Kirjoitukset avainsanalla uusi elämä

Täytin juhannusaattona vuosia. En pyöreitä, mutta selkeästi jotakin ikäkriisiä on nyt meneillään. Halu suurempaan muutokseen on ollut todella voimakasta jo muutaman vuoden, oikeastaan heti sen jälkeen kun täytin 40. Eli ehkä tässä kyse onkin 4-kympin kriisistä. 

Aikaisemman muiden miellyttämisen tarpeen ja jatkuvan itseni vähättelemisen ja ylisuorittamisen oli aika loppua. Nyt oli aika alkaa suoda itselle jotain hyvää. Oli se sitten aikaa, lempeyttä tai vain olemista. Kuitenkin kaikenlaista mielen, sielun ja kehon ravitsemista.

Päätin varta vasten tehdä muutoksia seuraavilla alueilla:

1. Mielen ravitseminen

Olen viimeiset 20 vuotta ollut toivoton ylisuorittaja. Laadin kohtuuttomia, liki mahdottomia tavoitteita. Teen kaikkeni päästäkseni niihin ja sitten valitan, marisen ja voivottelen itsesäälissä, jos en näihin tavoitteisiin pääse.

Kaikki nämä tavoitteet ovat yllättäen liittyneet vain uraani. Hyvänä kakkosena on tullut kyllä perhe, mutta nimenomaan aina tässä järjestyksessä. Itse asiassa joskus jopa liikunnalliset tai muut terveydelliset tavoitteet ovat menneet perheenkin edelle. Kaikki paitsi perheeseen liittyvät tavoitteet ovat siis olleet sellaisia, jotka ovat "edellyttäneet" itseltäni suorittamista, stressiä tai järjetöntä ajanhukkaa. Sitten ei enää oikein ole energiaa riittänytkään perheeseen... Sain juostua parikin täysimaratonia viime vuonna ja tietyt uratavoitteet kyllä jopa hämmentävästi täyttyivätkin, mutta kaikessa tuossa olin unohtanut nauttia elämästä. Ei ollut aamua ilman huikeiden tavoitteiden asettamista. Pääsin kyllä usein näihin päivittäisiin tavoitteisiin, mutta aina sekin meni suorittamisen voimalla.

Panostin oppimiseen ajallisesti ja taloudellisesti aivan käsittömiä tunteja ja summia. Ja aina vain piti laatia uusia, yhä vaikeampia tavoitteita ja opiskella taas jotain uutta. Jos tavoitteet tuntuivat helpoilta, niin piti keksiä jotakin sellaista, josta varmasti tuli stressi ja ahdistus. Huh-huh!

Viime kuussa listailin vastuulleni ottamiani tehtäviä ja asioita. Olin ottanut vastuulleni 5 sellaista asiaa, joista jokainen olisi yksistään edellyttänyt täysipäiväistä paneutumista. Vaikea ymmärtää, miten olen oikein saattanut itseni tähän tilaan. Ei enää tarvinnut ihmetellä miten olin koko ajan väsynyt. Oli luopumisen aika. Ja sitä olen nyt tehnyt tässä oikein olan takaa.

Ylisuorittamisen sijaan päätin syntymäpäiväni ja tuoreen elämänmuutoksen myötä ravita mieltäni jatkossa opiskelemalla ja lukemalla materiaalia, jonka myötä opin lempeyttä itseäni kohtaan ja joka ravitsee mieltäni muutoin kuin vain älyllisesti. Urakehitys ja ylisuorittaminen jääköön ja tilalle tulkoon läsnäolevampi ja itseäni kohtaan lempeämpi minä.

2. Sielun ravitseminen

Mindfulness ohjaajakoulutus, josta valmistuin toukokuussa, oli selvästi se suurin muutos. Ja koulutuksessa nimenomaan se, mitä kaikkea koulutus ja tukiverkosto nosti pintaan itsessäni. Tuntui, että olisin saanut kunnon läpsäyksiä kasvoihin. Kerta toisensa jälkeen. Kaikki liittyivät kuitenkin siihen, kuinka "läpsäys kerrallaan" ymmärsin omaa käyttäytymistäni ja käyttäytymismallejani, piilomotiiveitani ja ennen kaikkea omaa ahdistuneisuuttani. Ymmärsin miten olen kohdellut ja sallinut itseäni kohdeltavan. Auts. Nyt piti katsoa tiukkaan peiliin ja sallia itseni rakastaa itseäni. Sellaisena kuin olen. Ei muiden miellyttämiseksi tai muiden arvostusta hakien. Vaan kohdellen itseäni lempeydellä ja rakkaudella.
Voiko olla niin, että olen rakastettu? Voinko suoda armollisuutta itseäni kohtaan? - Näitä lauseita mutustellessa nousevat tunteet pintaan. Olen rakastettu. Olen arvostettu. Olen armollinen itseäni kohtaan. Teen asioita, jotka tuottavat minulle iloa. Olen lempeä itseäni kohtaan.

Tämän johdattelemana olemme lasteni kanssa pyrkineet nyt tekemään joka päivä jotain sellaista uutta tai erilaista, jota emme ole ennen tehneet. Jotain spontaania ja suunnittelematonta. Jotain sellaista, jonka ei todellisuudessa tarvitse olla sen suurempaa. 

Eilen menimme esikoisen kanssa bussipysäkille ja hyppäsimme spontaanisti ensimmäiseen pysäkille tulleeseen bussiin. Ajoimme päätepysäkille, joka sattuikin olemaan Itäkeskuksen kauppakeskus. Kävimme kahvilla ja jäätelöllä ja tulimme sitten bussilla takaisin. Meille tämä oli riittävän spontaania, sillä kuljemme AINA kaikkialle autolla tai pyörillä. 

Tänään tuntuu siltä, että voisimme käydä pyörillä läheisissä ulkoilumaastoissa. Se on ollut suunnitteilla, mutta aina on tullut jotain "tärkeämpää" tekemistä. Jos tyttöjen herättyä meistä ei enää halutakaan lähteä pyöräilylle, teemme jotain muuta pientä kivaa ja sellaista, jota emme ole vielä tehneet. Tämänpäiväisen tekemisenkään ei tarvitse olla sen ihmeellisempää tai vaivalloisempaa. Otamme koiran mukaan, joka näin sekin saa vaihtelua ja nautintoa.

3. Kehon ravitseminen

Ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi mehustimen, jolla olen nyt jo kohta parin viikon ajan tehnyt joka ikinen aamu toinen toistaan ihanamman aamujuoman. Paastosin aikanaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja vihannes- ja hedelmämehuista on niiltä ajoilta jäänyt etova muistikuva... Silloin en seuraillut reseptejä. Join joko kurkkumehua, porkkanamehua tai kuvottavaa sellerimehua. Ei tullut mieleenkään yhdistellä eri makuja. Yök!

Nyt ostin mehustimen yhteydessä myös käsittämättömän hyvän reseptikirjan, jonka ohjeiden mukaan valmistamani kaikki juomat ovat olleet us-ko-mat-to-man hyviä! Miten selleri voi maistua niin hyvältä!? Siis selleri! 

Jo tässä vaiheessa, näin lyhyen ajan jälkeen, huomaan eron ihossani. Olen silti normaalisti juonut vahvat aamukahvini ja syönyt muun päivän ateriat aivan samaa ruokaa kuin ennenkin. Aamusmoothien olen tosin myös korvannut tavanomaisen voileivän sijaan. Muutama näinkin pieni muutos näkyy silti ihossa, joka on nyt kuulakkaampi ja mustat silmänaluset ovat hävinneet. Mitäköhän tässä vielä ehtii muuttua. ;-D

Olen myös saanut nauttia aamumehuni täydessä hiljaisuudessa, lasten vielä nukkuessa, siemaillen mehua kuin mikäkin viininmaistelija. Ynisen silmät kiinni nautinnosta eri makujen yhdistelmiä suussani ihmetellen. Nytkin vielä maistan tämänaamuisen mehun kielelläni. Nam.

Vihannesten ja hedelmien yhdistelmät ovat niin outoja, ettei mieleeni tulisi ikimaailmassa kokeilla mitään vastaavia.

Tämänaamuinen mehu:
1/2 kuorittu sitruuna
1/2 kuorittu bataatti (jep!)
1 punajuuri
2 porkkanaa
2,5 cm pala tuoretta inkivääriä
2,5 cm pala tuoretta kurkumaa
1 omena kuorineen ja siemenineen

Ei muuta kuin siemailemaan, päiväkirja esiin ja aurinkoinen aamu alkakoon!
 

TallennaTallenna

TallennaTallenna

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Tässä blogissa asianajajana työskentelevä Sanna kirjoittaa parisuhteesta ja perheestä. Hän antaa neuvoja ja vinkkejä, joiden avulla jokainen suomalainen nainen voi pitää paremmin puoliaan arjessa ja elämän taitekohdissa.

Yrityksen kotisivut

Asianajotoimisto Svahn Oy

Blogiarkisto

2018