Kirjoitukset avainsanalla terveys

Oikomutkanen on jäykkä kuin heinäseiväs. Takareisiä, pohkeita ja lonkankoukistajia kiristää jo siinä määrin, että huomaan monesti käveleväni ylävartalo lantiolta hieman eteenpäin taittuneena ja jalat hienoisesti koukussa. Samoin rintalihakseni ovat niin jumissa ja kireät, että ne vetävät ryhtini lysyyn. Kauhistun joskus kun tajuan, että köpöttelen eteenpäin kuin vanha mummeli. Siispä nyt alkavat päivittäiset venyttelyt!

Aion tästä päivästä alkaen tehdä kuukauden ajan päivittäin noin puolen tunnin venyttelysetin netistä löytyvien venyttelyvideoiden tahtiin. Tänään tein treenaakotona.com-sivuston venyttelyn, joka keskittyy alavartaloon. Videolla painotetaan sitä, että venyttelyn pitää tuntua mukavalta (eli ei saa sattua) ja kroppaa pitää kuunnella. No jaa, ehkä toisinaan hyvä olo on saavutettavissa vain kärsimyksen kautta: en voisi tehdä venytyksiä ollenkaan, jos sen pitäisi "tuntua mukavalta". Ehei  — jalkani olivat kuin tulessa miltei koko videon ajan, hiki nousi ylähuulen päälle ja teki mieli työntää läppäri pakasteeseen pois silmistä. Jälkikäteen olo oli kuitenkin hyvä ja rento. Yritänkin aina jatkossa keskittyä luvassa olevaan hyvään oloon venyttelyhetkeä aloittaessani.

Jotta venyttelyn tulokset olisivat selkeämmin huomattavissa ja koko homma siten motivoivempaa, aion viikottain ottaa valokuvat kahdesta alavartalon venyvyyden paljastavasta asennosta. Alkutilanne on tämä:

  • Sormet varpaisiin -venytys onnistuu tällä hetkellä kuvan osoittamalla tavalla. Jo tämä asento tuntuu epämiellyttävältä, enkä halunnut pysyä siinä kuvaa ottamista pidempään.
Venyttely on hyödyllistä, mutta tuntuu kaamealta. Kuva: Oikomutkanen.
 
  • Kämmenet lattiaan -venytys onnistuu tällä hetkellä polviin asti. Vielä on lattiaan matkaa! (Eivätkä polveni edes ole tässä suorassa...)
Venyttelyssä säännöllisyys on tärkeää. Kuva: Oikomutkanen.

Itseni tuntien tiedän, että tärkeintä on saada kunnon rutiini päälle heti alkuun. Kahden ensimmäisen viikon aikana en siis skippaa venyttelyä yhtenäkään päivänä mistään hinnasta, muuten sen unohtaminen on seuraavana päivänä vielä vähän helpompaa. Päivittelen edistymistäni myös tänne, joten pysyhän kuulolla — ja jos itse olet heinäseipäiden sukua, tuu messiin ja ala venyttelemään!

_________

Mukavaa marraskuuta sinulle, lukijani!

Kommentit (1)

ihana lukija

Hassua. Minusta taas venyttely on ihanaa. Tsemppiä venyttelykuukauteen ja ihanaa marraskuuta!

Raikkaassa syysilmassa kuntoilupuistossa tehty jumppa on päivän tähtihetki. Kuva: Oikomutkanen.

Yks, kaks, koli, neli - kaik' yhdes koos! Kaikki mukaan Oikomutkasen syyskuntopiiriin! Luvassa alkulämppä ja neljä liikettä: askelkyykky, rengassoutu, köysien paiskonta ja dippi. Kuntopiiri alkaa n-y-t-NYT!

Alkulämppä. Reipas kävely, pyöräily tai kevyt hölkkä kuntoilupuistoon. Perille päästyä penkille nousua ja kyykkyä vuorotellen, kumpaakin puoli minuuttia kerrallaan yhteensä neljä minuuttia. Jos et hengästy ja hikoile jo, tee toinen satsi mutta kovempaa!

Penkille nousu. Ota kädet mukaan, niin syke nousee tehokkaammin. Kuvat: Oikomutkanen.
 
Peruskyykky. Tarkista, että kyykätessä polvesi ja varpaasi osoittavat samaan suuntaan. Kuvat: Oikomutkanen.
-----

Askelkyykky 3x15. Laita takajalka korokkeelle ja etujalka niin kauas eteen, että ala-asennossa etujalan polvi ja kantapää ovat päällekäin (polvi ei saa mennä varpaiden ohi eteen). Paino etujalan kantapäällä. Kolme kertaa 15 toistoa per jalka. Nyt kyykätään, paina paina!

Askelkyykyn yläasento. Katse eteen, selkä suorana, rinta auki. Kuva: Oikomutkanen.
 
Askelkyykyn ala-asento. Etujalka saa olla tästä vielä vähän enemmän edessä; kantapään tulisi olla polven alla. Älä siis tee kuten mie teen, vaan tee kuten mie sanon. Kuva: Oikomutkanen.
------

Rengassoutu 3x15. Ota renkaista tukeva ote ja nojaa taakse. Nosta itsesi lapoja yhteen rutistaen renkaiden tasolle, ja laskeudu hallitusti takaisin alas. Kolme kertaa 15 toistoa. Voima lähtee coresta, jaksaa!

Rengassoudun ala-asento. Muista pitää keskivartalo tiukkana. Kuva: Oikomutkanen.
 
Rengassoudun yläasento. Muista edelleen keskivartalon tuki. Kuva: Oikomutkanen.
-----

Köysien paiskonta 3x20 sekuntia. Paisko köysiä joko tasa- tai vuorotahtiin. Tasatahdissa saat otettua tehokkaammin voimaa avuksi jaloista, mikä tekee liikkeestä kevyemmän. Vuorotahti vaatii vartalon kiertoa, mikä puolestaan tekee liikkeestä raskaamman. Kolme kertaa 20 sekuntia täysillä. Nyt hapottaa, mutta kohta on euforinen olo!

 
Köysien paiskonta. Pidä keskivartalo tiukkana, ja ponnista voimaa jaloista. Näyttää kevyeltä. Kuva: Oikomutkanen.
 
Köysien paiskonta jatkuu. Vaikka liike näyttää kevyeltä, on sen tekeminen ainakin Oikomutkaselle voimainponnistus. Kuva: Oikomutkanen.
-----

Dippi 3x15. Nojaa käsillä penkin reunaan katse penkistä pois päin, rystyset eteen suunnattuina. Laskeudu tasaisesti alas taivuttamalla kyynärpäitä, ja punnerra sitten itsesi takaisin alkuasentoon. Voit säätää liikkeen raskautta muuttamalla jalkojen etäisyyttä penkistä: mitä kauempana jalat, sitä raskaampi liike. Kolme kertaa 15 toistoa. Vika liike, nyt kaikki peliin!

Dipin yläasento. Säilytä pieni pehmeys kyynärpäissä, älä suorista niitä ihan lukkoon asti. Pidä kädet lähellä vartaloa. Kuva: Oikomutkanen.
 
Dipin ala-asento.Pidä rinta auki ja hartiat alhaalla takana. Kuva: Oikomutkanen.
-----

Jäähdyttelynä kävelyä kuntoilupuiston läheisyydessä. Mie kävin kierroksen kuvissa taustalla kimmeltävän Kangaslammen ympäri.

PS. Inspiraatiota ulkoliikuntaan saat myös aiemmin ilmestyneestä Oikomutkasen kesäkuntopiiristä!

Energistä alkavaa viikkoa sinulle, lukijani!

 

Kommentit (0)

Kipsinpoltto-kalaasit -laulu

(sävelenä Bussilaulu, linkki siihen tässä)

 

Rita se veti rajusti lipat,

rajusti lipat ja rajusti lipat.

Rita se veti rajusti lipat,

jäisel’ kadul’.

 

Murtuma tuli ja kipsattiin,

kipsattiin ja kipsattiin.

Murtuma tuli ja kipsattiin,

käsi käyttökieltoon.

 

Kuukausi meni varoen,

varoen ja varoen.

Kuukausi meni varoen,

ihan kaikkea.

 

Kipsi se lähti veks veks veks,

veks veks veks ja veks veks veks.

Kipsi se lähti veks veks veks,

ainiaaksi.

 

Ny on sit kipsinpoltto-kalaasit,

kalaasit ja kalaasit.

Ny on sit kipsinpoltto-kalaasit,

kaikel’ kansal’.

 

Kipsi siel’ palaa roviossa,

roviossa ja roviossa.

Kipsi siel’ palaa roviossa,

tuhkana tuuleen.

 

Tätä en tee mä ikinä enää,

ikinä enää, en ikinä enää.

Tätä en tee mä ikinä enää,

EI KOSKAAN ENÄÄ KIPSIIN!

 

Kommentit (2)

Ihana lukija

Piti ihan mennä kattomaan, että mitä kalaasit tarkottaa. Jännää. Kiva laulu!

Oikomutkanen
Liittynyt24.8.2016

Kiva että tykkäsit! Kalaasit sanana oli mullekin jännä uusi tuttavuus, johon törmäsin ihan vastikään. Olisi kiva kuulla sanaa arjessaan käyttäviltä, liittyykö siihen mahdollisesti joitain sävyjä tai mielleyhtymiä, vai onko se täysin neutraali vastine sanalle juhlat. Mutta hyvä että on nyt opittu tää sana, se voi olla juuri sen kysymyksen aihe, joka joskus ratkaisee Haluatko miljonääriksi -kisan voiton!

Oikomutkanen tajuaa yhtäkkiä kaksi asiaa: sen että maankamara on niin lähellä, että pyörätietä peittävän lumivaipan kiteet erottuvat selvästi ja sen että käteen sattuu. Tämä johtui siitä, että tein työmatkallani mummot eli liukastuin, otin kädellä huonosti vastaan ja mursin värttinäluuni. Tuloksena oli sairaalareissu, kipsi käteen ja kolme viikkoa sairauslomaa.

Kaatumisesta on nyt viikko. Viimeiset kaksi yötä olen nukkunut läpi yön heräämättä kertakaan särkyyn, joten parempaan päin ollaan jo selvästi menossa. Vammahan ei sinällään ole kauhean vakava, eikä se aiheuta kovinkaan radikaaleja muutoksia arkeen. On ollut kuitenkin yllättävän vaikeaa hyväksyä se, että kroppani ei yhtäkkiä olekaan priimakunnossa. Parin päivän ajan tapaturman jälkeen mietin aina välillä, että entäs jos… olisinkin kävellyt vähän eri aikaan töihin… olisinkin laittanut eri kengät jalkaan… olisinkin mennyt työpaikan ulko-ovelle talon vasemmalta enkä oikealta puolen…? Olisinko silloin kaatunut? Voin vain kuvitella, millaisia mietteitä vaikkapa halvaantumiseen johtavaan onnettomuuteen joutuneet käyvät läpi, jos pelkkä pikku murtuma saa tällaisia spekulaatioita aikaan. Jo nyt minusta tuntuukin siltä, että varmastikin melko pitkään kipsin poistamisen jälkeen muistan olla kiitollinen toimivasta ja terveestä kehosta.

Kaikkein selvimmällä tavalla murtuma vaikuttaa arkeeni siten, että olen nyt todellakin kolme viikkoa pois töistä. Byhyy! Tätä on edelleen vaikea hyväksyä, vaikka totta kai ymmärrän, ettei yksikätinen pärjää lastentarhanopena pienten ryhmässä. Yritän olla iloinen siitä, että nyt minulla ainakin on aikaa, mutta kummasti ajatukset tuppaavat kääntymään niin, että on ihan huijari-olo olla poissa töistä kun kerran mieli on kirkas ja noin niinkuin muuten ihan kelpoinen olo. Tiedän, etten ole työntekijänä mitenkään vaikeasti korvattava, mutta siltikin minusta tuntuu myös siltä, että kaikki jäi töissä kesken. Lasten vasu-arvioinnit, huhtikuun toiminta-teeman suunnittelu ja toteutus, kevätjuhlien valmistelu, muuttuneen työtiimin toiminnan kehittäminen…

Sairausloman lisäksi kipsikädestä aiheutuu hankaluuksia lukuisiin pieniin arjen tilanteisiin. Punajuuret jäävät syömättä, kun en saa purkin kantta yhdellä kädellä auki. Paidat pitää valita sen mukaan, mihin hihoihin kipsi mahtuu. Kaupassa voin ostaa vain sen verran tavaraa, että kaikki mahtuu reppuun ja yhteen kassiin. Saunaan en saa mennä, ja suihkuunkin kipsi pitää paketoida pyyhkeen ja muovipussin sisään. Ja kokeilepa itse höylätä oikeaa kainaloa oikealla kädellä! Parhaillaan harkitsen, josko lähtisin hiihtämään yhden sauvan turvin ja josko voisin käydä salilla tekemässä vain jalkatreenin. Eihän se haittaa, jos vähän hikoaa ja sitä myöten kutiaa kipsin alta ihan perskuleesti, eihän?

Kaiken kaikkiaan siis paska juttu, jossa parasta on se, että kyseessä oli vasen eli heikompi käteni. Murtumasta aiheutuneen vaivan ja pahan mielen korvaa kuitenkin se, että käden kuntouduttua lupaan muistaa olla joka päivä kiitollinen etikkapunajuurista ja painavista kauppakasseista!

______

PS.  Ja onpahan tosiaan aikaa lukea - sekä iki-ihanasta Paavo Pasasesta että arjen tärkeistä taidoista. Mukavaa viikonloppua sinulle, lukijani!

Kommentit (0)

Seuraa 

Oikomutkanen-blogia kirjoittaa Rita, noin kolmekymppinen välillä ihan pölijäksi heittäytyvä nainen Oulusta. Olen ihanan Mantelisilmän avopuoliso, viiden enemmän tai vähemmän ison mukulan sisko ja muutaman huipputyypin ystävä. Ammatiltani olen kasvatus- ja opetusalan kehittyvä pro sekä osa-aikainen tekstityöläinen. Blogitekstit suodattuvat näiden filttereiden läpi, ja vastuu ei ole sen enempää lukijalla kuin kenelläkään muullakaan. Olin vielä jokin aika sitten kieliin ja kielitieteellisesti suuntautunut yliopisto-opiskelija, mikä saattaa selittää satunnaiset kielenkäyttöön liittyvät kannanotot. Toimin perkolaattorikahvilla, lataudun liikunnasta ja siirrän avaruuksia läheisyyden voimalla. oikomutkanen@gmail.com 

Blogiarkisto

2018