Kirjoitukset avainsanalla Mieli

Täytin juuri vuosia, ja synttäreiden aikaan on hyvä aina pohtia vähän elämäänsä. Jos mietin elämääni 10 vuotta taaksepäin, voin vain olla tyytyväinen nykyseen itseeni ja elämääni. Minusta on tullut rohkeampi ja jotenkin tuntuu, että minusta on tullut enemmän minä. En välitä enää niin paljon siitä, mitä muut ajattelevat ja uskallan tehdä oman näköisiä ratkaisuja. Ei tämä tietenkään tarkoita, että elämä olisi aina auvoisaa, mutta varsinkin tällaista osaelämäkatsausta tehdessä sitä huomaa, että elämässä on paljon hyvää.

Olen miettinyt viime vuosina paljon vanhenemista - en niinkään ryppyjen muodossa (no okei, olen miettinyt niitäkin), mutta ennen kaikkea elämän rajallisuuden muodossa. Mitä kaikkea haluan vielä tehdä ja mihin käyttää energiani? Olen päätynyt siihen, että haluan tehdä hyvää ja käyttää energian hyvään. Tehdä itselleni hyvää, läheisilleni hyvää ja tuntemattomille hyvää.

Vaikka ihminen muuttuu koko elämänsä ajan, jotakin myös säilyy matkassa mukana. Koen, että itselläni nuo asiat ovat olleet innokkuus oppia ja kokeilla uutta sekä huumorintaju. Ei tämä elämä ole niin vakavaa! Tai oikeastaan on se, ja juuri sen takia tarvitaan pilkettä silmäkulmaan. Eihän tästä muuten hengissä selviä! Eikä muuten selviä sittenkään. Naururypyt on sitä paitsi paljon siistimmät kuin ne tavalliset.

Nunu

 

Ps. Nämä kuvat ovat keväiseltä Antibesin reissulta

Kommentit (0)

Rakas Nunu,

lähetän sinulle tämän kirjeen tulevaisuudestasi. Täällä kirjoittaa siis pian 38 vuotta täyttävä Nunu. Tiedän, että mielestäsi sen ikäisellä ihmisellä ei voi olla elämää, mutta siinä olit kyllä todella väärässä. Elämää on ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämänkin ikäisenä voit pitkälti itse päättää, millaista elämää elät. 

Toivon, että voisit olla armollisempi itsellesi ja sitä kautta myös ympärilläsi oleville ihmisille. Sen voin luvata, että kasvaessasi tulet näkemään enemmän värejä ympärilläsi. Kaikki ei ole niin mustavalkoista kuin, mistä nyt haluat pitää kiinni. Vaatii rohkeutta ja viisautta nähdä asioita useasta eri näkökulmasta, sen aikaa tulee kyllä. 

Tulet löytämään paikkasi, heimosi ja tehtäväsi maailmassa, vaikka polku ei tule olemaan niin helppo, mitä ehkä nyt luulet. Muista nauttia matkasta, sillä jokaisella "harha-askeleellakin" on syynsä. Tulet muuttumaan ihmisenä todella paljon. Eniten sinua tulevat muuttamaan vaikeat kokemukset, joilta et valitettavasti tule välttymään. Tähän mennessä kokemasi takaiskut ovat tehneet sinusta kovemman ja ehdottomamman, mutta tulevaisuudessa käy päinvastoin. Tulet kuitenkin selviämään kaikesta, et kokonaan ehjänä, mutta säröillä. Nuo säröt tekevät sinusta sinut, joten niitä on turhaa peitellä.

Olet tulevaisuudessa niin rohkea, että et varmaan voisi sitä nyt uskoa. Mitä vanhemmaksi tulet, sitä enemmän tulet omaksi itseksesi. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka hyväksyvät sinut sellaisenaan. Hyväksy sinäkin muut ja ennen kaikkea itsesi. Olet hyvä tyyppi!

 

Terveisin,

Aikuisempi Nunu

 

ps. Osoitan tämän kirjeen sinulle, mutta samalla myös tämän päivän nuorille (kuten Maaret Kallio tämän haasteen tarkoitti). 

pps. Luulen, että 20 vuoden päästä voisin lähettää samansisältöisen kirjeen nykyiselle itselleni.

Kommentit (4)

Vierailija

Hyvä kirjoitus.On kiva seurata, mitä vanhemmaksi tulet, miten muutut.
Varmasti tulee asioita, minkä kautta on muututtava.Onnea muuttumiseen ja elämään.

Olen jo hetken kummastellut itseäni (okei, teen sitä alvariinsa, mutta viime aikoina uudesta syystä). Minusta on tullut viimeisen  vuoden aikana (melkein) ekstrovertti ihminen. Johtuuko se iän tuomasta lisääntyneestä itsevarmuudesta sosiaalisissa tilanteissa vai onko kyse muutoksesta luonteessa?

Ajaudun yhä useammin ihmisten seuraan (jopa vieraiden, hui!) ja kaiken lisäksi tunnun nauttivan näistä tilanteista. Minua ei enää ahdista pieni small talk ventovieraan kanssa bussipysäkillä tai kuulumisten vaihto puolitutun kanssa kadulla (aiemmin olisin saattanut vaihtaa kadun toiselle puolen). Saatan jopa ilahtua kutsusta juhliin, joista en tunne juuri ketään ja saatan ajautua syvälliseenkin ajatusten vaihtoon tuikituntemattomien kanssa (lue yksi tarina täältä).

Syytän/kiitän tästä muutoksesta paitsi iän karttumista myös etätyötä. Saan tällä hetkellä ladattua introvertin akkuni täyteen, koska teen suurimman osan työajastani etätyötä. Todennäköisesti sen vuoksi työpäivän jälkeen hakeudun mielelläni muiden seuraan. Heureka! Etätöissä ei siis välttämättä erakoidu vaan saattaakin muuttua sosiaaliseksi.

Onko siellä muita etätyöläisiä tai muutoin yksin töitä tekeviä? Miten etätyö on vaikuttanut sosiaaliseen elämääsi?

 

Nunu

 

Ps. Olen aiemmin kirjoittanut introverttiydestä ainakin täällä sekä pohtinut etätöiden plussia ja miinuksia täällä.

Kommentit (0)

Ainahan se on mielessä - onnellisuus nimittäin. Itse ainakin tunnun etsivän sitä joka paikasta ja ajattelevani, että se on jonkinlainen elämän tarkoitus.

Näin ei pitäisi olla. Niin kirjoitti taannoin filosofi ja onnellisuuten perehtynyt tutkija Frank Martela Helsingin Sanomien kolumnissaan (lue täältä). Hänen mukaansa onnellisuus on hyvä kokemus, mutta huono päämäärä. Onnellisuuteen "pakkomielteisesti" suhtautuvat ovat muita todennäköisemmin masentuneita, mutta myös yksinäisiä. Oman napanöyhtän kaivelu (jota siis onnellisuuden tavoitteluksikin kutsutaan) ei siis viekään sinua vääjäämättä kohti paratiisimaista onnea vaan tekee sinusta kenties entistäkin tyytymättömämmän.

Onnellisuus on hyvä kokemus, mutta huono päämäärä (Frank Martela)

Mitä sitten pitäisi tehdä? Paitsi olla tavoittelematta onnellisuutta? Martela neuvoo etsimään tapoja toteuttaa itseään ja tekemään itsestään merkityksellinen toisille ihmisille. Sivutuotteena voit kokea onnellisuutta.

Tuntuu, että meidät on nykyaikana ohjelmoitu onnellisuuden tavoitteluun. Ikään kuin emme saisi levätä ennen kuin olemme saavuttaneet sen. Etsimme sitä kuka milläkin tavoin: meditoimalla, joogaamalla tai onnellisuusoppaita lukemalla. Todellisuudessa taitaakin käydä niin, että mitä enemmän sitä yritämme tavoittaa, sen kauemmaksi se meistä liukuu. Toki jos tykkäät joogata (kuten minä), asiassa ei ole ongelmaa. Silloin teet asioita, joista tykkäät. Onnellisuus tapahtuu sinulle todennäköisesti sen aikana.

 

Nunu

ps. Lue aiempi postaukseni onnellisuuden tavoittelusta täältä

Kommentit (4)

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Kiitos Katriina kommentista! Itseäni taas inspiroi tuo Martelan kolumni ja halusin välittää niitä ajatuksia eteenpäin. Olenkin joskus aiemmin ajatellut, että olisi kiinnostava lukea hänen tekstejään enemmänkin. Nyt taidankin ostaa/lainata hänen kirjojaan. Uusin niistä taitaa olla Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja.

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Jotenkin vain unohtuu. Pitää yrittää muistuttaa itseä aina aika ajoin... <3

Seuraa 

Nunun maailmassa unelmoidaan, etsitää iloa ja luovuutta sekä kannustetaan toisia. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja inspiroimaan!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nununmaailma(a)gmail.com

Blogiarkisto

2017
2016