Kirjoitukset avainsanalla tekosyyt

On olemassa oikeita syitä ja tekosyitä. Oikeat syyt voivat olla huonoja tai hyviä, faktapohjaisia tai virheelliselle tiedolle perustuvia, mutta ne ovat sentään rehellisiä. Tekosyyt ovat vain tapa valehdella itselleen ja muille, peitellä sitä oikeaa syytä, jota joko häpeilee tai ei itsekään tunnista. Tekosyyt seisovat aina muutoksen tiellä ja mukautumisen puolella.

Tekosyy olisi, ettei minulla ollut aikaa kirjoittaa viime viikolla. Oikea syy on, että aikaa olisi ollut, mutta priorisoin muut asiat, eikä siinä ole mitään väärää. En haluakaan sanoa, ettei oikeita syitä tai perusteita ole - en vain kestä selittelyä itseltänikään. Se jos joku jarruttaa kehitystä ja muutosta.

Tekosyyt ovat verho, jonka taakse piilotetaan oikeat motiivit joko itseltä tai maailmalta. Ne ovat jo nimeltään teennäisiä.

Viime aikoina blogimaailmassa on kuohunut tästä postauksesta lähtenyt keskustelu siitä, onko äitien liikkumattomuus vain tekosyillä perusteltua, ja tehdäänpä tässä nyt selkeä ero: väsymys ja kiire voivat olla ihka aitoja syitä, vaikka ne eivät jokaiseen pätisikään. Sen sijaan esimerkiksi rahattomuus ei ole syy, vaan tekosyy, sillä liikunta voi olla aivan ilmaista. Varattomuuden aiheuttama masennus ja toivottomuus taas ovat aitoja syitä. Huomaatteko eron?

Jos tuntuu tältä....


... ei ehkä tarvii näyttää tältä. Tekosyillä tai ilman.

Minä karsastan tekosyitä, olivatpa ne sitten omia tai muiden. Osana tätä oikean elämän etsintää onkin se, että pääsisin eroon tekosyistä. Jos perustelen valintojani asioilla, jotka eivät oikeasti pidä paikkaansa tai jotka verhoavat niitä todellisia syitä, kuinka voin ikinä valita oikein? Oikeiden ja tekosyiden välillä on kuitenkin vissi ero - toiset vain ovat, ja toiset täytyy erikseen tehdä.

Kuitenkin meillä on tapana olla armottomia, usein vähintään toisia, välillä itseämmekin kohtaan. Kutsumme helposti toisten selityksiä tekosyiksi, vaikka emme oikeasti tiedä. Emme tiedä, kuinka hyvä tekosyyn verhoama motiivi voi olla, eikä ihmisiä voi syyttää siitä, etteivät he halua kaikelle kansalle sydäntään paljastaa. Inhoamme tekosyitämme ja tunnemme niistä syyllisyyttä, mutta emme tule ajatelleeksi, että niiden takana voi piillä jotain vakavampaa. Tekosyiden takaa voi löytyä jotain sellaistakin, mitä emme uskalla itsellemmekään myöntää.

Vaikka inhoan tekosyitä, en paheksu ihmisiä, jotka niitä kertovat (poikkeuksena ne, jotka kertovat valheellisen hyveellisiä tekosyitä hyötyäkseen henkilökohtaisesti. Mutta ei heistä sen enempää.) Enkä missään nimessä väitä, ettei tekosyitä saisi olla tai antaa. Haluaisin vain, että jokainen punnitsisi mielessään sen, onko niistä enemmän hyötyä vai haittaa, suojelevatko vai pettävätkö ne kertojaansa. 

 

Kommentit (0)

Seuraa