Toisille luopuminen tuottaa äärimmäistä tuskaa, kun taas toisille se on äärimmäisen vapauttavaa. Itse olen ehdottomasti enemmän jälkimmäisen kaltainen, eli koen luopumisen aina vapauttavana. Usein tämä tarkoittaa omalta osaltani tavarasta luopumista, mutta viime vuosina myös vahingollisista asenteista ja ihmisistä luopuminen on tuonut vapautta elämääni. Aina luopuminen ei tarkoita totaaliluopumista, vaan erityisesti ihmissuhteissa voi luopumista olla myös ajanvieton rajoittaminen tiettyjen ihmisten kanssa.

Luopuminen voi siis kohdistua tavaran lisäksi niin asenteisiin, toimintatapoihin, paheisiin, työpaikkaan kuin ihmisiin. Meillä monella on tarve takertua asioihin ja vanhaan, tuttuun ja turvalliseen ja jokaisella tuo tarve perustuu eri syihin. Kun yksi hamstraa tavaraa "saatan joskus tarvita"-ajatuksella, toinen saattaa saada turvaa siitä, että asiat ja ihmiset ympärillä pysyvät samoina, vaikka ne olisivat itselle vahingollisia.

Tavarasta luopuminen ei ole siis koskaan tuottanut itselleni vaikeuksia, mutta ympärilläni olevista vahingollisista ihmisistä luopuminen on ollut haasteellisempaa. Joskus ystävyys- ja ihmissuhteita joutuu tosissaan punnitsemaan, jos henkilön kanssa on jostain syystä aina kurja tai epävarma olo. Joku silloin mättää. Joko itsessä tai tässä henkilössä.

Ongelman ratkaisu
Itselläni yleisesti ottaen kaikkien ongelmien ratkaisemisessa on toiminut parhaiten asioiden kirjaaminen paperille. Kirjaan ensin ongelman ja sitten alan käydä keskustelua itseni kanssa. Ajatuksen kulkuni saattaa kulkea seuraavasti:

1. Mikä on ongelma? 
Henkilö, jonka seurassa koen itseni epävarmaksi.

2. Millä tavalla koen itseni epävarmaksi?
Joudun miettimään sanomiseni hyvin tarkkaan, jotten tule tuomituksi tai saa arvostelu- tai vähättelyryöppyä niskaani. 
Joudun välttämään kaikenlaista puhetta rahasta tai työelämään liittyvistä tavoitteista.
Joudun vähättelemään onnistumisiani tai olemaan näistä vaiti, jotta en tulisi tulkituksi ylimielisenä.
En voi olla oma itseni.

3. Mitä ajatuksia henkilön kohtaamisesta käyn mielessäni?
Arvostelee minua mielessään
Kritisoi minua mielessään
Arvostelu ilmenee kasvoilta
Tekee saman selän takana
Pelko, että ryhtyy kovaan ääneen arvostelemaan ja tuomitsee ymmärtämättä tai kuuntelematta
Pelko, että tulkitsee kaiken sanomiseni väärin ja kieltäytyy muuttamasta mielipidettään tai kantaansa

4. Tapahtuvatko asiat todellisuudessa myös vai vain mielessäni?
Ovat tapahtuneet hyvin kauan sitten todellisuudessa

5. Onko mahdollista, että luon tilanteet mielessäni?
Kyllä. Ihmiset muuttuvat, mutta luulen silti vaistoavani jännittyneisyyttä tässä henkilössä, jolloin odotan räjähdystä ja sen pelossa koen joutuvani varoa sanomisiani.

6. Koenko samanlaista pelkoa muiden seurassa?
En samalla tavalla. (Jos olisin kokenut samaa muiden seurassa, olisin tässä kohtaa ehdottomasti miettinyt enemmän omaa käytöstäni. Koska tämä tunne on vain tämän yhden henkilön kohdalla, keskityn vain oman kokemukseni tunnustelemiseen.)

7. Kohteleeko tämä henkilö muita samalla tavalla?
Kyllä. Arvostelee usein niitä, jotka ovat menestyneitä tai vähättelee heidän menestystään. Tai tuo esiin ne asiat, joissa menestyjä on epäonnistunut.

(Yritän aina olla menemättä syihin ja olla analysoimatta miksi joku tekee jotain tai käyttäytyy tietyllä tavalla, sillä silloin tulee itse helposti tuomitsijaksi. Tärkeämpää itselleni on miettiä mitä koen tämän henkilön seurassa ja onko yhteydenpito jatkamisen arvoista. Olen myös huomannut, että jos päädynkin miettimään henkilön syitä käyttäytymiselleen, saatan tuomitsijan roolissa vain saada mielessäni valtaa ja kuvitteellista yliotetta häneen. Tämä on väärä asenne eikä todellisuudessa auta itseäni millään tavalla. Niinpä tässä vaiheessa joudun aina tietoisesti muuttamaan ajatusteni suuntaa lempeämpään, mikäli ne olivat menossa tulkinnan suuntaan.)

8. Tukeeko henkilö minua, kun tarvitsen apua?
Kyllä.

9. Kannustaako henkilö minua, kun koen menestystä, onnistumista tai iloa elämässä?
Kyllä, jos ei liity työelämään tai taloudellisiin asioihin.

10. Kannustanko ja tuenko itse henkilöä?
Kyllä. Voisin silti itsekin olla tässä aktiivisempi.

9. Onko yhteydenpito jatkamisen arvoista?
Kyllä, mutta voi olla itselleni parempi, että tämä henkilö pysyy pintapuolisempana tuttavuutena. 

Kuin keskustelua hyvän ystävän kanssa
Itselleni tällainen ajatusten kirjaaminen on kuin hyvän ystävän kanssa käytyä keskustelua. Erona on, että tähän keskusteluun ei tule mukaan arvostelua tai neuvoja. Saan siis avata mieleni ja ongelmani itselleni ja löytää itsestäni vastauksen ja myös ratkaisun asiaan. Tämä ainakin itselläni todella toimii ja teen näin myös muiden mieltäni askarruttavien tai painavien asioiden osalta.

Usein lähelleni pääsevät vain todella harvat ihmiset. Olen hyvin avoin, koen kaikki ihmiset läheisiksi ja avaudun elämästäni joskus liiankin estottomasti puolitutuillekin, mutta niitä ihmisiä, joihin todella luotan ja jotka todella päästän lähelleni, on vain muutama.

Ne, jotka ovat lähelleni päässeet, ovat ihmisiä, joihin voin luottaa 100%:sti, jotka eivät tuomitse, mutta kertovat asiat niin kuin ne ovat (myös silloin, kun en haluaisi totuutta kuulla), joiden kanssa voin olla täysin oma itseni, eivät puhu selän takana, tukevat minua kun olen allapäin ja iloitsevat kanssani, kun koen onnistumista. Erityisen tärkeiksi ja läheisiksi olen kokenut ihmiset, joiden kanssa kehityn paremmaksi ihmiseksi ja jotka myös haluavat itse kehittyä paremmiksi.

Meistä jokainen ansaitsee vain parasta. Miksi tukahduttaa oma elämä ihmisillä, jotka eivät ole asiasta samaa mieltä. Ystävistä tai ympärillä olevista ihmisistä ei aina tarvitse siltikään täysin luopua. Ystävyyttä tai yhteydenpitoa tiettyihin ihmisiin voi myös rajoittaa siihen määrään, jolloin itse vahingolliseksi tai ikäväksi koettu käytös ei vaikuta omaan hyvinvointiin.

Miten sinä suhtaudut ystävyyssuhteisiisi tai muihin ihmisiin ympärilläsi? Tuleeko mielestäsi ystävyys- ja ihmissuhteiden säilyä loppuelämän vai saako vaihtuvuutta olla?

Kommentit (2)

Vierailija

Kiitos tästä kirjoituksesta,hyvin ominaisia juttuja minulle,että tavaraa kertyy. Nyt olen järjestelmässä niitä,ja lahjoita Karjan Apu ja Hope järjestöille.

Sanna Svahn
Liittynyt12.4.2018

Hienoa! Hyväntekeväisyysjärjestöistä on itsellekin tullut tärkeä visiitti-kohde tavara/vaatekassien kanssa. Miksi heittää käyttökelpoista tavaraa pois, jos joku muu voi sellaista tarvita? Laitetaan hyvä kiertoon. :-)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tässä blogissa asianajajana työskentelevä Sanna kirjoittaa parisuhteesta ja perheestä. Hän antaa neuvoja ja vinkkejä, joiden avulla jokainen suomalainen nainen voi pitää paremmin puoliaan arjessa ja elämän taitekohdissa.

Yrityksen kotisivut

Asianajotoimisto Svahn Oy