Kirjoitukset avainsanalla raha-asiat parisuhteessa

Mikä siinä oikein on, että kun avioliitto päättyy eroon, ollaan usein kaikkein katkerimpia taloudellisista "uhrauksista", joita koetaan tehneensä perheen vuoksi. Katkeruus kohdistuu siis siihen, kuinka on joutunut tukemaan puolisoansa taloudellisesti ja kuinka epäreilua se onkaan ollut.

Ihmisen muisti on niin valikoiva, että kaikki perheen yhteiseksi hyväksi tehdyt asiat ovatkin erossa uhrauksia tai koetaan suoranaiseksi hyväksikäytöksi. Samalla unohdetaan toisen puolison panostus yhteiseen talouteen, kodinhoitoon tai muuten yhteiseen elämään. Ikään kuin sitä olisi ollut ainut, joka on perheen hyvinvointiin panostanut.

Ja valitettavasti hoitamissani eroissa tämän suuntaiset kommentit tulevat vain ja ainoastaan miesten suusta. Koskaan en ole vielä kuullut vaimon valittavan taloudellisista uhrauksistaan perheensä eteen. Silloinkin kun on maksettu miehen ulosotto- tai konkurssivelkoja, on naisten asenne ollut suvaitsevaisempi.

Tosin tässä sukupuoliasettelussa lienee useimmiten kyse siitä, että vaimo on jäänyt lasten kanssa kotiin ja mies on vastannut perheen elatuksesta. Mutta miten on edelleen kohta jo 2020-luvulle siirrettyessä, että miesten asenne on niin yksioikoinen ja itsekäs. Jos nainen on ollut kotona hoitamassa lapsia sen sijaan, että lapset olisivat aloittaneet päiväkodin alle vuoden ikäisenä, niin sehän on lasten kannalta hyvä asia. Samallahan nainen on todellisuudessa hidastanut omaa urakehitystänsä ja siten "uhrautunut" perheensä eteen. Aivan kuten mieskin joutunut "uhrautumaan". Naiset eivät vain koskaan puhu lasten kanssa olemisesta uhrautumisena. 

Ja kuitenkin nykypäivän tasa-arvoisessa maailmassa mies olisi voinut jäädä kotiin ja vaimo tehdä niitä taloudellisia uhrauksia siirtymällä työelämään. Jos ei itse halua jäädä lasten kanssa kotiin tai perheen parempituloinen toimii elättäjänä, ja valintoja tehdään näiden perusteella, on tällaisten valintojen takana seistävä myös jatkossa. Vaikka kyse olisi sitten olosuhteiden pakosta. Taaksepäin on turha katsoa.

Surullisimpia ovat tapaukset, joissa pitkän liiton jälkeen miehen mielestä naiselle ei kuulu mitään. Hänhän on parempituloisena elättänyt perhettä taloudellisesti kaikki avioliiton vuodet ja maksanut kaiken. Ja kenties vieläkin surullisempi on tapaus, joissa mies toteaa katkerana, kuinka hän olisi voinut asua Espanjassa golffaamassa ja nauttimassa itse omista rahoistaan, jos ei olisi perhettä... Itsekkyys ei enää riitä kuvaamaan tällaista asennetta. Aina eivät itsellä sanat riitä ja hammasta on tässä työssä välillä todella purtava.

Itse olen todella vahvasti sitä mieltä, että asioista ja pelisäännöistä on sovittava silloin, kun kaikki on vielä kunnossa. Siinä vaiheessa kun rivit alkavat rakoilla, on se jo hankalampaa ja usein liian myöhäistä. Jos asioista ei saa sovittua edes silloin, kun kaikki on vielä hyvin, niin sanoisin, että ongelmia tulee (ja paljon) jatkossa.

Parhaiten toimivissa parisuhteissa raha-asioista ollaan samaa mieltä, asioista on sovittu selkeästi ja sovitussa pysytään.

Jos yksi puoliso tekee suuremman taloudellisen kertapanostuksen, esimerkiksi maksamalla remontteja, on näiden kohtalosta hyvin helppo sopia. Laitetaan vain nimet paperiin, jossa sovitaan, että remonteista aiheutuvista kuluista vastaa puoliso X eikä hän tule vaatimaan missään tilanteessa toiselta korvausta. Tai sitten sovitaan, että remonttikuluista x euroa maksetaan myynti tai erotilanteessa maksajapuolisolle. Sitten nimet vain paperiin. Ei se sen enempää siltä asiakirjalta vaadi.

Yhtä lailla kaikista isommista maksamistaan taloudellisista panostuksista voi pitää kirjaa vaikka sitten ruutupaperilla. 

Miten teidän perheessä raha-asioista on sovittu, vai onko aihe liian arka ja eteenpäin mennään parasta toivoen?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tässä blogissa asianajajana työskentelevä Sanna kirjoittaa parisuhteesta ja perheestä. Hän antaa neuvoja ja vinkkejä, joiden avulla jokainen suomalainen nainen voi pitää paremmin puoliaan arjessa ja elämän taitekohdissa.

Yrityksen kotisivut

Asianajotoimisto Svahn Oy

Blogiarkisto

2018