kuva: Pixabay

Maailma ei ole sinulle mitään velkaa

yhteiskunta taas on monellekin.

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat asioita, jotka eivät voi olla henkilökohtainen valinta. Kuitenkin, kun puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, turvapaikanhakijoista, seksuaalisista vähemmistöistä, on etuoikeutettu valtaväestö usein yhtä mieltä: olkaa kiitollisia siitä, ettei mene huonommin, ja olkaa hiljaa.

Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät ole asioita, joiden kanssa kellään on oikeutta olla toista ylemmässä asemassa. Esimerkiksi naisille ei “annettu” äänioikeutta, vaan heiltä lakattiin riistämästä sitä. Orjuuden lakkautuksessa kenellekkään ei “annettu” vapautta, vaan vapaudenriisto lopetettiin. Kukaan ei näissä tapauksissa luopunut omista oikeuksistaan tai lahjoittanut mitään, mitä hänellä ei ollut oikeutta omistaakaan.

Epäoikeudenmukaisuus ei koskaan ole oikeutettua tai ansaittua, vaikka kuinka pitäisi itseään työn sankarina ja ahkerana ihmisenä. Omista etuoikeuksista luopuminen voi tuntua sorrolta, vaikka kyse olisikin ansaitsemattomasta asiasta - jos siihen on tottunut, sitä pitää itsestäänselvänä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kamppaillaan näiden asioiden kanssa erittäin näkyvästi edelleen, vaikka rotuerottelu virallisesti lopetettiinkin. Valkoinen väestö ei nimittäin näe etuoikeutettua asemaansa epäinhimilllisenä tai epäoikeudenmukaisena, sillä se on juurtunut ajatuksiin luonnollisena. Siksi rakenteellisesta rasismista on vaikea päästä eroon, varsinkin kun paremmassa asemassa olevilta tupataan kysyä, haluaisivatko he mitenkään asemastaan luopua. (Newsflash: eivät.)

Meillä Suomesssa sama näkyy esimerkiksi jälleen korostuvana luokkayhteiskuntana, vaikka ihmiset eivät yhteiskuntaluokkaan tunne kuuluvansakaan. Varakkuus ja köyhyys periytyvät, jolloin yhteiskunnallisesta asemasta tulee yhtä lailla ajatuksiin juurtunut luonnollinen asiaintila kuin ihonväristäkin. Ja luonnollinenhan on helposti yhtä kuin oikea ja oikeudenmukainen - vaikka todellisuudessa epätasa-arvo ei ole mitään näistä.

On oikea ja väärä, oikeudenmukainen ja epäoikeudenmukainen, ja ne ovat kumpikin yhtä lailla luonnottomia seurauksia ihmisen toimista ja asenteesta.

Kukaan ei synnynnäisesti ansaitse toista enempää, vaikka yhteiskuntamme on niin rakentunutkin.

Kommentit (0)

Seuraa 

Hae blogista