Näin kaunista maailmaa Oikomutkanen tuhoaa ylikuormittamalla sitä. Kuva Hailuodon Marjaniemestä.

Oikomutkanen ja toinen sivistynyt naisihminen keskustelevat kaupungilla kahvittelun lomassa ajankohtaisista asioista:

Rita: Viime viikolla oli muuten uutisissa siitä, että Suomen ylikulutuspäivä tälle vuodelle meni jo. Aattele, vasta kolmannes vuodesta mennyt ja nyt jo kaikki meille varatut luonnonvarat on käytetty.

Ninni: Niinpä, siis ihan järkyttävää. Tiedä sitten, viitsiikö tähän maailmaan enää vaikkapa lapsiakaan tehdä, kun on tuhoon tuomittu koko maapallo. Kaikkien vaan pitäis tajuta vähentää kulutusta, ja hyväksyä se, ettei kaikkea voi aina ostaa uutena. Mie yritän aina löytää kaiken ensin kirppareilta tai vaikka Torista. Vaikka kyllä alkkarit ja sukat ja jumppavaatteet ja farkut ja T-paidat ja ulkovaatteet ja urheiluvarusteet melkeinpä täytyy ostaa uutena ku kaikki käytetyt tuppaa olemaan jo vähän huonolaatusia. Ja onhan se kivempi kun ne on sitte niinku oikeesti omia, eikä jonku toisen jämiä.

Rita: Niinpä. Vaikka onhan sitä kyllä hyvääki käytettyä tavaraa myynnissä, ku vaan jaksais hakea. Mut aina ei oo aikaa, niin sitte täytyy vaan tilata netistä uutena. Siinä uutisessa tosin sanottiin, että tää meidän ylikulutus johtuu nimenomaan liikenteestä, energian kulutuksesta ja… ootas, mikäs se kolmas oli… nii, ruuasta. Kyllä mie ainaki käytän bussia aina ku mahollista. Tai ainaki työmatkoihin aina kotoa tähän keskustan kupeeseen. Kun jos käy sukulaisten luona tai jossain muualla vähän kauempana, niin kyllä se vaan on niin paljon kätevämpää mennä omalla autolla. Mut meillä on diesel, niin eikös se oo jotenki bensa-autoa ekompi?

Ninni: On se, dieseliä voi ajeluttaa kyllä vähän huolettomammin. Ja sitte kyllähän meilleki vaikka sähkö tulee Ekosähköltä ja yritetään laittaa ruokaa hukkaan mahollisimman vähän. Mitään luomujuttuja ei viittis ostaa ku ne on niin kauheen kalliita, ja vegeksi en ala kun on se pihvi vaan niin hyvää. Mut jos lähikaupassa on lähijärven haukifile tarjouksessa, niin sitä kyllä sitte aina välillä ostetaan.

Rita: Niinpä, ja mekin kyllä kierrätetään kaikki mahollinen. Muovia tosin ei jaksa kierrättää, ku sitä pitäis sitte koko ajan olla erikseen rahtaamassa sinne keräysastiaan. Mutta kyllähän me jo noin niinku yleensä aika hyviä valintoja osataan tehdä. Harmi vaan kun ei varmasti kaikki ole valmiita tinkimään omasta elintasostaan ja vaatimuksistaan näin kun me. Sillä sitähän se maapallon pelastuminen vaatis, että ihan kaikki sitoutuisivat kuluttaan vähemmän.

Ninni: Oikeessa oot. Mutta hei, lähetäänkö jatkaan kierrosta? Mun piti vielä katella sitä uutta kynsilakkaa kun se viimisin sävy minkä ostin ei ihan sointunutkaan siihen mun uuteen leninkiin.

Rita: Joo, lähetään vaan, en oiskaan jaksanu syyä tuota patonkia loppuun. Mutta mennään sitte ajoissa myös kotiin, kun me meinattiin miehen kanssa katella tänään niitä Thaimaan-lentoja. Tosi ihanaa lähtee lomalle!

______

Ja niin se maailma pelastuu… vai mitä?

Kommentit (0)

Seuraa 

Oikomutkanen-blogia kirjoittaa Rita, noin kolmekymppinen välillä ihan pölijäksi heittäytyvä nainen Oulusta. Olen ihanan Mantelisilmän avopuoliso, viiden enemmän tai vähemmän ison mukulan sisko ja muutaman huipputyypin ystävä. Ammatiltani olen kasvatus- ja opetusalan kehittyvä pro sekä osa-aikainen tekstityöläinen. Blogitekstit suodattuvat näiden filttereiden läpi, ja vastuu ei ole sen enempää lukijalla kuin kenelläkään muullakaan. Olin vielä jokin aika sitten kieliin ja kielitieteellisesti suuntautunut yliopisto-opiskelija, mikä saattaa selittää satunnaiset kielenkäyttöön liittyvät kannanotot. Toimin perkolaattorikahvilla, lataudun liikunnasta ja siirrän avaruuksia läheisyyden voimalla. oikomutkanen@gmail.com 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018