Kirjoitukset avainsanalla Kehitys

New year, new you, lukee tällä hetkellä joka lehdessä ja nettisivulla. Uusi vuosi on kuuluisasti sitä muutoksen, päätösten ja parempien aikeiden aikaa, kun kaikki lupaavat muuttua paremmiksi, uusiksi ihmisiksi.

Mutta entä kun vanhassa ei oikeastaan ole mitään vikaa? En halua olla uusi minä, vaan parempi versio vanhasta minästä. Haluan olla sellainen minä, joka itse asiassa tekee ne kaikki asiat, mitä olen aina halunnut tehdä ja sanoo tekevänsä - en sellainen minä, joka jättää asiat tekemättä, koska epäilee itseään liiaksi. Haluan olla rohkea, sinnikäs ja aina vaan uudelleen yrittävä. Haluan olla sellainen minä, joka elää elämäänsä tavalla, josta on ylpeä ja jonka jälki maailmassa on plus- eikä miinusmerkkinen. 

Haluan olla kuin pieni minä, joka opetteli ajamaan pyörää yhden iltapäivän aikana kaatuen monesti, mutta noussen ylös vielä useammin. Sellainen oikea minä, ilman krumeluureja ja jatkuvaa omien kykyjen epäilyjä. Sellainen, joka todella uskoi itseensä, aatteisiinsa ja ajatuksiinsa. Siksi minäkin teen uuden vuoden lupauksia: ollakseni aito, oikea, vanha minä. 

Tässä siis minun uuden vuoden lupaukseni ja tavoitteeni:

  • Kirjoitan tähän blogiin säännöllisesti, vähintään kerran viikossa ennalta päätettynä päivänä.
  • Olen rohkea, sanon mielipiteeni ja puolustan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Hyvien ihmisten hiljaisuus rapauttaa kaiken hyvän perustan.
  • Muodostan rutiinin ja noudatan sitä, sillä se auttaa pitämään asiat ja itseni järjestyksessä - vaikka kuinka inhoankin kaavoihin kangistumista ja joustamattomuutta.
  • Teen ruokaostokset suunnitelmallisesti, vähennän hävikkiä entisestään ja tähtään entistä enemmän kasviperäiseen ruokavalioon.
  • Olen tuotteliaampi ja tehokas niinä hetkinä, kun hoidan asioita, työskentelen tai kirjoitan. Siten voin olla entistä paremmin läsnä muulloin. 

Ja viimeisimpänä mutta ei todellakaan vähimpänä:

  • Keskityn olennaiseen. Nautin nykyhetkestä, olen läsnä ja kiitollinen. Huomiselle kannattaa suunnitella, mutta sille ei kannata elää. 

 

 

Kommentit (0)

Tyytyväisyys on kehityksen kuolema, sanotaan.

Tai ainakin jotkut sanovat, en tiedä kuka tai miksi, mutta he ovat väärässä.

Tyytyväisyys, kiitollisuus ja arvostus ovat oikeastaan oleellisia tekijöitä muutokselle, kehitykselle ja arvostukselle. Kun tyytyväinen osaa nähdä arjessaan kaiken sen, mikä on tärkeää, mitä arvostaa ja minkä haluaa säilyvän myös jälkipolville, tulee ihmiselle väistämättä tärkeäksi  pyrkiä parempaan. Kun tyytyväinen arvostaa hyvinvointiyhteiskuntaa, joka pitää huolta heikommasta ja turvaa arkeamme, hän äänestää puolueita, jotka puhuvat tasa-arvon ja hyvinvoinnin puolesta. Kun on tyytyväinen omaan arkeensa ja elämäänsä, tahtoo, että muillakin on yhtä hyvät mahdollisuudet onnelliseen arkeen. Kun rakastaa luontoa ja elämää, haluaa, että myös omilla lapsilla on mahdollisuus nauttia monipuolisesta maapallosta ja terveestä ympäristöstä. Tyytyväinen ihminen haluaa muillekin hyvää, ja on valmis näkemään vaivaa sen eteen.

Tyytyväisyys on positiivinen voima, joka vie asioita eteenpäin, kehittää, inspiroi ja innostaa.

Näetkö tässä kuvassa syksyn hiljaisuutta vai jälleen yhden synkän, sateisen syyspäivän?

Tyytyminen taas on jotain ihan muuta. Tyytyvä ihminen on passiivinen, armoton ja tyytymätön. Tyytyvä ihminen ei pyri parempaan, mutta ei arvosta sitä mitä hänellä on. Tyytyvä ihminen on kateellinen, pysähtynyt ja saa aikaan vain huonoa kehitystä jos mitään. Tyytyvä ihminen on tyytyväinen, kun jollain toisella menee huonommin. Tyytyvä ihminen näkee arjessaan vain sen, mitä siitä puuttuu ja muiden arjessa sen, mitä itselleen tahtoo. Tyytyvä ei kuitenkaan tee asialle mitään, hän vain toivoo, että toiselle kävisi kurjasti.

Tyytyminen on negatiivinen otus, joka kampittaa, jarruttaa ja pahimmillaan peruuttaa.

Kumpaa sinä olet?

Kommentit (0)

Seuraa