Kirjoitukset avainsanalla airbnb

Joskus lomalta on ihan kiva lähteä kotiin ja sulkea lomakodin ovi perässään kiinni sen enempiä ajattelematta. Joskus taas mieli on haikea ja tuntuu siltä, kuin pala itsestä jäisi lomakohteeseen. Nyt oli niiden haikeiden jäähyväisten vuoro... 

Etsin keväällä Italian reissulle majapaikkaa Airbnb:stä. Haussa oli kahden makuuhuoneen ja keittiön huoneisto, jossa voisi itse valmistaa ruoat ja aterioida ulkona terassilla tai parvekkeella. Uima-allas ja kaunis miljöö olivat myös tärkeitä kriteereitä. Sijainnilla ei ollut väliä, vaan kaikki kävi ihan etelää lukuun ottamatta. Löysin täydellisen kohteen Marchen alueelta, Montalto delle Marchesta. Kohde on tyypillinen maatilamatkailupaikka, agriturismo, jossa on muutama asunto asukkaiden oman talon pihapiirissä. 

Maatila on kaunis kukkuloiden välissä ja joen rannassa sijaitseva hedelmätila, jolla asuu majoitusta pyörittävä Vincenzina perheensä kanssa. Talon on rakentanut Vincenzinan isoisä vuonna 1920 ja sitä on sittemmin laajennettu ja modernisoitu. Talo on kaunis, vaaleasta kivestä rakennettu tyylikäs ja linjakas yhdistelmä vanhaa ja uutta. Tuota vaaleaa kiveä on paljon Marcen seudulla ja se antaakin oman leimansa maisemalle siinä missä sypressit Toscanalle tai pastellinväriset talot Genovalle.

Rustiikkinen ja hämyinen huoneistomme oli kolmessa kerroksessa. Nuoriso majoittui vintille, me aikuiset keskikerrokseen ja alakerrassa oli takkahuone oleskelutilana. Takkaa ei kylläkään tällä reissulla paljon tarvittu, kun mittari paukutti +30 asteen lukemia joka päivä. Asunnossa oli moderni hyvin varusteltu keittiö ja tilava parveke, jolta avautuivat kauniit maisemat pelloille ja kukkuloille. Pihalla oli kaunis ja siisti allasalue uima-altaineen ja lepolasseineen. Luksusta oli myös reilunkokoinen katos, jonka varjoon saattoi paeta polttavaa aurinkoa.

Kun saavuimme tilalle, otti talon väki sekä muut vieraat meidän avosylin vastaan. Sain harjoitella isäntäperheen kanssa italiankielen taitojani, mutta englannillakin olisi pärjännyt hyvin. Muut vieraat olivat Belgiasta, Hollannista ja Saksasta. Me olimme kuulemma tilan ensimmäiset suomalaiset vieraat. Tutustuimme kaikki heti niin hyvin, että pidimme yhteiset juhlat jo ensimmäisenä iltana. Italialaista ruokaa, hyvää musiikkia, tanssia ja mainioita keskusteluja kaskaiden sirittäessä samettisen pehmeässä pimenevässä illassa...

Tilalla kasvatetaan pääasiassa hedelmiä: omenoita, päärynöitä, luumuja, nektariineja, persikoita, meloneja ja viikunoita. Kasvimaalla kasvaa omiin tarpeisiin myös vihanneksia. Kanalasta saa tuoreita munia ja rucolaa sieltä täältä - sehän on rikkaruoho ja puskee yhtä sinnikkäästi maasta, kuin voikukka meidän kotipihalla Suomessa. Kaikki tilan tuotteet ovat vieraiden vapaasti käytettävissä. Oli jokseenkin ylellistä lähteä kopan kanssa ruoanhakureissulle puutarhaan: kipusin tikkailla puuhun keräämään viikunoita, hain tomaatteja, paprikaa ja rucolaa salaattiin, nappasin hedelmiä jälkiruoaksi ja ihailin pian kypsyvää viinirypälesatoa. Hanavesi on puhdasta ja juotavaa - vesi tulee vuorilta ja on hyvänmakuista. Viiniä saa myös talon väeltä, mutta me haimme sitä paikallisilta viininviljelijöiltä sekä ihan lähimarketista. Tuntui välillä melkeinpä kiusalliselta elellä, kuin kotonaan ja hakea ruokaa itse puutarhasta - vaikka siihen oli lupa ja kehotus.  

Päivät kuluivat leppoisasti tilalla. Kukko kiekui lomailijat hereille viimeistään kymmenen aikaan. Tilan nuori herra kyyditsi tyttöjä traktorin lavalla pitkin peltoja. Aurinko paistoi, vesi altaassa oli ihanan vilvoittavaa. Välillä vähän jääkaappikylmää vesimelonia huikopalaksi. Todellista suloista joutilaisuutta, dolce far nienteä!

Reippaina päivinä teimme myös retkiä lähiympäristöön. Marchen alueen pääkaupunki Ancona oli melko tavanomainen italialainen satamakaupunki. Adrianmeren rannalla sijaitseva Pedaso tarjosi mahdollisuuden pulahtaa mereen. Sirolo-niminen pieni kylä oli aivan kuin minikokoinen Sorrento: se sijaitsi korkealla kukkulan laella ja sieltä avautui huikeat näkymät alas ja merelle. Parhaista parhain kohde oli kuitenkin Ascoli Piceno. Se on 800-luvun kaupunki korkealla kukkulalla, jossa todellakin jo muinaiset roomalaiset ovat käyskennelleen. Todella kaunis kaupunki! Sinne ajattelin joskus mennä uudestaan ja koluamaan kaikki museot ja taidegalleriat.

Piazza del Popola, Ascoli Piceno.

Jos Marcheen haluaa mennä lomalle, niin helpointa on varmaankin lentää suoralla lennolla Roomaa ja jatkaa sieltä vuokra-autolla tai junalla. Vaihtolentoja lennetään Suomesta myös esim. Anconaan ja Firenzeen, mutta lentoajasta tulee pitkä vaihtojen myötä. Autolla on ihan kätevää liikkua Italiassa, kunhan ensin hyväksyy ja sisäistää liikenteen rytmin ja logiikan (jos sitä edes on) ja ottaa hyvän vakuutuksen...

Hieno loma, hieno paikka ja upeita ihmisiä. 

Grazie Vincenzina e la famiglia - era una vacanza perfetta!

Baci <3

 

Kommentit (2)

Helenamaria
Liittynyt25.8.2017

Tykkään todella paljon sun blogista. Sulla on todella ihastuttava tyyli kirjoittaa ja lukijan on helppo samaistua 🤗. Tännekin voisin lähteä itsekin lomailemaan. Niin houkuttelevia kuvia 😊

Helena Kekkonen

Seuraa 

Pihakonttorissa tarinoidaan elämästä kuvin ja sanoin. Pihakonttoristi etsii maailmasta kauneutta ja harmoniaa ja haluaa jakaa iloa ja vinkkejä myös muille. Tarinat syntyvät elämästä: ihmisistä, työstä, opiskelusta, matkoista, kodista, sisustuksesta, puutarhasta - mistä milloinkin.

Blogiarkisto