagmanin muutama viikko sitten. Halusin kysellä häneltä fysioterapian mahdollisuuksista tukea naisen palautumista synnytyksen jälkeen. Piritta toimii äitiysfysioterapeuttina, synnytysvalmentaja ja doulana Helsingissä. Suoraan sanottuna, minua myös huoletti oma palautumiseni. Kolme lasta ovat vaatineet veronsa kehostani! Olen kokenut sen klassisen pissan lirahduksen trampalla. Ja tiedän, ettei minun enää kannata mennä spontaanisti hyppimään x-hyppyjä vaan suuntaa ekana vessaan.

 

Olen aina välillä haaveillut, että kävisin tarkistuttamassa erityisesti lantionpohjalihasten kunnon. Nuo ihanat rakkauslihakset vaikuttavat niin jokapäiväiseen elämään, treenaamiseen kuin rakasteluun sekä orgasmien voimakkuuteen – eli niillä on väliä. Minulla ei siis ole mitään erityisiä oireita, ainoastaan tunne takaraivossa että tilanne pitäisi tarkastaa. Välillä olen jaksanut treenata lantionpohjalihaksia säännöllisesti, toisinaan treenit ovat jääneet arjen jalkoihin. 

 

Tiesitkö, ettei fysioterapiasta hyödy vain äidit? Fysioterapeutilla voi käydä myös nainen, joka ei ole synnyttänyt. Lantionpohjalihakset tarvitsevat treeniä iän myötä ja niiden kunto sekä treeniohjeet on hyvä tsekata. Teen Pirittan kanssa jatkossa yhteistyötä myös seksuaaliterapiavastaanotollani. Useampi naisasiakkaani on käynyt kerran tai useammankin kerran fysioterapeutilla seksuaaliterapian rinnalla.

Missä vaiheessa fysioterapeutin luokse kannattaa mennä synnytyksen jälkeen?

 

-       Voin suositella kaikille odottaville ja tuoreille äideille fyssarin käyntiä jälkitarkastuksen jälkeen. Silloin spontaanipalautumisen vaihe on ohi ja se alkaa hidastumaan. Tuoreen äidin kannattaa hakea apua jo aiemmin, jos hänellä ilmenee esimerkiksi virtsankarkailua, mikä haittaa elämää tai hän on huolissaan kehostaan.

-       Ideaalitilanteessa, jos ei tarvitsisi miettiä esimerkiksi rahaa tai fysioterapeutilla käynti olisi mahdollista kunnallisesti, olisi hyvä käydä jo raskauden aikana. Silloin vältyttäisi siltä, että tuore äiti saa vain jumppaohjeet monisteena eikä kukaan käy niitä läpi hänen kanssaan. Moni tuore äiti kyllä yrittää tehdä jumppaliikkeitä, mutta ei tee niitä kuitenkaan oikein, mikä on inhimillistä.

 

Mielessä pyöri kysymys, onko mitään hyötyä mennä fyssarin luokse 2,5 vuotta synnytyksestä? Vai olenko jo ihan ”lostcase”?

 

-       Et tietenkään ole ”lostcase”. Ei siis tarvitse nolostella tuloaan vaikka synnytyksedtä olisi 10 vuotta ja esimerkiksi pömpöttävää vatsa vaivaisi. Koska vaan voi tulla ja ihmisen kehoa voi harjoittaa vanhuuteen saakka. Se on hienoa, jos nainen haluaa pitää kehostaan huolta!

-       Mikä helpotus! Eli minä voin varata aikaa ja jotain on vielä tehtävissä. Mahtavaa! Tiedän, että peri syntini on liian varhain aloitettu treenaaminen raskauksien jälkeen. Mitäköhän se on aiheuttanut…

Mitä siellä fyssarin luona sitten tapahtuu ensi käynnillä ja paljonko se maksaa?

 

-       Fyssari katsoo aina naisen kehoa kokonaisuutena, ei vain lantionpohjaa tai keskivartaloa.

-       Käynti alkaa haastattelulla, missä kartoitetaan naisen terveyttä ja taustaa laajemmin sekä tietenkin raskautta sekä synnytystä. Sen jälkeen tarkastellaan tyypillisesti ryhtiä, kehon liikkuvuutta, lantionpohjalihasten kuntoa ultraäänilaitteella alavatsan päältä tai emg-tutkimuksella vaginaali- tai anuselektrodilla ja mitataan suorien vatsalihasten väli eli mahdollinen erkauma. Monia muitakin tutkimuksia voidaan tehdä, kuitenkin aina yksilökohtaisesti tarpeen mukaan. 

-       Kun kartoitus on tehty katsotaan yksilöllisiä treeniohjeita esimerkiksi erkauman hoitoon. Jokainen harjoitus kokeillaan ja käydään läpi, selitetään miksi ja miten se tehdään. Lantionpohjan lihasten harjoittaminen on usein hankalaa synnytyksen jälkeen, etenkin jos ponnistusvaiheessa on syntynyt repeämiä tai asiakkaalle on tehty episiotomia (välilihan leikkaus), jotka voivat vaikuttaa paljonkin alueen hermotukseen ja tuntoon. Vaikeampaa harjoittelusta tekee myös se tosiasia, että lantionpohjan lihasten edistymistä ei paljain silmin näe ja tunne samalla tavalla, kuten pinnallisten lihasten treenissä. 

Vaikka kotona olisi yrittänyt parhaansa, lantionpohjan harjoitteet ovat saattaneet kohdistua vain pinnallisille lihaksille. Diagnostisella ultraäänellä äitiysfysioterapeutti pystyy varmistamaan tehokkaasti, että asiakas osaa tehdä harjoitteet oikein ja myös tuloksia syntyy!

- Pyrin aina varmistamaan, että kun asiakas lähtee ensikäynniltä, hän on saanut mahdollisimman paljon tietoa ja ymmärrystä omasta kehostaan. Vaikka fysioterapeutti pystyy tehokkaasti tukemaan asiakkaansa kehon toimintaa ja auttamaan häntä oikeaan suuntaan, kotiharjoittelu on kuitenkin aina asiakkaan vastuulla ja siksi siitä pitää tehdä mahdollisimman helppoa ja tehokasta! Ensimmäinen käynti kustantaa Helsingin seudulla n. 95e.

 

 

Ajattelin itse joulukiireiden ja kirjan kirjoitushommien valmistumisen jälkeen varata ajan Pirittalle. Sulan innostuksesta ja paahdun kauhusta, mikä on oman kehoni tilanne. Ja haluan ehdottomasti tietää onko omat lantionpohjalihastreenini tehty oikein! Nyt alkaa kuitenkin olla sellainen tunne, että tämä asia on aika hoitaa. Ehkä tämä on myös yksi askel elämäntaparemontissani. Lupaan kertoa teille käynnistäni. Oli tuomio, mikä vain...

 

Piritta tiivisti jutustelumme loppuun meille kaikille tärkeän viestin, johon yhdyn täysin naisena, äitinä ja seksuaaliterapeuttina: ”Jokainen nainen on oman kehonsa paras asiantuntija. ” Joten muista kuunnella kehosi viestejä ihana nainen. <3

 

 

*Oletko sinä käynyt fyssarin luona synnytyksen jälkeen? Olisiko siitä apua sinulle? Oletko ylipäätään treenannut lantionpohjalihaksia? Millä tavoin treenaat - tiedätkö esimerkiksi jonkun hyvän lantionpohjalihastreeni appin? Jälleen kerran on hyvä mahdollisuus omia kokemuksia jakamalla lisätä toistemme tietoa ja antaa uusia näkökulmia.

*Tsekkaa Pirittan nettisivut www.aitiysfysio.fi ja Äitiysfysion Facebook sivut.

*Jos et ole vielä Puhu murun seuraaja ja tykkääjä Facebookissa, tule mukaan matkaan! Nostan esiin kiinnostavia artikkeleita sekä vanhoja ja uusia blogitekstejäni. Toisinaan arjen kuulumisia ja oivalluksia. Kuvia elämästäni pääsee seuraamaan Puhu murun Instagram tililtä. Olisi mahtavaa, jos sinäkin tulisit mukaan. =)

Kommentit (0)

Naiset ovat jo pitkään koristelleet ja muokanneet pimpin ulkonäköä eri tavoin. Syinä siihen voi olla esimerkiksi halu muokata pimpin ulkonäköä, huono itseluottamus tai jopa viha omaa pimppiä kohtaan.  Myös kulttuuriset syyt tai terveydelliset syyt, muoti-ilmiöt tai oman kumppanin miellyttäminen voivat vaikuttaa päätökseen.

TOP Pimppitrendit

 

1.     Karvojen ajelu, vahaus ja värjääminen - shaving, waxing and coloring pubic hair

2.     Pimpin koristelu - Vazzling

3.     Yrttipallot emättimeenWomb pearls/ Herbal tampons

4.     Pimpin höyrytyshoitoVaginal steaming

5.     Pimpin valkaisuVagina bleanching

6.     Häpyhuulten pienennys leikkaus Labiaplasty

7.     ”Ole kuin neitsyt” - Artificial hymen

 

 

Itse olen kokeillut brasilialaista vahausta, missä kaikki karvat otetaan pois. Tein sen silkasta kokeilun halusta. Hyvä kokeilu, mutta ei ollut minun juttuni. Toki toimii kuitenkin hyvin niukkojen biksujen kanssa. Tuo Vazzling kuulosti ihan hauskalta- voisi olla vaikka polttarijekku ystävälle. Eikö?

 

Pahimmillaan pimppiin liittyvät trendit voivat kuitenkin olla terveydelle haitallisia. Esimerkiksi yrttipallot, jotka laitetaan emättimeen ovat aiheuttaneet emättimen tulehduksia. Sillä toisin kuin niissä luvataan emättimen puhdistava vaikutus, ne ovat haitallisia. Samalla unohtuu, että emätin puhdistaa itse itsensä.

 

Tai esimerkiksi häpyhuulten pienennys leikkaus. Vaikka häpyhuulet häiritsisivät kannattaa ensiksi keskustella lääkärin ja seksuaaliterapeutin kanssa, mistä syistä haluaisi leikkaukseen. Ikävimmillään leikkaus aiheuttaa intiimialueille tuntoherkkyyden katoamista ja seksuaalisen nautinnon vähentymistä.

 

Joskus emme edes uskalla katsoa omaa pimppiämme peilillä. Olen tavannut naisia, ketkä eivät ole ikinä katsoneet miltä oma pimppi näyttää. Miksi? Koska he ajattelevat esimerkiksi pimpin olevan niin ruma tai ällöttävä. Se on minusta hirmuisen surullista, mutta onneksi asialle voi tehdä jotain. Jokainen voi opetella katsomaan pimppiään uteliaana ja lempein silmin.

 

Naisen elämässä on hetkiä jolloin suhde omaan kehoon on muutoksessa.  Esimerkiksi murrosikä, lapsen saaminen ja vaihdevuodet muuttavat kehoa. On ihan ok, että pimppikin muuttuu. Sitä ei kannata pelätä, vaan yrittää katsoa armollisin silmin eletyn elämän merkkejä pimpissäkin.

Jokainen meistä voi hurahtaa johonkin muoti-ilmiöön! Pimppitrendit ovat osa näitä muoti-ilmiöitä. Muista kuitenkin olla kriittinen ja ottaa selvää asioista ennen kuin kokeilet niitä. Ja tarvittaessa soita esimerkiksi Sexpo-säätiön ilmaiseen neuvontanumeroon ja kysy heiltä neuvoa oman turvallisuutesi takia. Netissä on paljon myös väärää tietoa, eikä muiden suosituksiin voi aina luottaa.

 

Jos olet äiti tai isä ja mietit omia lapsiasi, parasta mitä voit tehdä on seksuaalikasvatus. Kun lapsi ja nuori saa tietoa omasta kehostaan ja ymmärrystä tunteiden viidakkoon, hän pitää itseään arvokkaana. Se antaa eväitä tehdä valintoja trendiviidakossa ja kysymään neuvoa  tarvittaessa.

 

Pimppejä on yhtä monta erilaista kuin naisiakin! Muistetaanko – olet sitten sukupuolelta mikä vain – että jokainen pimppi on omalla tavallaan kaunis. <3

 

Suosittelen jokaista aikuista katsomaan nämä kaksi ihanan tervehdyttävää videoklipiä pimpeistä. Ne kannattaa näyttää myös nuoriso-osastolle:

Your Vagina is More Beautiful Than You Think

The Great Wall of Vagina

 

*Oletko sinä kokeillut jotain pimppitrendijuttuja? Miksi kokeilit? Mitä pidit?                     

 

*Mitä ajattelet pimpistäsi? Oletko uskaltanut katsoa sitä ikinä peilillä? Toivon, että suomalaisnaiset uskaltaisivat nyt rohkeasti kehua itseään ja pimppiään! <3

 

*Tämän kirjoituksen minua innoitti tekemään Sarah Nasserzadeh, joka piti mahtavan luennon aiheesta ”Genital Practices Around The World” WAS -konferenssissa Prahassa.

*Jos et vielä ole Puhu murun seuraaja Facebookissa tai Instagramissa, nyt se kannattaa viimeistään. =)

Kommentit (26)

Vierailija

Miksi ihmeessä aikuisia ihmisiä pitää opastaa, ettei vaginaan kuulu tunkea mitään yrttejä. Juuri oli uutisissa, että älä tunge vaginaasi ampiaispesää ja joku aika sitten uutisoitiin viinaan kastetuista tamponeista, jotka laitettiin pyhimpään. Noh, itse tekstiin. Olen katsellut peilistä alapäätäni ja kaunis on. Trendeistä lähimpänä itseäni on karvanpoisto, muttei trendin vuoksi, vaan siksi, että se tuntuu paremmalta. Pidän kovasti vaginastani ja minusta on kaistapäistä, että joku menee leikkelemään ihan normaalin elimensä "kauniimman näköiseksi", eihän sitä vaginaa näe kuin vain hän jolle sen valitset näyttää ja hän aivan varmasti pitää siitä ihan sellaisenaan. 

Vierailija

Eikö se vagina ole emätin? Miksi käytät sanaa vagina, etkä pimppi?

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Vierailija. Ihmisillä on seksuaalisuuteen liittyvässä tietoudessa suuria eroja. Oikea tieto auttaa punnitsemaan, mitä kannattaa kokeilla ja mitä ei, samalla se antaa rohkeutta kysyä neuvoa. Seksuaalikasvatus on avain tähän. Käy katsomassa täältä kuvat ja selitykset naisen anatomiasta.

Seksuaalinen itseluottamus koostuu monesta asiasta. Sinulla se on onneksi kunnossa ja olen iloinen puolestasi. Puhut kauniisti vaginastasi. Kaikki eivät koe samalla tavalla ja pimppi voi tuntua rumalta ja se voi hävettää. Silloin saattaa leikkaus tuntua ratkaisulta. Suosittelen lämpimästi kaikille Sexpo-säätiön ilmaisia neuvontapalveluita ja tarvittaessa maksullisia seksuaaliterapia aikoja, jos oma pimppi aiheuttaa jatkuvaa pahaa mieltä, ahdistusta tai häpeää.

Ja mitä tulee sanojen käyttöön, niin ihan mahtavaa että otit sen puheeksi. Pohdin pitkään, mitä sanaa käyttäisin ja tulin siihen lopputulokseen että puhun pimpistä. Se on kaunis sana joka kuvaa "kokonaisvaltaisesti" naisen sukuelimiä. Toki sanoja on monia niin kuin vagina (tarkoittaa vain emätintä), yhdessä keskustelussa joku toivoi että käyttäisin pillu sanaa ja kolmas pyytää kukkaroa. Voit valita itsellesi sopivan sanan ja käyttää sitä. Minä valitsin pimpin.

Vierailija

Pillu, niin vieras asia jopa omistajalleen, monelle miehellekkin varmaan pitäisi laatia siitä käyttöopas.

Puhu muru

Olet aivan oikeassa siinä, että seksuaalikasvatus kuuluu kaikille. On sitten mies tai nainen anatomia on tärkeää tuntea, mutta seksuaalikasvatukseen kuuluu paljon muutakin. "Käyttöopasta pimpille" on mahdotonta tehdä, kun kaikki ihmiset ovat yksilöitä. Sen sijaan ohjeita ja neuvoja voi saada esimerkiksi seksuaalineuvojan tai seksuaaliterapeutin vastaanotolla tai seksologian kirjoista.

Vierailija

Mitä sisempien häpyhuulien operointiin tulee; yhden häpyhuulen leveys on keskimäärin 25mm ja noin puolella ne näkyvät enemmän tai vähemmän ulompien välistä ja ainoastaan 37%:lla naisista ne ovat symmetriset.

Vierailija

Miksi kaikki labiaplastiikan "jälkeen"-kuvat ovat vulvista joista on poistettu sisemmät huulet kokonaan ja osa klitoriksen huppua. Jos tarkoitus on tavoitella jotain normia (pornomallia?) niin eipä ole onnistuttu. Pornossa muuten näkee ihan kaiken näköisiä alapäitä.

Taru | Mutsi hoitaa

Mä oon ajatellut, että karvattomuus on osa samanlaista ulkonäköpainetta kuin vaikkapa hoikkuus, isorintaisuus tai -pyllyisyys ja mikä tahansa muu median ja ihmisten itsensä luoma ihannekuva. Häpykarvojen poisto menee musta tavallaan samaan kastiin sääri- tai kainalokarvojen kanssa, ehkä ne vaan on niin nykypäivää. Glitteröinnit ja yrttipallerot on sitten asia joka ainakin multa menee yli hilseen.

Puhu muru

Kiitos Taru - Mutsi hoitaa -bloggari kommentistasi. Olen samaa mieltä kanssasi, että jollain tavalla karvattomuus on osa ulkonäköpaineita. Ja samalla se on osa nykypäivää. Siihen sisältyy ristiriita kulttuuristen odotusten takia "saa valita, mutta karvat ei saa näkyä". Tärkeintä on ehkä kysyä miksi poistan/ en poista karvojani? Kenen vuoksi teen niin? Jos nainen pitää karvoista - niin antaa niiden kasvaa. Tärkeintä olisi, että nainen pitää pimpistään!

Glitteröinnit, yrttipallerot, hyörytykset ja valkaisut ovat harvinaisempia Suomessa. Silti niihin voi liittyä samoja ulkonäköpaineita kuin karvojen poistoon. Usein kaiken takana on kysymys kelpaanko ja riitänkö? Olenko oikeanlainen ja normaali? 

Niin kuin aiemmin kirjoitin, oikea tieto auttaa. On tärkeää ymmärtää omaa sukuelinten anatomiaa ja miten laaja skaala pimppejä mahtuu normaalin sisään. Vain hyvin harvalla tarvitaan esim leikkauksia terveydellisistä syistä. Tieto auttaa tekemään itselle viisaita valintoja. <3

Lurre

Muistan, kun äiti on jo pienenä opettanut, kuinka pimppiä katotaan peilillä itse :D Ihan perusjuttu siis täällä, ja toki tarkkailen myös mahdollisia sisäisiä muutoksia yms, että itse tietää pimpillä olevan kaikki hyvin :)

Noista ns. trendeistä oon kokeillut karvojen ajelua -toki, ihan tavalllisiin suihkureissuihin se kuuluu, en laskisi sitä niin trendiksi :) Juu, yrttipalloja en pimpsaan tunkisi kyllä todellakaan, mutta vaginal steamingiä olen kokeillut, ja siitä itselleni apua saanut. :)

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Lurre. Sinulla on ollut viisas ja avarakatseinen äiti. Hienoa! Ja se on niin totta, että pimppiä kannattaa katsoa oman tiedon, nautinnon kuin terveydenkin kannalta. 

Karvojen ajelu on tosiaan jo aika normi, mutta ei toki kaikille. Yrttipallot on oma lukunsa eikä niitä tosiaan suositella kenellekään. Mielenkiintoista, että olet kokeilut vaginal steamingiä. Oliko se Suomessa? Olisi kiinnostavaa kuulla, miten koit sen. 

Lurre

Joo, siis vaginal steaming ihan itse tehtynä kotona, pimppahöyrytys kera yrttien. Ihan miellyttävä kokemus, kunhan vesi ja sitä kautta se vesihöyry ei ole liian kuumaa, ettei polta itteään :D

Motiivina asialle oli kovat, tosi kovat menkkakivut, sekä toive raskautumisesta (jota ei ollut yrityksistä  ja ovulaatioista huolimatta tapahtunut). Ajattelin, ettei siinä mitään voi hävitä, mitään vaaraahan siinä ei ole (kunhan ei höyryttele menkkojen aikaan, tai raskaana ollessa, eikä muutenkaan laita sinne pimppaan mitään). Tuloksena oli seuraavat menkat, joissa veren väri oli kuin kypsä jauheliha (ohjeissa onneksi kerrottiin kuuluvan asiaan :D ), kuulemma vanhaa verta, joka ei ole päässyt poistumaan tms. Ja juu, sain myös kivuttomat kuukautiset ja myöskin aika piakkoin siitä raskautuminen, josta syntyikin tuo meidän 9/15 tyyppi :)

Puhu muru

Kiitos kommentistasi. Syitä on monia, mutta varmasti pornoteollisuus on yksi niistä. Seksuaalikasvatus on avain. Tieto auttaa tekemään viisaita ratkaisuja.

Vierailija

Voi pimppi. Omani on ihan au naturel, vaikka kainalo- ja säärikarvat ajankin. Mies ei ole valittanut eikä sitä kukaan muu näekäään kuin me kaksi. Jokainen tyylillään ja toki jos biksuissa pyörisin niin varmaan trimmaisin, mutta kun en.

Miksi en ole bikineissä? No katsos kun olen niitä, joiden karvat ja tissit alkoi kasvamaan ensimmäisenä 3. luokalla. (kaverit oli puhunu jotain kuukautisista, mutten minä niistä mitään tiennyt kun ne alkoi) Olin se, jota kaikki osotteli ja nauroi. Hehe, tolla on pimppikarvoja ja tissit. Mitä tästä koitui? Itkien yritin sheivata pois ja sänki oli todella ärsyttävä. Päädyin toiseen ratkaisuun. Lopetin uimahallissa käymisen sekä saunomisen porukassa. Ja jos mies olisi joskus jotain muuta pimpilleni vaatinut, olisi saanut etsiä uuden naisen. Se on minun eikä hänen.

Nyt olen ihan sujut pimppini kanssa, mutta julkisesti se ei edelleenkään näyttäydy. Ahdistun gynekäynneistäkin. Omatarkkailua on kyllä.
Miesten vaatimukset karvattomaan pimppiin saa mut aina ajattelemaan sitä luonnottomuutta ja sitä, että himottaako siinä taustalla karvattomat eli alaikäiset? Noh, meitä jokaista "ällöttää" eriasiat. Jotakin kai ällöttää ne karvat vaikka kuinka luonnollista olisinki.

Kappas tästä tuli lapsuudentraumat -avatuminen :D

Mutta ihan nyt oikeasti älkää tunkeko sinne toosaanne mitään luonnotonta. Ei vaikka kuinka se kumppani ois pornopätkissä jotain jenkkifutista nähnyt sinne tungettavan.

Puhu muru

Kiitos kokemuksesi jakamisesta. Ei ole varmasti ollut helppoa olla ensimmäinen, jolla murrosikä näkyy. Ikävää, että jouduit olemaan niin yksin asian kanssa. Seksuaalikasvatus olisi tärkeää aloittaa pikku hiljaa ikätasoon sopivasti jo päiväkodissa, jotta jokaisella olisi oikeat tiedot esimerkiksi murrosiästä sen alkaessa.

Olet valinnut itsellesi polun ja on hienoa, että kumppanisi sitä arvostaa. Jokainen saa valita käykö uimahalleissa tai saunoissa. Jos gynekäynnit tai muuten tilanne häiritsee kannattaa siitä jutella esimerkiksi seksuaalineuvojan kanssa, mikä on Sexpo-säätiössä ilmaista. Ja tarvittaessa, jos lapsuuden kokemukset painaa mieltä olet tervetullut seksuaaliterapia vastaanotollenikin.

Lopetuksessasi piilee viisaus - kannattaa tarkoin miettiä, mitä trendiä kokeilee ja ottaa selvää onko se turvallista. Kiitos siitä. =)

Aiju

Voi hyvät hyssäkät sentään - yrttipalloja sinne ja jotain höyrytyshoitoja? Onnekseni olen jo niin vanha, että minun nuoruusaikanani tuhero kelpasi ihan au naturel. En ole koskaan omaani peilillä katsellut, nauttinut olen ihan käsikopelolla...

Näin kesän kynnyksellä muistuttaisin kaikenikäisiä tyttösiä viisaudesta, jonka aikoinani kuulin kokeneelta gynegologilta: tuuleta paikkojasi, nuku ilman pikkuhousuja ja nauti hameen alla alastomasta aarteestasi. Limakalvot tykkäävät ilmakylvyistä!

Puhu muru

Kyllähän näihin trendeihin aika vaikuttaa niin kuin sanoit. Joka sukupolvella on erilainen kasvuympäristö. Osa on silti "vanhaa" ja aina markkinat etsivät uusia kanavia rahastaa. Onneksi seksuaalikasvatuskin on parantunut ja nuoret tietävät enemmän.

Tutustuminen omaan kehoon käy käsinkin. Suosittelen kyllä silti peiliäkin, mutta jokainen voi tehdä tutkimusmatkaa omalla tavallaan. 

Tuo kokeneen gynekologin vinkki on loistava. Saman vinkin on isoäitini jakanut minulle jo pikku tyttönä. Ja niin nuo minunkin tytöt tuulettaa pimppiään. Eli kaikki naiset: Aijun jakama vinkki tuletuksesta kannattaa napata talteen! Kiitos Aiju. =) 

Anni Menossa

Pakko kommentoida tuota alapään nimittämistä: Aamulehdessä oli juuri mainio kolumni, jossa kritisoitiin nykyistä tapaa kutsua tyttölapsen pimppiä "linnuksi". WAS?! Ei ihme, jos hiukan omat sukuelimet hämmentävät...

Eivätkä nimitysasiat ole hallussa ammattilaisillakaan: kätilö opasti tuoretta äitiä tyttölapsen kakkapyllyn pesemiseen/pyyhkimiseen sanomalla "Vedä puhtaasta likaiseen päin. Niinku alapäästä alaspäin." Äitiparka alkoi olla sekaisin, joten avitin sanomalla, että hän tarkoittaa pimpistä pyllyä kohti. "Niin." Huh.

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Anni. Kirjoitat tärkeästä asiasta. Kaikille kehon osille on tärkeää antaa nimet, niin myös pimpille. Sanoin  Vauva-lehden haastattelussa, että miksi lapselle ei voisi sanoa esimerkiksi emätin vrt vauvareikä. Tai klitoris tai häpyhuulet, jos niistä puhutaan tai lapsi kysyy. Pimppi on hyvä "yleissana" ja sitten voi lapsi itse keksiä lempinimiä. 

Ja toden totta. On erityisen tärkeää, että ammattilaiset hallitsevat oikeat nimet ja termit. Eivätkä turhaan aristele niiden käyttöä. 

Kävin katsomassa blogiasi. Tosi kivalta näytti ja nuo "Huonot kommentit heikkoina hetkinä" kyllä kolahti. Se on outoa, miten jotkut huonot kommentit jäävät mieleen. Tuollainen postaus niistä on varmasti hyvä tapa "päästää irti". Ihanaa kesää sinulle! Tampere on niin mahtava kesäisin. <3

Vierailija

Kaikke turhamaisuutta.. Ja vielä terveydelle haitallista. Lähtee nää pimpin valkaisut mun osalta mappi ö.hön eli sinne silikoonitissejen ja rusketusruiskeiden sekaan. Omille tytöille toivottavasti kasvaa järki ennen pimpin karvoja, siihen ainakin äitinä pyrin!

Puhu muru

Kiitos kommentistasi. Sinulla oli selkeä mielipide ja arvostan sitä. Turhamaisuuden voi jokainen määritellä itse, mutta terveydellä ei kannata leikkiä. Siksi tieto on valttia ja se auttaa tekemään oman hyvinvoinnin kannalta viisaita päätöksiä. Äitinä sinäkin olet tärkeä tiedon ja esimerkin antaja lapsillesi. 

Vierailija

Minusta on tärkeää puhua myös siitä, että myös ei-naisella voi olla vulva. Se on sitä sukupuoli- ja seksuaalikasvatusta, jota minä olisin lapsena kaivannut. Se olisi pelastanut minut ainakin osittain dysforialta ja ahdistukselta.

Lapsena katselin peilillä vulvaani ja vertailin yltinkirjojen kuviin. Tunsin olevani jonkinlainen friikki. Minulla oli ensinnäkin sukupuolikokemus, joka ei kohdannut sen kanssa, mitä olisi "pitänyt", ja toisekseen, sukuelimeni näyttivät erilaisilta kuin kuvissa. En löytänyt virtsaputken suuta ja ulommat häpyhuuleni olivat paksummat kuin piirroskuvien ihmisillä. Pelkäsin, että vulvani on viallinen, ja sehän olisi kruunannut kaiken. Meillä kotona ei ollut normaalia puhua vulva-asioista, joten kärsin itsekseni, kunnes tutustuin Demi-lehteen ja aloin lukea sieltä asioita vulvista. Sitä helpotuksen määrää, kun yli viiden vuoden ahdistuksen jälkeen tajuat, että vulvasi onkin normaalin rajoissa!

Teininä sheivailin vulvaani. Sain sitten jonkun hirvittävän reaktion, ja koko häpykumpu peittyi finneihin... siihen jäi sheivailu. Mitään yrttipalleroita tai ampiaispesiä en ole testaillut. Kuukuppi on trendikäs, ja siihen trendiin olen mennyt ihan satasella mukaan. Limakalvoni voivat paljon paremmin nyt.

Puhu muru

Kiitos tärkeästä kommentistasi. Oli varmasti todella raskasta kokea viallisuuden pelkoa ja turhaa ahdistusta normaaliudesta. Onneksi löysit Demi-lehden. Olet aivan oikeassa, että on tärkeää ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus seksuaalikasvatuksessa, kun puhutaan anatomiasta.

Haluaisitko sinä kertoa lisää omasta kokemuksestasi minulle? Olisi hienoa tehdä siitä vaikka ihan oma postaus ja antaa sitä kokemustietoa lukijoilleni. Jos olet kiinnostunut, laittaisitko minulle meiliä puhumuru@gmail.com  ?

Ja kuukupista olen täysin samaa mieltä. Se on ihan paras - hyvä juttu hurahtaa! Lämmin suositus kaikille. <3

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat