Kirjoitukset avainsanalla ympäristö

Kuva: Pixabay.com

”En ole koskaan” on Levottomat-elokuvastakin tuttu sosiaalinen peli, jossa kukin osallistuja kertoo vuorollaan elämästään jonkin asian, jota ei ole itse tehnyt, mutta arvelee muiden tehneen. Pelissä saa pisteen, jos onnistuu keksimään sellaisen asian, jonka kaikki muut osallistujat ovat tehneet. Ajattelin tällä kertaa kertoa oman seitsemän kohdan listani ja olisikin hauskaa, jos kommentoisitte, montako pistettä sain ja kertoisitte oman listanne. :)

 

Juonut olutta

En oikein muista, milloin päätin tämän, mutta veikkaisin, että joskus 12-vuotiaana. En ole tosiaan koskaan juonut olutta, vaikka sitä on joskus yritetty väkisinkin kaataa suuhuni. Pitkän tähtäimen ajatuksenani taisi olla, että jos joskus saan lapsia, voisin valehtelematta sanoa heille, etten ole koskaan juonut olutta enkä polttanut tupakkaa – mistä päästäänkin listani toiseen kohtaan. ;)

 

Polttanut tupakkaa

Olen aina ollut vankka tupakoinnin vastustaja. Ideologinen esikuvani tässä on itse asiassa kasarisankari MacGyver, joka karttoi päihteitä ja teki minuun lapsena maailmankuvallaan suuren vaikutuksen. Piirsin huoneeni seinälle tupakointia vastustavan julisteen, jossa oli rinnakkain lapsen puhtaiden keuhkojen kuva ja tupakoitsijan tervaisten keuhkojen kuva. Edelleen lapsuudenkotini seinällä on Voima-lehdestä leikkaamani Eau de Nicotine -parodiamainos, joka kritisoi tupakointia.

 

Ajattelen niin, että elämän lanka on turhan ohut ilman tietoisesti otettuja riskejäkin. En tiedä, milloin oma aikani on täynnä, mutta haluan yrittää säilyttää elämänlaatuni mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvänä.

 

Käynyt Thaimaassa

Olen käynyt laskelmieni mukaan Suomen lisäksi 24 maassa, mutta en koskaan Thaimaassa. Olen kyllä nähnyt Thaimaasta upeita maisemakuvia, mutta se ei ole koskaan kolahtanut niin kovaa, että olisin varannut matkaliput.

 

Hypännyt ponnahduslaudalta veteen

Olen yleisesti ottaenkin tosi turvallisuushakuinen mutta veden suhteen ihan arkajalka. En ole koskaan uskaltanut hypätä uimahallissa ponnahduslaudalta veteen. :o

 

Ollut ostoksilla Ikeassa

Tämäkin on ideologinen päätös: en halua tukea Ikean edustamaa kulutuskulttuuria, jossa ostetaan esimerkiksi astioita ja huonekaluja sillä mentaliteetilla, ettei haittaa, jos ne menevät rikki, sillä niiden ostohinta on ollut niin edullinen. Eli tuotteille ei edes lähtökohtaisesti tavoitella pitkää elinkaarta, vaan annetaan itselle halvan hinnan varjolla lupa ostaa uusi vanhan tilalle vrt. vanhan korjaaminen tai huoltaminen. Yleensä myös tuotteiden myyminen selkeään alihintaan viittaa siihen, että jokin tuotantoketjussa mättää: työntekijöitä laiminlyödään tai ympäristön hyvinvointia ei oteta huomioon.

Totuuden nimissä kerrottakoon kuitenkin, että sen verran olen periaatteestani taipunut, että maksoin kerran puolet mieheni Ikeasta ostamista pahvisista muuttolaatikoista. Itse en ole kuitenkaan kävellyt läpi tätä ”ruotsalaista pakohuonepeliä”, kuten ystäväni Ikeaa nimittää. ;P

 

Katsonut Tuntematonta sotilasta

Olen jotenkin onnistunut välttymään koko elämäni itsenäisyyspäivän Tuntematon sotilas -näytöksiltä enkä ole tätä Louhimiehenkään versiota käynyt katsomassa. Mutta olen kyllä lukenut kirjan.

 

Ollut Linnanmäen puisessa vuoristoradassa

Tämäkin klassikko on jäänyt välistä, sillä olen ollut Linnanmäellä vain kerran rannekkeellisena asiakkaana – ekan luokan luokkaretkellä.

Kommentit (2)

Mari <3

Moi!

Kiitos hauskasta ajatuspelistä. Sait viisi pistettä seitsemästä :o)

Vaikea keksiä noin montaa...omalla listallani olisivat:

- en ole koskaan ollut Facebookissa

- en ole koskaan laulanut yksin karaokea

- en ole koskaan joogannut

- en ole koskaan nikannut silmää. En vain osaa kuin tämän ;o) nikkauksen.

Hauskaa viikon jatkoa!

Moraalimummo
Liittynyt23.10.2016

Moi! Kiitos kommentistasi, hauska kuulla!! <3 Sait multa kolme pistettä neljästä - en ole myöskään laulanut karaokea yksin :) Mukavaa viikon jatkoa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuvat: Pixabay.com

Kierrätyksestä on tullut vuosien saatossa itselleni elämäntapa, intohimo ja aihe, jonka tärkeydestä voisin puhua loputtomasti :) Siispä tänään päätin paneutua blogitekstissäni lajittelun ilosanomaan.

* * *

Kuten kaikki tiedämme, maailman luonnonvarat eivät kestä nykyaikaista kerskakulutusta. WWF:n mukaan viime vuonna suomalaisten ylikulutuspäivä − eli laskennallinen päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä − oli jo 3. huhtikuuta 2017. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme lähes neljä maapalloa.  :o

 

En halua työntää päätäni pensaaseen vaan tehdä oman osuuteni sen eteen, etten:

A) osta mitään turhaa ja

B) sen, mitä ostan, ostan mahdollisimman laadukkaana ja eettisesti tuotettuna ja

C) sen, mitä en enää käytä, laitan kiertoon mahdollisimman tehokkaasti.

 

Tämän vuoksi meillä kerätään erikseen sekajäte, biojäte, muovit, kartongit, paperit, metalli, lasi, patterit, SER-jätteet, vanhat lääkkeet, pantilliset pullot, Fidalle lahjoitettavat vaatteet, HESY:lle lahjoitettavat tekstiilit sekä H&M:lle vietävät lumput (esim. rikkinäiset sukat ja pysyvästi likaantuneet tekstiilit). ”Roskillemme” on siis 14 erillistä astiaa tai pussia, mikä kuulostaa paljolta, mutta omien kulutustottumusten kriittinen tarkastelu ja jätteiden huolellinen lajittelu on mielestäni vähintä, mitä voin ympäristön ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin eteen tehdä.

* * *

Turistina ollessa kierrättäminen voi olla yllättävänkin hankalaa. Ranskan kaltaisissa ulkomaankohteissa, joissa hanavettä ei suositella juotavan, on tuntunut todella takapajuiselta, ettei vesikanistereita tai juomapulloja voi kierrättää, vaan kaikki roskat päätyvät sekajäteastiaan − eli kaatopaikalle. Newyorkilaisessa hotellissa taas oli käytävällä rinnakkain kaksi roskasäiliötä, joissa luki "Waste" ja "Recycle", mutta säiliöissä ei ollut mitään vinkkiä siitä, mitä niihin saisi laittaa. Samassa hotellissa majoittumisen hintaan kuului aamiainen ja buffet-päivällinen, mutta kaikki ruoat syötiin kertakäyttöastioilta muovisilla aterimilla. Miettii, että millainen määrä kertakäyttöroskaa siitäkin kertyy vuodessa.

Norjassa taas yllätti se, että hotellihuoneessa oli pussi, johon voi jättää ylimääräiset vaatteensa lahjoitettavaksi paikalliselle Pelastusarmeijalle. Että jos lähtee Osloon shoppailulomalle, ja ostosten tekemisen jälkeen kaikki vaatteet eivät enää mahdu matkalaukkuun, ylimääräiset voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Kätevää sinänsä − mutta voi apua tätä länsimaalaista kuluttamisen kulttuuria: että hotellivieraat ovat jättäneet hotelliin niin paljon vaatteitaan, että hotellissa on ylipäätään huomattu tällaiselle pussille olevan tarvetta.

Pahalta tuntuu sekin, että Suomessa, jossa lajittelumahdollisuudet ovat oikeasti olemassa ja kierrätykseen liittyvää tietoa on saatavilla niin paljon kuin jaksaa lukea, jengi laittaa lasit ja metallit sekajätteeseen, kun ne voisi lajittelemalla käyttää uudelleen. Ja sitäkään en ole koskaan ymmärtänyt, miksi joillain on pakottava tarve rikkoa lasipulloja asfalttiin tai heittää tölkkejä pelloille, joista ne koituvat pahimmillaan tuotantoeläinten tuskalliseksi kuolemaksi.

Luonnon roskaaminen noin ylipäätään onkin sitten oma lukunsa, jota on vaikea ymmärtää. Mitä ajatuksia kierrätys ja roskien lajittelu teissä herättää? Oletteko törmänneet ulkomailla edistyksellisiin kierrätysmenetelmiin?

Kommentit (2)

Mari ♡
Liittynyt3.1.2018

Hei!
Älyttömän hyvä moraalisaarna 😊 Kiitos! Tämä oli tärkeä muistutus, että meillä on vain yksi maapallo ja jokaisen oma pienikin teko on tärkeä, jotta lapsillamme olisi mahdollisuus hyvään elämään.

Mari Niittymaa

Moraalimummo
Liittynyt23.10.2016

Kiitos paljon palautteestasi, kiva kuulla! <3 Nimenomaan, jos jokainen kuluttaja tekisi oman osuutensa, ongelmaa ei edes olisi, joten jokainen teko on tärkeä :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tervetuloa Moraalimummo-blogin pariin! Maailma on täynnä kauniiden ihmisten, treenattujen vartaloiden ja kiillotettujen kotien kuvia, ja voin luvata, että tässä blogissa niitä ei tulla näkemään! ;) Blogissani pohdin ja analysoin nykymaailman menoa, kulutustottumuksia, pinnallisuutta ja ilmiöitä Moraalimummon tyyliin. Olen kolmekymppinen vanha sielu, ja kirjoittaminen on intohimoni. Toivottavasti viihdyt tekstieni parissa. moraalimummo@gmail.com