Oikomutkanen aloitti blogitaipaleensa aikoinaan postauksella Paikasta seuraavaan, joka käsitteli muuttamista. Nyt, vajaa vuosi myöhemmin, palaan muuttamisen teemaan, sillä muutimme piiiitkääääähkööööönnnnn harkinnan jälkeen poikaystäväni kanssa yhteen. Muuttomme voi tiivistää muutamaan harkittuun avainlukuun.


 

27: Banaani- ja muiden laatikoiden määrä. Näiden lisäksi huonekalut ja jätesäkit. Sekä tietysti ne ärsyttävät tavarat, jotka ovat liian isoja, jotta niitä kannattaisi pakata laatikkoon, mutta niin pieniä, että niiden erikseen kanniskelu tuntuu ajan haaskaukselta. Esimerkkinä mainittakoon luistimet ja työkalupakki.

3: Paketti- ja kuorma-automatkat osoitteiden välillä.  Oma muuttoni sujui yhden reissun voimin pakettiautolla, ja poikaystävän muutto olisi sujunut yhden reissun voimin kuorma-autolla, jos meikäläisen polkupyörien (2) ei olisi tarvinnut mahtua kyytiin. Krhm.

14: Pakkaamiseen, muuttamiseen ja purkamiseen kuluneet päivät. "Mä joka päivä töitä teen, mä joka ainoa aamu muuttoa täs teen". Kaksi viikkoa aamusta iltaan touhuamista eriasteisen sekasotkun keskellä. On se heleppoa ku ei tarvi miettiä mitä sitä vapaa-ajallansa kesällä tekisi.

3: Siivottujen asuntojen määrä. Olen vielä sitä ihmistyyppiä, jonka on pakko puunata paikat hammasharjan kanssa, jotta seuraavalla ja itsellä olisi mukava asettua uuteen kotiin. Välittömän lähipiirin mukaan vähempikin olisi riittänyt. Itse ajattelin kompensoida tarkan muuttosiivouksen vähentämällä siivousta tulevaisuudessa, sillä nyt taloudessa on tuo miehenpuoli, jolta voi aina tarvittaessa kiristää viikkosiivouksen seks- siis jätkien iltaa vastaan.

1: Kadonnut violetti dinosaurus. Löysin dinon edellisen muuton yhteydessä siivouskomerostani, josta se sai ylennyksen ovivahdiksi nyt edelliseksi jääneessä kodissani (ks. postaus Paikasta seuraavaan). Nyt tätä pientä violettia dinosaurusta ei löydy mistään. Pitänee olla tyytyväinen, että joka muuton pakollinen Lost while moving -tavara oli tällä kertaa tällainen vähemmän arvokas ja tarpeellinen tapaus... vaikkakin tosi sympaattinen olio.

Nyt uudessa kodissa on laatikot purettu ja tavarat paikoillaan. Seuraavaksi työlistalla on asuntoon sopivien mattojen, verhojen ja muiden vastaavien metsästys. Meillä vaan näyttää poikaystävän kanssa olevan sen verran erilainen maku, että saa nähdä miten siinä käy. Toisin sanoen täytyy tavara tavaralta testata, kuinka paljon pitää kiristää ja lahjoa miestä, että Oikomutkasen tahto täyttyy.

Muistetaanhan rentoilla viikonloppuna!

Kommentit (1)

Seuraa 

Noin kolmekymppinen välillä ihan pölijäksi heittäytyvä nainen Oulusta kirjoittaa erilaisista arjen asioista. Ainakin toistaiseksi toivottavasti anonyyminä pysytellen. Olen kieliin ja kielitieteellisesti suuntautunut opettaja–tekstityöläinen, mikä saattaa selittää satunnaiset kielenkäyttöön liittyvät kannanotot. Toimin perkolaattorikahvilla, lataudun liikunnasta ja siirrän avaruuksia läheisyyden voimalla.