En olisi uskonut, mutta vedin tunnollisesti juoksukoulun ekan viikon ekan treenin kunnialla läpi. Ensimmäisellä viikolla pitää tehdä kolme lenkkiä siten, että ensin pitää kävellä reippaasti 10 minuuttia, sitten juosta seitsemän settiä (7 x 2 minuuttia juoksua, minuutti kävelyä) ja sitten lopuksi reippaasti taas 10 minuuttia kävelyä. Kuulostaa sikahelpolta, mutta ei se sitä ole, ei tällaiselle nollajuoksijalle, joka ei koskaan juokse minnekään, edes bussiin.

Reittivalintani ei ollut ihan paras mahdollinen, sillä ensimmäinen 2 minuutin juoksusetti sattui tietenkin heti lenkin ensimmäiseen ylämäkeen. Kyllä oli raskasta, hengästyin toden teolla ja puuskutin kuin mikäkin. Onneksi oli ehtinyt tulla jo aika pimeää eikä täällä maalla onneksi paljon ihmisiä muutenkaan näy. 2 minuuttia voi tuntua todella pitkältä ajalta, mutta onneksi alamäen alkaessa pääsin hieman hengähtämään reippaan kävelyn kera. No eikös taas alkanut ylämäki ja seuraava 2 minuutin juoksusetti! Ajattelin, että tästä testistä taitaa tulla aikamoinen kidutus ja tästä ei tule mitään. Juoksin silti vain tunnollisesti ja toinen hengähdys tuli kyllä tarpeeseen.

Jotain peruskuntoa minulla kyllä taitaa olla, vaikka tuo juoksu tuntui niin nihkeältä. Ehdin nimittäin hyvin palautua aina sen minuutin kävelyn aikana ja uuden setin alkaessa ei tuntunut yhtään pahalta. Kolmas, neljäs ja viides juoksusetti sujuikin ihan mainiosti ja ehdin jo hetken miettiä, että kyllä tämä tästä. No kuudes setti palautti sitten taas minut maan pinnalle ja kaksi minuuttia tiukkaa ylämäkeä sai taas puuskuttamaan kummasti.

Juoksutekniikkani taitaa olla jostain aika syvältä, sillä vasen nilkkani kipeytyi jo kolmannessa setissä. Seitsemännessä setissä piti oikein keskittyä askeltamiseen, sillä vasempaan nilkkaan sattui jo melkoisesti. Osansa voi toki olla alustalla (hieman jäinen asvaltti) ja goretex-kenkäni, jotka eivät siis mitkään oikeaoppiset juoksukengät ole.

Runsas kymmenen minuuttia vielä reipasta kävelyä ja olin takaisin kotona. Vitsi mikä fiilis, ihan voittajaolo, vaikka olin juossut kaikkinensa vain 14 minuuttia :) Mutta se on melkein vartin enemmän kuin vuosikymmeneen.

Huomioita:

- kertaakaan ei pistänyt kylkeen tai vastaavaa
- kerran piti niistää ja kerran sylkäistä kurkkuun juuttunut lima pois
- kävellessä juoksusettien välillä palauduin nopeasti ja uuteen juoksusettiin lähtö sujui hyvin
- vaatetta oli sopivasti päällä
- juoksukengät pitäisi varmaankin hankkia
- olisi hyvä, jos joku katsoisi juoksutekniikkaani ja korjaisi mahdolliset virheet
- pitää miettiä reittiä uudelleen, ettei heti tarvitse kahteen ylämäkeen itseään tappaa
- note to self: ei kannata lähteä lenkille, jos on pian lähdössä jonnekin ihmisten ilmoille - naamani hehkui vielä tunti lenkin jälkeen punaisena, liekö osuutensa myös pikkupakkasella?
- ehkä tästä vielä jotain tulee..

Seuraavaksi pitäisi päästä juoksukengät jalassa ulos lauantaina. Siinä välissä sipaisen lempijumppani body balancen sekä cxworksin ja venyttelyn. Auttanevat pitämään jalat vetreinä, sillä epäilen pohkeiden, reisien ja pakaroiden olevan aika tukkeessa tämänpäiväisen yhtäkkisen juoksun jälkeen.  

Sää keskiviikkona 19.3.2014: pikkupakkanen, - 6 C, ei tuullut, jalkakäytävät paikoitellen hieman jäässä ja hiekoitetut

Kommentit (0)

Seuraa 

Kategoriat