Istuskelin maanantai-iltana tietokoneen ääressä työasioissa, kun nuorempi tyttöni alkoi valittaa, ettei me enää tehdä mitään kahdestaan. No niinpä! Isosisko oli saanut viime vuoden syyslomalla kahdenkeskisen matkan kanssani Englantiin ja pikkusisko edelleen odotteli omaa matkaansa äidin kanssa. Asia oli vain jäänyt kaiken muun alle. 

Meinasin jo todeta tytölle, että koulut alkaa torstaina eikä me ehdittäisi lähteä enää mihinkään. Mutta sitten tuumasin ääneen, että meillä on tässä aikaa viettää yksi yö jossakin. Sisko on isänsä kanssa keskiviikkoon saakka. Mihinkäs lähdettäisi? Suomi-sightseeing? Ei, tyttö halusi nimenomaan ulkomaille. Lennot lähimaihin maksoivat maltaita näin nopealla aikataululla. Ei. Entäs Ruotsin risteily? Ei, edellytti kahta yötä. Tallinna? Jep!! 

Muistin heti, että tuollahan sattuu olemaan bonuksiakin sen verran aiemmilta matkoilta, että näillähän saa ilmaisen matkan! Ja muistin myös, etten ole vielä tänä vuonna käynyt hyvän ystäväni luona Virossa. Ei muuta kuin viestiä hänelle, että huomenna oltaisiin tulossa pariksi päiväksi ja yhdeksi yöksi. Ehditäänkö nähdä?

Kuinkas ollakaan. Ystäväni suunnitteli seuraavaksi aamuksi parin päivän retkeä itsekin perheensä kanssa Viroa ympäri! Olimme enemmän kuin tervetulleita mukaan! 

Nyt tulikin kiire! Kello oli jo yli kymmenen illalla. Virossa pitäisi olla klo 9 paikkeilla, jolloin lähtö olisi kotoa 5-6 aikaan. Onkohan laivalla paikkoja enää tähän aikaan? Pakata pitäisi. Onkohan vaatteita puhtaana? Kai meillä oli passit vielä voimassa? Eihän meillä ole telttaa! Mites koira? Otanko auton?

Yhteentoista mennessä matka oli varattu, pakkauslista laadittu, työasiat järjestetty (yrittäjyyden etuja), ystävän kanssa sovittu käytännön järjestelyt (missä tavataan,  lainaan heidän autoa, telttaa ja makuupussia), aamu aikataulutettu ja koiralle saatu hoitaja.

Sitten vaan äkkiä nukkumaan ja aamun klo 5 herätystä odottelemaan.

On se ihmeellistä miten paljon sitä saa aikaan, kun lakkaa suunnittelemasta, epäröimästä ja miettimästä! Asiat vain loksahtelevat paikoilleen kuin itsestään!

Ei muuta kuin matkaan!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tässä blogissa asianajajana työskentelevä Sanna kirjoittaa parisuhteesta ja perheestä. Hän antaa neuvoja ja vinkkejä, joiden avulla jokainen suomalainen nainen voi pitää paremmin puoliaan arjessa ja elämän taitekohdissa.

Yrityksen kotisivut

Asianajotoimisto Svahn Oy

Hae blogista

Blogiarkisto

2018