Kirjoitukset avainsanalla elämäntaparemontti

Pakko se on myöntää. Elämäntaparemonttini lähti mahalaskuun Rodoksen lomamatkalla. Vasta tänä viikonloppuna olen saanut kurssin kohti parempaa. Aloittaminen vaan on niiiiiiin rasittavaa. Juoksulenkillä tuntui kuin jalat olisivat olleet lyijyä.

 

Olin jo etukäteen päättänyt, että lomalla Rodoksella aion ottaa rennosti. Syön mahdollisuuksien mukaan terveellisesti, mutta en nipota. Annoin itselleni luvan nauttia murun kanssa muutaman lasin viiniä lasten mentyä nukkumaan. Urheiluvaatteet pakkasin mukaan, mutta arvelin että ne saattavat jäädä laukun pohjalle. 

Loma-arvio osui aika oikeaan. Me menimme vauhdilla koko viikon. Hyötyliikuntaa tuli nautittua uinnin muodossa – kiitos lasten, mutta muuten en treenannut. Ruokailut olivat sitä sun tätä. Rodoksella kun saa kanapitan kolmella eurolla, mutta kanasalaatti maksaa kymmenen euroa. Sijoitimme ylimääräiset eurot hauskoihin retkiin. Onneksi viikko oli täynnä ihania asioita ja aurinkoa!

 

Loman jälkeen oli aikomus taas jatkaa skarpisti treeniä, hyvää syömistä, sopivasti töitä ja ihania asioita. 

 

Mutta – sitten alkoi syksyn lasten flunssat. Tuli työsumaa, murun työmatka ja muutama ylläri. Bonuksena meillä on öisin ollut aika vipinää lasten takia. Ja bonuksen bonuksena viikko sitten tuli täit kylään. Alku viikosta olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Vaikka olisi ollut muutama hyvä hetki treenata, en vain jaksanut.

Kotona Suomessa syöminen on onneksi ollut taas paremmalla tolalla, minkä huomaa omasta olosta kyllä heti. Kunhan muistaisi syödä säännöllisesti myös tiukkoina työpäivinä. Täytyy ottaa terveelliset eväät mukaan aina, jos pystyy ennakoimaan kiirettä. (Helpommin sanottu kuin tehty...)

 

En silti aio luovuttaa. Tätä tämä ruuhkavuosia elävän vanhemman elämä taitaa olla. Ensi viikolla yritän taas rauhallisesti jatkaa treenaamista ja suunnitteilla on treffit murun kanssa. (ihanaa!). Tyttöjen iltakin on tulossa ensi lauantaina. Kyllä se tästä.

 

Mahalasku ei tarkoita luovuttamista vaan mahdollisuutta uuteen nousuun. Eikö? <3

*Millaisia sinun mahalaskut ovat olleet elämäntaparemontissa? Miten sait itsesi uuteen nousuun? Kerro ihmeessä kokemuksistasi! Näitä erilaisia mahalaskuja tulee kyllä varmaan jatkossakin, joten vertaistuki on tarpeen. =) 

*Käy tsekkaamassa postaukset kesällä alkaneesta elämäntaparemontistani:

En voinut hyvin - keskellä elämäntaparemonttia

Elämäntaparemontti alkaa näkyä!

Kommentit (0)

On kulunut neljä viikkoa elämäntaparemontin aloituksesta. Kaksi viikkoa siitä oli lomaa ja nyt kaksi viikkoa on ollut töitä. Voin sanoa, että olo paranee koko ajan! 

 

Halusin muuttaa elämässä ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa, nukkua paremmin, vähentää työstressiä ja tuoda elämään lisää ihania asioita.

 

Mietit varmasti miten se sitten näkyy. Eli faktaa tiskiin.  

 

  • Turvotukset ovat vähentyneet rajusti. Lähinnä turvottaa, jos syön kaksi kertaa pastaa samana päivänä. Painoni on myös pudonnut kolme kiloa ja keho tuntuu ”tiivistyneen”. Paras mittarini – lempifarkkuni eivät enää ahdista. Jee!!!! Tiukan alun jälkeen olen jo kaksi kertaa antanut itseni syödä myös vähän herkkuja – ei kuitenkaan övereitä.
  • Liikunnan määrä on pysynyt hyvin 3-5 kerrassa / vko, tekemällä noin 20-60 min treenejä. On ollut tärkeää sisäistää ajatus, että kaikilla treeneillä on merkitystä. Eikä kaikkien tarvitse olla pitkiä.
  • Uniasiat ovat ainoat, jotka ovat ihan rempallaan. Arjen alettua loman jälkeen, lasten yövaeltelu vain paheni. Sekä 2-vuotias, että 5-vuotias tulevat käytännössä joka yö viereen. Luulen ja toivon, että tämä on väliaikaista ja liittyy päiväkodin aloitukseen. Olen myös imettänyt öisin.
  • Työasioissa olen tehnyt isoja päätöksiä. Luovuin Suomen Seksologisen Seuran puheenjohtajuuden pestistä ja ilmoittauduin psykoterapiaopintojen valmistaviin opintoihin (30op.) Helsingin avoimeen yliopistoon. Kohti omia unelmia meno luo intoa, joka on minulle tärkeää työssäni.
  • Ihania asioita – hmm. Minisieniretki murun kanssa ja kaupassa kaksin. Muutaman ystävän tapaamisia, mikä tuo aina iloa. Olemme myös koko perhe suunnitelleet tulevaa matkaamme. On niin suloista nähdä lapsetkin niin innoissaan!

 

Raportoin jatkossakin teille fiiliksiä, hyviä hetkiä ja retkahduksia. Luulen, että se tsemppaa minua ja toivottavasti jotakuta teistäkin. Tehdään yhdessä hyvästä olosta osa ruuhkavuosia elävien perheiden arkea. Pienin askelin ja lempeydellä. <3

 

 

*Ennen ja jälkeen kuvia en ole ottanut, koska en ole vain laihdutuskuurilla. Luulen, että paras muutos näkyy kokonaisuudessa. On vain uskallettava olla itselleen rehellinen joka päivä. 

*Jos haluat kommentoida, kysyä jotain tai kertoa omasta "remontistasi" - anna palaa. =)

Kommentit (0)

Jouduin kesäloman aikana myöntämään itselleni, että housut kiristävät. Bikinit eivät näyttäneet päälläni ihan siltä, miltä olisin toivonut. Olo oli turvonnut. Enkä ollut raskaana. Kyse oli paljon enemmästä kuin ulkonäöstä – en voinut hyvin. Jo ennen lomaa tuntui, että luovuus alkoi tyrehtyä ja työ muuttua raskaammaksi vaikka rakastin sitä!

 

Aikani siitä valitin ja vaikeroin murulle. Muru kuunteli ihanan kärsivällisesti, lohdutti ja sanoi minua kauniiksi juuri sellaisena kuin olen. Samaan aikaan hänkin oli huolissaan voinnistani.

 

Minulla oli huono olo, väsymys vaivasi, stressi tuntui pitävän minut tiukassa otteessaan, vaikka olin lomalla.

 

Vatsa turposi joka ruokailun jälkeen ja nukkumaan mennessä mietin työasioita. Kuopus herätteli minua joka yö, mistä seurasi ”kiukku-Marja”. Pinna oli tosi kireällä eikä se ollut kenellekään kivaa.

 

Päätin tehdä muutoksen. Resepti on tuttu naistenlehdistä, mutta se ei ole helppo. Ravinto, liikunta ja uni pitää saada kuntoon. Työasioita täytyisi pohtia uudelleen, jotta stressi helpottaisi. Voisiko jostain vähentää? Avuksi otin päiväkirjan, johon kirjaan asioita ilman huijausta.

Parempaa ruokaa. Päätin karsia kaiken ”turhan” eli kesäherkut ja alkoholin, vähensin kahdesta leivästä yhteen ja pienensin hieman annoskokoa. Aion vältää vehnää ja liiallista punaisen lihan syöntiä. Ja YRITÄN syödä säännöllisemmin. Koin itse tämän Ruokavalion tsekkauslistan hyväksi avuksi, kun mietin miten voisin syödä paremmin.

 

Lisää liikuntaa. Aloitin taas kehonpainoharjoittelun. Tavoitteeni on tehdä ohjelma ainakin kolme kertaa viikossa ja kiinnittää huomiota arkiliikuntaan. Lisäksi aion kiinnittää kehonhuoltoon huomiota ja jatkaa taas rakasta iltajoogailua. Tsekkaa Suomen Mielenterveysseuran kirjoitus: Liikunta - kehon kuunteleminen.

 

Parempaa unta. Kesän aikana aloitin lempeästi, mutta päättäväisesti kuopuksen imetyksen vähentämisen. Etenemme pienin askelin, enkä aio vielä lopettaa ellei ole pakko. Muutimme esimerkiksi iltarutiinia, josta muru ottaa nyt enemmän vastuuta eikä kuopus nukahda rinnalle. Jos sinuakin on vaivannut uni-asiat tee helppo Oivaunen unitesti.

 

Työasioiden läpikäynti. Työn rytmitys - ilta töiden vähentäminen. Säännöllinen työnohjaus Heidi Valastin luona, sillä terapeutin työ on ajoittain hyvin rankkaa. Mikä oikeasti innostaa minua? Mikä vie kohti unelmien työtä? Voiko jostain karsia? Syksyn aikana muutoksia on luvassa ja uskon, että ne ovat positiivisia muutoksia. Suosittelen lukemaan nettiuutisen Työasioiden vatvominen vapaa-ajalla uuvuttaa helposti.

 

Ihania asioita elämään lisää. Luin kesällä yhden kirjan. Vietimme murun kanssa kaksi kertaa aikaa kahden, mikä oli mahtavaa. Rakastelu päiväsaikaan on vaan niin energistä! Olemme urheilleet yksin ja yhdessä, mitä rakastan. Kävin mustikassa isoäitini kanssa – rakastan metsää. Äidin kanssa olemme käyneet monta pitkää keskustelua. Ja olemme nauttineet uimisesta säistä piittaamatta. Nämä Hidasta elämää sivuston 13 asiaa, jolla teet elämästäsi ihanaa saa minut hymyilemään. Juuri näin!

Kahdessa viikossa olen huomannut pientä painon laskua, turvotus on hävinnyt ja mikä parasta olo on parempi. Kuopus on jo ajoittain nukkunut paremmin imetyksen vähennyttyä. Fiilikseni on ollut parempi, mikä on heijastunut parisuhteeseen ja perheeseen. Luovuus alkaa taas virtaamaan ja uusia ideoita alkaa pulpahdella mieleen, kun nukutan lapsia. 

 

Nyt elämäntaparemonttini joutuu puntariin, kun loma on loppu.

 

Pystynkö jatkamaan säännöllistä treeniä epäsäännöllisten töideni kanssa? Miten syömisen kanssa käy kiireen keskellä? Osaanko vaalia elämän ihania asioita syksyn pimetessä? 

 

Haaveissa olisi, jos syksyllä ehtisin nähdä enemmän ystäviäni. Toivon myös, että saisin budjettiini mahtumaan vielä personal trainerini Liina Sieversin tapaamisia. Hän on elämäntapavalmennuksen ammattilainen, joka osaa nähdä kokonaisuuden. Yksin puurtaessa homma voi lähteä hyvin, mutta tyssätä helposti esimerkiksi liian rajuun harjoitteluun tai liialliseen kalorien laskentaan. Tsemppi ja hyvät vinkit tulee varmasti tarpeeseen!

 

Tärkein minulla onneksi on eli tahtoa löytyy! Ja murun ja lasten tuki on taattu. <3

 

*Onko lukijoissani muita, jotka ovat päättäneet muuttaa elämäänsä suunnan? Ei vain laihduttaa ja keskittyä ulkonäköön, vaan panostaa hyvään oloon ja pysyviin muutoksiin. Miten sinä olet edennyt? Miksi lähdit muuttamaan elämäntapojasi? Mikä on ollut helppo ja mikä vaikeaa? Oletko saanut apua esimerkiksi ystäviltä tai personal trainerilta? Vinkkejä otetaan vastaan. Ja tsemppiä! =)

Kommentit (2)

Aaaaa

Huomenta! Hyvä että sulta löytyy itsekuria ja oot huomannu mihin asioihin voi kiinnittää huomiota kun kroppa ei voi hyvin. Ruoka on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin tuojia. Kun suolisto voi hyvin, yleensä kaikki muukin voi paremmin. 😊
Mää oon kärsinyt uniongelmista, energian puutteesta, iho-ongelmista, ahistuksesta, liiallisesta mahan toiminnasta, ja huonosta palautumista. Nää vaivat oli joka päiväisiä, enkä olis uskonu, että ravinnolla olis merkitystä näiden hoitamisessa, mutta niin vain on. 😊
Rupesin syömään laadukkaita ravintolisiä, jotka imeytyvät lähes 100% solutasolle, ja hoitavat suolistoa, mistä lähtee meidän hyvinvointi ja terveys. Niin rupesin saamaan pikkuhiljaa vaivojani pois. Oon kyllä niin kiitollinen tästä olotilasta. 😊
Jos haluat lisää tietoa tuotteista, voin laittaa sähköpostia. 😊
Mukavaa loppukesää!

Puhu muru

Kiitos kommentistasi Anni. =) Huomaan hyvin, että tiedät mistä puhun. Vaikka olotila olisi ikävä sitä saattaa sinnitellä yllättävän kauan. Mulla tuntuu nyt ruokavalion ja liikunnan yhdistäminen auttavan, turvotukset ovat vähentyneet. Ja oloni on muutenkin virkeämpi sekä jollain tapaa keveämpi. Unen laatu vaihtelee, mutta se taitaa kuulua ruuhkavuosiin. Pohdin tarjoustasi, kiitos siitä!

Yritetään pitää molemmat hyvästä olosta kiinni omilla ratkaisuillamme. <3

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

 

Minua jännitti ihan hirveästi kuulla unitutkimuksen tulokset. Ajattelin itsevarmasti: ”Ei minulla mitään ongelmia ole.” Takaraivossani tuntui kuitenkin outo tunne. Mitä jos kaikki ei olekaan hyvin?

Tapasin mahtavat lääkärit Vilho Aholan ja  Henri Tuomilehdon uudella Oivauniklinikalla Helsingissä. Käteni hikosivat ja naamani punoitti. Tuntui, kuin olisin tullut jonkinlaiseen kuulusteluun. Oikeasti huoneessa oli hyvin lämminhenkinen tunnelma. Välittävä. Nämä lääkärit halusivat parantaa minun hyvinvointiani.

Tuloksia käytiin tarkkaan läpi ja kerroin päivärytmistäni. Yllätyin, kun kävimme myös ruokarytmini ja ruokailutottumukseni tarkkaan läpi.

Aluksi näytti, että kaikki on tosi hyvin. Hyvä minä. Mutta myös huolenaiheita löytyi. Verenpaineeni oli kohalla. Se tuntui todella oudolta, olihan minulla ollut hyvä verenpaine kolmen raskaudenkin läpi.

Onneksi löytyi myös syyt kohonneeseen verenpaineeseen. Tarkemmin sanoen löytyi viisi ongelmaa.

Ensimmäinen paljastui, kun kävimme iltarutiinejani läpi. Niissä ilmeni muutama hälyyttävä asia. Teen aivan liikaa töitä iltaisin, liian myöhään. Kyllä. Myönnän. Kirjoitan usein blogejani ja työsähköposteja lasten mentyä nukkumaan. Se ei ole minulle hyväksi. Se on ollut olosuhteiden pakko, mutta siihen täytyy nyt miettiä muita ratkaisuja.

Toinen ongelma oli ruokailurytmini. Minun pitäisi alkaa syömään useammin ja hieman enemmän. Illalla muutama tunti ennen nukkumaan menoa pitäisi syödä jopa pieni ateria. Ei vain rahkaa myslin ja hedelmien kanssa. Silloin väsymys tulisi luonnollisesti muutamassa tunnissa ja keholla oli ravintoa palautua yön aikana. Kulutan niin paljon, että saan yksinkertaisesti liian vähän polttoainetta kehoni tarpeisiin.

Kolmas ongelma löytyi myös illasta. Iltatreenini lasten mentyä nukkumaan saavat myös jäädä, jos haluan nukkua paremmin. Ne tekevät minusta, muutenkin ”iltakukkujasta” vielä virkeämmän. Se huonontaa helposti unenlaatua, mikä on kuin huijaisin itseäni. Nukun kyllä kuin tukki, mutta vain sen takia, koska olen niin väsynyt. Aikaa treenaamiselle täytyy raivata jo aiemmin, mikä ei tule olemaan helppoa.

Nukkumaan menoaikamme joutui myös syyniin. Menemme usein murun kanssa nukkumaan puolen yön aikaan. Herätys on armoton lasten kanssa, kello 6.30 - 8.00 välillä joka ikinen aamu. Emme saa riittävän pitkiä yöunia mitenkään. Ahola ja Tuomilehto suosittelivat, että aikaistaisin nukkumaan menoa vähintään tunnilla.

Tässä kohtaan puolustin parisuhdeaikaa. Ahola kuitenkin haastoi hyvin minua pohtimaan, mitä puuhaamme iltaisin. Teemme kyllä paljon kaikkea, kotitöitä, töitä, katsomme netistä ohjelmia, treenaan, pesen hiukset yksin ja hoidamme parisuhdetta. Seuraava kysymys oli, kuinka paljon sitä kaikkea muuta on kuin parisuhteen hoitoa? Mikä niistä on pakollista? Mitä voisi karsia? Totta kai, jouduin myöntämään, että karsittavaakin löytyy. Ehkä se alkaa ensimmäiseksi somen vähentämisestä iltaisin.

Viides, ja pahin, ongelma ja yllätys oli yöherätyksien määrä. Olin herännyt tutkimusyön aikana mielestäni kaksi kertaa imettämään. Todellisuus oli, että olin havahtunut hereille peräti 15 kertaa! Apua! Ei mikään ihme, että olen ollut aamuisin todella väsynyt.

Lääkärit Ahola ja Tuomilehto selittivät, että olen kuin äiti, joka nukkuu lastensa kanssa savannilla. Olen koko ajan ylivirittynyt, etteivät leijonat varmasti söisi minun lapsiani. Mutta onko se sitten tarpeen, kun asumme kivitalossa Helsingin Töölössä? Ei ole

Jatkuvat havahtumiseni, noussut verenpaine ja liian lyhyet syvänunen pätkät ovat huolestuttavia merkkejä. En palaudu riittävästi yön aikana ja nukun mielestäni hyvin vain, koska olen niin väsynyt. Aamuisin olen todella väsynyt, mitä olen ihmetellyt murullekin. Tulevaisuudessa tämä voi johtaa oikeisiin uniongelmiin ja unettomuuteen.Tänään oli Helsingin Sanomissakin artikkeli univajeesta otsikolla: "Valvomme itsemme tyhmiksi ja sairaiksi - katso unilaskurilla, nukutko liian vähän tai vaarallisen paljon". Ei ole mikään pikku juttu, kun normaali suorituskyky laskee ja sairauksien riskit kasvavat kolmekymppisenä!

Pulinat pois. Minun pitäisi aloittaa elämäntaparemontti. Iltatyöt, ruokailurytmi, iltatreenit ja iltarutiinit pitäisin saada tukemaan hyviä yöunia – ei tuhoamaan niitä. Te pääsette nyt blogissani seuraamaan, miten minulle käy. Samalla olette yksi valvoja ja tsemppaava jengi minulle.

Muutos ei tule olemaan helppo. Ahola sanoi, että elämäntaparemontti lähtee hitaasti ja ensimmäiset tulokset voivat tulla vasta puolenkin vuoden päästä. Kaikki on kuitenkin minusta itsestäni kiinni. Tässä kohtaa kyllä ajattelin, että myös murusta. Meidän täytyy yhdessä miettiä, miten nämä muutokset saadaan aikaan.

Sain uuden ajan lokakuulle lääkäri Vilho Aholalle. Silloin katsomaan, miten muutosprosessini on lähtenyt käyntiin. Sain mukaani kotitehtävän pitää ”unipäiväkirjaa” ja tarkastella, miten muutos mahdollistuu. Sitten vain käärin hihat ja ryhdyn hommiin.

Yksi konkreettinen muutos on jo tapahtunut. Laitoin kuopuksen päivähoitohakemuksen, vaikka se kirpaisi. Minun oli jo aika myöntää, että töiden lisääntyessä säännöllinen lastenhoitoapu on tarpeen. Se on kaikkien etu. Virkeä äiti on perheen toinen kantava voima ja minun uupumukseni on kaikilta pois. Äidin uupumus on todellinen uhka koko perheen hyvinvoinnille.

Pitäkää ihmiset huolta itsestänne – itsenne, lasten ja parisuhteen tähden. <3

 

*Saat Oivaunen uniklinikoilta alennuksen -10% prosenttia (sis. ensikäynti, laaja-alainen unitutkimus, tuloksien läpikäynti) kun sanot aikaa varatessa koodin: BLOGI -10%. Oivaunen uniklinikoita on Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa.  

Kommentit (0)

Seuraa 

Puhu muru blogin kirjoittaja on erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Marja Kihlström, jolla on vastaanotto Sexpossa. Hän on myös toinen Pannaan menemään -kirjan kirjoittajista ja naisten orgasmeista kertovan Iso O - matkaopas huipulle kirjan kirjoittaja. Blogissaan Marja kirjoittaa rakkaudesta, seksuaalisuudesta ja naisen elämästä. Aiheet kuuluvat Marjan elämään vahvasti murun ja kolme lapsen kautta. <3
www.marjakihlstrom.fi

Seuraa somessa

Facebook

Ota yhteys bloggariin

puhumuru@gmail.com

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat