Kirjoitukset avainsanalla Yhteiskunta

Jäin miettimään otsikon kysymystä, kun luin Maaret Kallion kolumnin. Kallio kirjoittaa, että meidän tulisi omien haaveidemme ja halujemme sijaan keskittyä itseä enemmän muihin ihmisiin. Haluan tuoda aiheeseen vähän erilaisen näkökulman.

Omia unelmia tavoitellessaan ei saa tietenkään unohtaa muita ihmisiä. Tosin usein muut ihmiset ovat osa haaveita, jopa niiden keskiössä. Saatetaan unelmoida parisuhteesta, perheen perustamisesta tai antoisista ystävyyssuhteista.

Ihminen, joka tietää mitä tahtoo ja esimerkiksi viihtyy sen takia työssään, yleensä viihtyy omissa nahoissaan eikä koe muita uhkaksi.

Ihminen, joka tietää mitä tahtoo ja esimerkiksi viihtyy sen takia työssään, yleensä viihtyy omissa nahoissaan eikä koe muita uhkaksi. Sen takia hän on myös todennäköisesti parempi puoliso, äiti, tytär ja ystävä. Kun on löytänyt oman juttunsa ja ehkä jopa on jo saavuttanut sen, osaa myös kannustaa ja tukea muita ihmisiä.

Itse saan voimaa siitä, että voin tukea ja auttaa muita löytämään oma juttunsa. Pääsen tekemään sitä nykyisessä leipätyössäni ja on todella palkitsevaa saada siitä kiitosta. Ehkä tämän bloginkin tavoite on pikkuhiljaa kirkastumassa: haluan saada niin itseni kuin lukijatkin tunnistamaan vahvuutensa ja sen oman juttunsa - ja tulla sitä kautta onnellisemmiksi.

Oman jutun tunnistaminen ja toteuttaminen ei ole mielestäni ainakaan lähtökohtaisesti itsekästä. Sen tekemättä jättäminen on joskus itsekkäämpää, ainakin jos se johtaaa katkeruuteen ja kateuteen.

 

Nunu

Kommentit (0)

Ainahan se on mielessä - onnellisuus nimittäin. Itse ainakin tunnun etsivän sitä joka paikasta ja ajattelevani, että se on jonkinlainen elämän tarkoitus.

Näin ei pitäisi olla. Niin kirjoitti taannoin filosofi ja onnellisuuten perehtynyt tutkija Frank Martela Helsingin Sanomien kolumnissaan (lue täältä). Hänen mukaansa onnellisuus on hyvä kokemus, mutta huono päämäärä. Onnellisuuteen "pakkomielteisesti" suhtautuvat ovat muita todennäköisemmin masentuneita, mutta myös yksinäisiä. Oman napanöyhtän kaivelu (jota siis onnellisuuden tavoitteluksikin kutsutaan) ei siis viekään sinua vääjäämättä kohti paratiisimaista onnea vaan tekee sinusta kenties entistäkin tyytymättömämmän.

Onnellisuus on hyvä kokemus, mutta huono päämäärä (Frank Martela)

Mitä sitten pitäisi tehdä? Paitsi olla tavoittelematta onnellisuutta? Martela neuvoo etsimään tapoja toteuttaa itseään ja tekemään itsestään merkityksellinen toisille ihmisille. Sivutuotteena voit kokea onnellisuutta.

Tuntuu, että meidät on nykyaikana ohjelmoitu onnellisuuden tavoitteluun. Ikään kuin emme saisi levätä ennen kuin olemme saavuttaneet sen. Etsimme sitä kuka milläkin tavoin: meditoimalla, joogaamalla tai onnellisuusoppaita lukemalla. Todellisuudessa taitaakin käydä niin, että mitä enemmän sitä yritämme tavoittaa, sen kauemmaksi se meistä liukuu. Toki jos tykkäät joogata (kuten minä), asiassa ei ole ongelmaa. Silloin teet asioita, joista tykkäät. Onnellisuus tapahtuu sinulle todennäköisesti sen aikana.

 

Nunu

ps. Lue aiempi postaukseni onnellisuuden tavoittelusta täältä

Kommentit (4)

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Kiitos Katriina kommentista! Itseäni taas inspiroi tuo Martelan kolumni ja halusin välittää niitä ajatuksia eteenpäin. Olenkin joskus aiemmin ajatellut, että olisi kiinnostava lukea hänen tekstejään enemmänkin. Nyt taidankin ostaa/lainata hänen kirjojaan. Uusin niistä taitaa olla Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja.

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Jotenkin vain unohtuu. Pitää yrittää muistuttaa itseä aina aika ajoin... <3

Hei, olen Nunu ja olen esiintymiskammoinen. Olen myös ihminen, joka esiintyy työkseen.

Välillä tunnen suunnatonta ylpeyttä itsestäni, että olen päässyt tähän tilanteeseen. Olen ylpeä itsestäni, että en ole antanut jännittämisen pilata uraani. En ole tyytynyt vähään, vaan haastanut itseni pikkuhiljaa astumaan epämukavuusalueelleni.

Onko se ollut helppoa? Ei. Onko se ollut vaivan arvoista? On. Hävettääkö esiintyminen vielä? Hävettää. Joka kerta.

Olen miettinyt melko paljon sitä, miksi minusta on tullut jännittäjä. Pitkälti kyse on varmasti hyväksytyksi tulemisen halusta ja tarpeesta - ja siitä väärästä olettamuksesta, että tulisi hyväksytyksi vain silloin, kun onnistuu täydellisesti.

Olen edelleen melko ankara itselleni kaikista mokista, joita esiintyessäni tai muissa sosiaalisissa tilanteissa teen, mutta toisaalta niin esiintymisiä kuin mokiakin tulee siihen tahtiin, että en enää ehdi välittää niistä kaikista. Iän ja kokemuksen karttuessa ymmärrän myös sen, että täydellisyys on epäinhimillistä enkä halua olla täydellinen. En myöskään halua esiintyessäni antaa muille sitä esimerkkiä, että on oltava täydellinen.

Jos voin tuoda ripauksen inhimillisyyttä maailmaan mokillani, teen sen mielelläni.

 

Nunu

 

ps. Olen kirjoittanut aiemmin esiintymisjännittäjälle ohjeet täällä.

Kommentit (2)

Heini
Liittynyt1.10.2017

Ihana teksti siitä, että epämukavuus alueelle kannattaa mennä ja eritoten auttaa häpeän voittamisessa! Ollaan inhimillisiä eli ihanan epätäydellisiä <3

Nunu
Liittynyt4.11.2015

Kiitos ihana Heini kommentista ❤ Olisi sääli jättää asioita tekemättä ja olla toteuttamatta itseään pelon vuoksi. Pienin askelin häpeää kohti ja armollisuutta itseä kohtaan. Onneksi ei olla täydellisiä.

Olet ehkä kuullut Kehu nainen päivässä -kampanjasta, josta on puhuttu jo ainakin pari vuotta (ks. esimerkiksi idolini Saara Särmän haastattelu aiheesta tästä). Tarkoituksena on kannustaa naisia kehumaan kanssasisariaan ja nostamaan toinen toisiaan.

Itselleni kavereiden, tuttujen ja puolituttujen kehuminen on helppoa. Tykkään siitä, että voin huomioida toista ihmistä sanomalla hänelle ystävällisen sanan - aina aiheesta tosin. Se aihe voi olla ihan mitä vaan: uusi kiva paita tai kampaus, hieno esitelmä tai kiireisestä ruuhkavuosiarjesta selviytyminen. Jostain syystä tuntemattomien kehuminen on vaikeampaa. Joskus sitä vain alkaa ujostella silloin, kun pitäisi toimia. Ja toisaalta joskus ajattelee, että tuo ihminen on varmasti tietoinen osaamisestaan tai hän on kuullut aiheesta jo niin useasti, ettei tarvitse enää minun sanojani. Kehuja ei kuitenkaan kannata pihtailla!

Ihan perusarjessa jaksaminen on mahtava syy kehuihin!

Tarkoituksena ei ole antaa kehuja, joita ei tarkoita. Kehun kohteen ei ole tarvinnut tehdä mitään kovin erikoista. Mikäs sen ihanampaa kuin kuulla joltakin kannustusta siitä, mitä tekee kaiken aikaa, mutta josta harvoin saa kiitosta. "Sä olet niin ihanasti lapsesi kanssa" on varmaan yksi kauneimmista kehuista, jonka olen itse kuullut. Useinhan omaan mieleen jää vain ne (koko perheen) itkupotkuraivarit kaupassa tai päiväkodista unohtuneet kuravaatteet.

Miksi toisen kehuminen kannattaa?

  1. Jäät todennäköisesti mieleen ystävällisenä ihmisenä, joka näkee, kun kanssasisar tarvitsee kannustusta
  2. Opit näkemään ympärilläsi kauneutta, osaamista ja intoa
  3. Voit inspiroitua toisista ihmisistä ja heidän tavoistaan tehdä elämästään oman näköistä
  4. Opit iloitsemaan toisen puolesta ja vältyt katkeruudelta
  5. Voit päästä juttusille kiinnostavan tyypin kanssa, sillä kukapa ei haluaisi vaihtaa muutamaa sanaa kehujan kanssa
  6. Kehut todennäköisesti löytävät myös sinun luoksesi

 

Älä siis mieti kahta kertaa kannattaako kehua, vaan anna palaa!

 

Nunu

ps. Tuo aivan upea seinämuraali löytyy Jyväskylästä ja sen on maalannut taidemaalari Rauha Mäkilä. Vau!

Kommentit (6)

Fortheloveofla

Kehuminen kannattaa, koska siitä tulee itsellekin parempi mieli. Päivä on hauskempi,kun näkee jonkun, jolla on esim kiva pipo. Tänään sanoin puolitutulle, että hänellä on ihana pipo. Vastakaikuna sain aidon hymyn, josta päätellen hänestä oli kiva kuulla, että joku tykkää hänen pipostaan. Kuten joogatunnin lopussa kiitetään itseä ja kanssajoogajia....Olisiko tässä asiassakin jotain samaa? On kiva kuulla, kun joku arvostaa jotain tai jotakuta.

Ritamami

Tuo edellinen kommentti pitää täysin paikkansa. Minäkin aivan "voimaannuin" löydettyäni tämän. Oli hiukan huono vuoden alku töissä ja olen usein kehaissut kanssasisariani esim kassajonossa, kun olen havainnut upean takin tai jonkin muun asusteen. Siis kysynyt suoraan, mistäpä olet hankkinut? Me olemme tytöt aika hiton upeita, koosta tai muusta huolimatta?!

Seuraa 

Nunun maailmassa unelmoidaan, etsitää iloa ja luovuutta sekä kannustetaan toisia. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja inspiroimaan!

Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nununmaailma(a)gmail.com

Blogiarkisto

2017
2016