Uhana Design on yksi suomalaisia suosikkimerkkejäni. Heidän pari päivää sitten ilmestynyt uusi Girl gang -mallisto on osunut kultasuoneen. Tätä on muoti parhaimmillaan: tyyliä ja sanomaa samassa paketissa.
Uhanaa voi ostaa Weecosin nettikaupasta ja useista jälleenmyyntipaikoista, jotka voit katsoa täältä.
Nunu
ps. GRL PWR -paitaa löytyy myös lasten koossa!
Innostuin tekemään tällaisia roikkuvia Afrikan tähti -korvakoruja. Aiemminhan olen tehnyt minikokoiset Afrikan tähti -tappikorvakorut (ks. postaus täältä). Nämä nostalgiset korvakorut ovat vähän rosoiset, sillä ko. peli on omasta lapsuudestani enkä ole kai enää eilisen teeren tyttö.
Tämä korvisidea on naurettavan helppo toteuttaa myös itse. Tarvitset vain korvakorukoukkuja (omani ovat tällaiset) ja poran, jolla tehdä reiät. Itse käytin (lue: isäni käytti) 1,5 mm poran terää.
Haluan arpoa yhdelle lukijalle tällaiset korvikset. Voit osallistua arvontaan huikkaamalla kommenttiboksiin haluaisitko hevosenkenkä-, rubiini- vai rosvokorvikset. Osallistumisaika loppuu tiistaina 20.6. klo 24:00. Muista jättää toimiva sähköpostiosoite sille osoitetulle paikalle.
Nunu
ps. Katso myös tekemäni hapsukorvikset: vol I ja vol II
pps. Tarjotin on suomalaista designia ja tekoa. Merkki on Nämä Design.
Ihania korviksia. Vaikea valinta, mutta valitsen rosvokorvikset.
Kaikki ovat kivoja, mutta rubiinit toki!
Ai kauhee, miten vaikea valinta... jos ei kerran pelaa afrikan tähteä, niin rosvot ottaisin 👍
Rosvokorvikset tiätty!
Kiitos hauskoista korviksista!
http://www.lily.fi/blogit/ala-ota-sita-niin-vakavasti/rosvot-korvissa
Ihana kuulla, että tykkäsit. Ja tosi kiva, että kävit jättämässä kommentin :)
Ajattelin vinkata teille muutamaa viime aikoina lukemaani tuoretta kirjaa. Laitoin pienet tekstinäytteet mukaan postaukseen ja suositukseni siitä, kenelle kirja voisi sopia.
PAULIINA VANHATALO: KESKIVAIKEA VUOSI
Kohtauksen voisi kirjoittaa tragedian huipentumaksi, hetkeksi joka arkipäiväisyydessään ja lannistavuudessaan katkaisee kamelin selän: Kirjailija on saapunut kuntoutuskurssille toipumaan masennuksestaan.
Hänelle annetaan tehtäväksi rakentaa aarrekartta aikakauslehtien kuvista ja otsikoista. Aarrekartan tarkoitus on motivoida, tehdät unelmat näkyviksi, antaa suuntaa.
Materiaaliksi annetut lehtikasat on käyty läpi ennenkin. Edeltävät kuntoutujaryhmät ovat jo leikelleet lehtiä, poimineet itselleen parhaat kuvat, parhaat otsikot, parhaat haaveet.
Hän leikkelee silti, hyödyntää sitä mikä on jäänyt jäljelle.
Sitten hän avaa erään lehden kulttuurisivun, löytää teoksensa lyttäyksen.
Voiko alemmaksi päätyä?
Kenelle ja mihin tilanteeseen suosittelen? Vanhatalon kirja on omaelämäkerrallinen kirja, jossa pääsee seuraamaan keskivaikeaan masennukseen sairastuneen kirjalijan vuodenkiertoa. Voisi kuvitella, että kirja on aiheen vuoksi raskasta luettavaa, mutta oikeastaan se on aika kepeä - tai sanottaisiinko, että siinä on elämän kaikki puolet. Kirjasta voi saada vertaistukea niin masennusta sairastavat kuin introvertit äiditkin ja aivan varmasti myös näiden puolisot! Mielestäni kirjaan sisältyy myös sanoma itsensä hyväksymisestä ja elämän järjestämisestä niin, että se sopii omaan pirtaan.
********
PIRKKO SAISIO: MIES, JA HÄNEN ASIANSA
- Itse se on tehtävä, sanoo rouva Perinnepurjelaiva ja nousee hankalasti tuolista, niin kuin hänen ikäisensä ja kokoisensa naiset tuolista nousevat. - Itse itsensä on ihmisen koottava, pienistä palasista, ei auta. Joskus on mentävä sinne savisille rannoille asti, että löytyvät, palaset ja kaikki. Aika ajoin on jokaisen mentävä, ja aina yksin. Ei siinä auta klinikat eikä kapselit, ei viina eikä viihde. Eikä minkäänlaiset hengelliset helppoheikit. Itse ja yksin on ihmisen upottava, ja vasta sitten saa ruveta nousemaan, kun jalat ensimmäisen kerran ottavat pohjaan. Jos siitä vielä pintaan pääsee, sitten kaikki on hyvin. Jos ei pääse, niin aika hyvin ovat asiat silloinkin. Mutta jos ihminen ei sitä retkeä tee, ei edes yhtä kertaa elämänsä aikana käy pohjassa kääntymässä, jää ihminen itselleen tuntemattomaksi. Silloin, ja vasta silloin, on ihminen hukassa.
Kenelle ja mihin tilanteeseen suosittelen? Saision kirjat ovat taattua laatua ja niin on tämäkin. Kirjassa seurataan viikon verran erään miehen elämää, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua. Saision kieli on tarkkaa, mutta samalla jouhevasti etenevää. Itse tarina on mielenkiintoinen, jopa jännittävä ja pitää lukijan otteessaan loppuun saakka.
********
LORI NELSON SPIELMAN: KYMMENEN UNELMAANI
Jokin kiinnittää katseeni samassa paikassa, josta löysin samppanjan. Mikä pilkistää mokkaloafereiden takaa? Kurotan ottamaan sen. Se on ohut kirja, jossa on kuluneet ja halkeilleet punaiset nahkakannet - luultavasti päiväkirja. Sen ympärillä on haalistunut keltainen nauha, ja sydämenmuotoisessa pakettikortissa lukee: Rakas Brett, lue tämä vasta kun olet voimissasi. Kohota tänään malja meille. Olimme melkoinen kaksikko. Rakkaudella, äiti.
Sivelen sormellani käsin kirjoitettua viestiä. Äidin käsiala ei ollut kovin sievää, vaikka kauniilta ihmiseltä olisi odottanut kauniita kirjaimia. Kurkkuani kuristaa. Äiti vakuutti, että kaikki päättyisi onnellisesti, mutta silti hän aavisti että jonain päivänä tarvitsisin lohdutusta. Hän säästi tätä päivää varten samppanjansa ja antoi huomiseksi välähdyksen omista ajatuksistaan ja pohdinnoistaan.
Kenelle ja mihin tilanteeseen suosittelen? Tässä on sopivan kevyttä, mutta hyvin kirjoitettua kesälukemista haaveilijalle. Kirja voi saada omat jumiutuneet ajatukset liikkeelle ja muistutella unelmista, joita voisi toteuttaa.
********
+ 1
HANNE VALTARI & SATU RÄMÖ: UNELMAHOMMISSA. TEE ITSELLESI TYÖ SIITÄ MISTÄ PIDÄT
Tätä bonuskirjaa en ole vielä lukenut (ks. postaukseni aiheesta täällä).
Kenelle ja mihin tilanteeseen suosittelen? Minulle nyt ainakin!
Nunu
Viime päivät Suomea on puhuttanut niinkin tärkeä asia kuin Hanna Sumarin ravintolakokemukset. Kun luin Sumarin ajatukset ensimmäistä kertaa, en ymmärtänyt mikä siinä Sumarin kuvaamassa kohtauksessa oli niin kauheaa. Ajattelin, että minä olisin hyvin voinut olla se äiti, joka kysyy seisovassa pöydässä lapseltaan mitä hän haluaa.
Onko se kauhea vääryys, jos seisovassa pöydässä antaa lapselleen (ehkä ainutlaatuisen) mahdollisuuden valita? Ja onko se kauhea ihme, että sen ikäinen vastaa kaikkeen "ei"? Kysymys "saako äiti ottaa keittoa?" kuulostaa lähinnä vitsiltä, jossa äiti testaa onko lapselle jäänyt levy päälle ei-vastauksensa kanssa.
Onneksi en kuitenkaan ole kyseinen äiti. Toivon, että hän ei tunnista itseään jutusta, jonka seurauksena puoli Suomea on lytännyt hänen kasvatustaitonsa yhden ravintolavälähdyksen perusteella.
Hanna Sumari yrittää vastata blogikohuun pohtimalla, miksi vanhemmat ovat loukkaantuneet hänen tekstistään. Minä taas ihmettelen, kuinka Sumari saattoi loukkaantua ravintolakokemuksistaan aivan kuin ne olisivat henkilökohtainen loukkaus häntä kohtaan? Hän oli yksi asiakas muiden joukossa.
Todennäköisesti aika kuultaa Sumarinkin muistot ja hänen oma lapsiperhearkensa näyttäytyy näin jälkikäteen turhankin auvoisena. Edellinen sukupolvi on varmasti aina omasta mielestään tehnyt asiat lastensa kanssa paremmin kuin seuraava.
Peas* & love!
Nunu
*pea=herne
Olin Hannan kanssa samaa mieltä, lapset täyttyy opettaa käyttäytymään ihmistenkin ilmoilla, eikä eletä kuin pellossa ravintolassakaan. Meillä jos 3 vuotias ei syö niin annan hänelle heti karkkilakon päälle, samoin käy jos maito ei mene alas. Ruuasta ei tarvitse pitää mutta maistaa voi, eikä meillä tarjota lapselle sellaista ruokaa koskaan jota hän ei söisi mielellään. Silti lasta rakastetaan ja kunnioitetaan. Rajat ovat rakkautta ja ohjausta.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi rajojen tärkeydestä ja esim. maistamisesta. Meillä ei tule karkkilakkoja, koska ne ovat muutenkin erikoisherkkuja, joita voi saada juhlissa. Kommentoin Sumarin kirjoitusta tuosta seisovan pöydän esimerkissä, jossa ei mielestäni ollut mitään ihmeellistä. Jos tuommoinen olisi oman vanhemmuuteni ainoa "moka", olisin varsin tyytyväinen. Lasten kanssa ei aina mene niinkuin Strömsössä, ja se pitäisi muistaa, kun muiden vanhemmuustaitoja kyseenalaistaa yhden välähdyksen perusteella.
Nunun maailmassa unelmoidaan, etsitään iloa ja luovuutta sekä kannustetaan toisia. Tervetuloa mukaan inspiroitumaan ja inspiroimaan!
Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen nununmaailma(a)gmail.com
