Olen jo hetken kummastellut itseäni (okei, teen sitä alvariinsa, mutta viime aikoina uudesta syystä). Minusta on tullut viimeisen  vuoden aikana (melkein) ekstrovertti ihminen. Johtuuko se iän tuomasta lisääntyneestä itsevarmuudesta sosiaalisissa tilanteissa vai onko kyse muutoksesta luonteessa?

Ajaudun yhä useammin ihmisten seuraan (jopa vieraiden, hui!) ja kaiken lisäksi tunnun nauttivan näistä tilanteista. Minua ei enää ahdista pieni small talk ventovieraan kanssa bussipysäkillä tai kuulumisten vaihto puolitutun kanssa kadulla (aiemmin olisin saattanut vaihtaa kadun toiselle puolen). Saatan jopa ilahtua kutsusta juhliin, joista en tunne juuri ketään ja saatan ajautua syvälliseenkin ajatusten vaihtoon tuikituntemattomien kanssa (lue yksi tarina täältä).

Syytän/kiitän tästä muutoksesta paitsi iän karttumista myös etätyötä. Saan tällä hetkellä ladattua introvertin akkuni täyteen, koska teen suurimman osan työajastani etätyötä. Todennäköisesti sen vuoksi työpäivän jälkeen hakeudun mielelläni muiden seuraan. Heureka! Etätöissä ei siis välttämättä erakoidu vaan saattaakin muuttua sosiaaliseksi.

Onko siellä muita etätyöläisiä tai muutoin yksin töitä tekeviä? Miten etätyö on vaikuttanut sosiaaliseen elämääsi?

 

Nunu

 

Ps. Olen aiemmin kirjoittanut introverttiydestä ainakin täällä sekä pohtinut etätöiden plussia ja miinuksia täällä.

Kommentit (0)

Seuraa 

Nunun maailmassa unelmoidaan, etsitää iloa ja luovuutta sekä kannustetaan toisia. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja inspiroimaan!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nununmaailma(a)gmail.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016