
Olen Oikomutkanen. Kerroin syksyllä tuntojani työttömänä olemisesta postauksessa Työttömän tuska. Uusimman saamani diagnoosin mukaan olen työvoimapoliittisesti moitittava. Antakaas, kun kerron:
Viime syksynä irtisanouduin toistaiseksi voimassaolevasta henkilökohtaisen avustajan viiden viikkotunnin työsuhteesta ottaakseni vastaan lastentarhanopettajan kuuden viikon sijaisuuden Rovaniemellä. Koulutukseltani olen lastentarhanopettaja. Sijaisuus oli kokoaikainen. Sijaisuudesta saamani kokemuksen ansiosta sain toisen, vajaan kuukauden kestävän sijaisuuden Oulun kaupungin päiväkotiin lastenhoitajana, mikä puolestaan poiki uuden kahden viikon sijaisuuden lastentarhanopettajana. Tätä viimeisintä sijaisuutta teen parhaillaan. Se mahdollisesti jatkuu kahden viikon jälkeenkin.
TE-toimistolta saamani tiedonannon mukaan oman alani sijaisuuden vastaanottaminen ei ollut hyväksyttävä syy irtisanoutua avustajan paikasta. Heidän mielestään toimintani oli ”työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavaa”. Laskin, että henkilökohtaisen avustajan töistä saatua viittä viikkotuntia olisi pitänyt jatkaa 45 viikkoa, jotta Rovaniemellä lastentarhanopettajan sijaisuudessa tekemäni tuntimäärä olisi tullut täyteen. TE-toimiston linjauksen mukaan minun olisi tullut toimia juuri näin: pysyä henkilökohtaisena avustajana, tehdä viisi tuntia viikossa töitä ja nostaa työttömyysavustusta lopulta ajalta.
Olin näköjään aktiivinen työtön hiukan liian aikaisin. Taidankin mennä tästä nurkkaan häpeämään ja pysyä siellä - mitä nyt palkkatöiltäni ehdin.
Ajatellaan enemmän sitä, mikä on oikein kuin sitä, kuka on oikeassa.