Kirjoitukset avainsanalla waltzing Matilda

Jos syysiltojen pimetessä houkuttaa jo ensi kesän retkien suunnittelu, voimme todellakin suositella kohteeksi Rosalan Viikinkikeskusta, jonne pääsee sekä veneellä että ilman. Rosalan saari sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Kemiönsaaren kunnassa.

Me suuntasimme Matildalla kesän viimeisellä koko viikonlopun kestävällä veneretkellä sinne. Meitä houkuttivat paikalle eritoten muinaistulet ja tapahtuma Viikinkikeskuksessa.

 

Hii-o-hoi! Rosala täältä tullaan! Syysauringosta sai nauttia Waltzing Matildan kannella.
 

Vierasvenesatamasta mainittakoon, että satama on ikivanha kalasatama, joka sijaitsee suojaisessa lahdenpoukamassa. Sinne ei tuulet kovin helpolla pääse. Elokuun lopussa veneitä satamassa ei enää ollut ruuhkaksi asti, joten saimme olla kohtuullisen omissa oloissa vierailumme ajan. Satamassa on kauppa, ravintola ja tankkaus mahdollisuudet. Satamamaksu on 15 euroa. Paikkaa pyörittää perhe nimeltä Eriksson, palvelualtis ja äärimmäisen mukava pariskunta. Rannassa on grillauspaikat joita saa vapaasti käyttää, saunasta voi varata itselleen oman vuoron pientä maksua vastaan. Paikka on kaikinpuolin siisti ja miellyttävä. 

 

Rosalan vierasvenesatama. Elokuun lopussa saatiin olla aika rauhassa. Meidän Matilda ja muutama muu vene laiturissa. Satama on siisti ja hyvinhoidettu.

 

Me olimme tosiaan paikalla muinaistulien aikaan ja silloin järjestetään Rosalan Viikinkikeskuksessa Muinaistulien yö-tapahtuma. Vierasvenesatamasta saa vuokrata polkupyöriä 5 euron hintaan ja me nappasimme allemme jopot ja lähdimme polkien kylään. Januksella oli kaveri mukana ja pojista tämä oli tosi hauskaa! Matkalla törmäsimme (emme suinkaan kirjaimellisesti, hui kamala sentään!) useaan peuraan ja vasaan. Pysähdyimme ihastelemaan niitä <3

Viikinkikeskuksesta löytyi tekemistä ja ihmettelemistä. Lapset saavat pukeutua kypäriin ja asuihin ja voivat taistella miekoin ja kokeilla kuinka painava haarniska oikein on! Pihalla löytyy erilaisia leikkipaikkoja. Myös kotieläimiä on ilmeisesti pihalla ollut kesäaikaan enemmänkin, mutta nyt saimme ihastella siellä enää suloisia pupuja.

 

Viikinkivaroitus! Näille hurjimuksille ei kannata alkaa ryppyilemään ;)
 

Pihan laidalta lähtee polku, jonka varrella on erilaisia viikinkiajan rakennuksia mm. kirkko ja onpa siellä viikinkilaivakin rakennettuna. Voit myös tutustua viikinkiajan ihmisten ruokiin, soittimiin ja vaatteisiin niiden esittelyä varten erikseen olevassa rakennuksessa. Paikasta löytyy myös upea ravintola ja myymälä, jossa on pääsee tutustumaan myös aihetta koskevaan näyttelyyn.

 

Kurkistus kirkkoon.
 
 
Viikinkitonttu? Luonto on tosi kaunis Rosalassa.
 
 
Kirkonpenkit?
 
 
Pojat uskalsivat istahtaa uhrikivelle :)
 
 
 
 
 
 
 

Lapset olivat paikasta todella innoissaan, katsottavaa ja koettavaa riittää kaikenikäisille. Siellä sai kokeilla mm. puujalkakävelyä ja jatulintarhassa ympäri juoksua. Ilta huipentui palavan ammuksen ampumisella katapultilla, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen rantaan seuraamaan muinaistulen sytytystä. 

Veneelle takaisin poljettiin yön pimeydessä vain yhden otsalampun valaistessa tietä. Oli muuten jännää - ei vaan poikien vaan minunkin mielestä! En tullut katsoneeksi taaksepäin ... tarkoituksellakaan! ;)

Rosalaan haluamme palata ensi kesänä uudestaan, silloin kun kesäsesonki on parhaimmillaan. Ravintola on saanut paljon kehuja ja saarella on myös oma panimo ja leipomo, kilometrin päässä vierasvenesatamasta, jonne ehdottomasti haluamme päästä käymään ja ostoksille.

Toivon että kuvista välittyvät tämän retken tunnelmat jännityksestä ja puuhakkuudesta arvokkaan luontomme kauneuteen ja seesteisyyteen.

 
 
Mielen terapiaa, sitä tällaiset maisemat todellakin tuottaa.
 
 
 
 

Kommentit (0)

Seikkailumme Waltzing Matildalla johtivat meidät päiväretkelle veljeni perheen kanssa meille tuttuakin tutumpaan saareen, Pettuun. Petun saari sijaitsee Salon Särkisalossa. Minun lapsuuden perheellä oli kesämökki tuossa saaressa 40 vuoden ajan, joten henkilökohtaisesti saari on monin tavoin hyvinkin tuttu. Nyt en kuitenkaan pitkään aikaan ole saarella vieraillut, joten päätimme suunnata sinne veneellä päiväretkelle. Olimme kuulleet kehuja Petun kartanoon (Pettu Gård) avatusta kahvilasta. 

 

 

 

 

 

Petun saaren elämästä löytyy merkintöjä jo 1300 -luvulta alkaen. 1700- luvun alkupuolella saareen muutti Uppmanien suku Tenholasta. Tämä suku rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen 1800-luvulla, ilmeisesti vuosien 1830-1850 aikana. 1900-luvun alussa ison osan Petun saarta ja kartanon osti paikallinen kaivosyrittäjä Karl Forsström. Kun kartano aikanaan siirtyi tämän pojalle Petter Forsströmille, saatiin sinne aikansa arvovaltaisia vieraita useampaankin otteeseen. Nimittäin itse Marsalkka Mannerheim kuuluu vierailleen metsästysretkillä koirineen Petussa 7-10 kertaa. 

Nykyään kartano on luomutila ja heidän tuotteitaan saa ostaa paikan päältä.  Lisää kartanosta ja.siellä järjestettävistä tapahtumista voit lukea Facebook-sivujen lisäksi täältä. Ja tässä muuten yksi vinkki:  kartanon tomaatit käyvät täydellisesti karkkipäivän herkuista! Niin makeita ja herkullisia!

Elämäni ensimmäistä kertaa saavuin, ainakin oman muistini mukaan, meriteitse kartanolle. Rannasta on 300 metrin kävelymatka perille. Tie kiemurtelee metsässä ja peltojen halki. Kävellessä voi vaan nauttia kauniista luonnosta, niittykukissa lepattelevista uskomattoman suurista perhosmääristä sekä todella vanhoista ja kauniista puista, joita matkan varrella tuli vastaan yksi toisensa perään. 

 

 

 

 

Perillä kartanolla voit aistia historian havinan. Sanoinkin, että jotenkin tuollaisissa vanhoissa paikoissa oikein tuntee sellaisen rauhan ja seesteyden, mitä et uudisrakennusten lähellä voi aistia. Ihana fiilis! <3 

Ensimmäinen ihastuksen kohde pihapiiriin tullessa ovat suloiset ja siistit puuceet piharakennuksen yhteydessä. En tiedä voiko puuceetä kutsua nimellä suloinen, mutta se on ensimmäinen mikä näistä tulee mieleen :) Jopa seurueemme puuceitä karttavalle täällä asiointi oli mieluisa kokemus ;)

 

 

 

Toinen, suorastaan rakkautta ensisilmäyksellä -kohde tulee vastaan kivimuurin sisäpuolella, päärakennuksen hurmaavasta lasiverannasta, josta on sisäänkäynti kartanoon. Mikä on ihanampaa kuin vanhat ikkunat, joiden takana maisema muuttuu kun vähän liikutat päätäsi, irrottamatta kuitenkaan katsettasi. Lasin epätasainen pinta antaa uuden muodon näkymälle ikkunan takana <3

 

 

 

Sisällä vanhan talon viileys ottaa helteisen kesän kulkijan armollisesti vastaan. Jopa koira saa tulla sisälle viilentymään. Kahviosta on tehty kaunis ja se on pullollaan kaikkia itse tehtyjä ja paikallisia herkkuja. Eteisestä löytyy myös myyntipiste luomutuotteille. Nappaankin sieltä herkkuja mukaani!

 

 

 

Uunituoreet korvapuustit uppoavat parempiin suihin alta aika yksikön ja sisätilojen ihana viileys saa jopa hakemaan santsikupin kahvia. Muuten ei kahvi helteellä maistu, mutta täällä se maistuu erityisen hyvälle. Myös pihalla on reilut penkit ja isot pöydät aurinkovarjojen alla, joissa voi kahvitella. Pihapiiriä ympäröi kivimuuri. 

 

 

 

Kiertelen kartanon huoneita miettien, millaisia ihmisiä nämä seinät ovat aikojen saatossa suojissaan pitäneet ja millaisia kohtalon käänteitä todistaneet. Päästäpä välillä ajassa taaksepäin kurkistamaan millaista elämä ennenvanhaan on ollut!  Ajatukseni katkaisee Januksen ja serkkujensa kiljahtelut pihalta, tämä paikka on täynnä täydellisiä piilopaikkoja piiloleikille! Kunpa talo osaisi puhua. Sillä olisi varmasti monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana, mutta nyt ne pysyvät piilossa kuten lapset pihalla,  ja ovat vain aistittavissa talosta huokuvasta ajattomuudesta ja ihanasta rauhasta.

 

 

 

 

 

 

Kommentit (4)

Kikka L.

Kiitos vinkistä! Tuonnehan voisi ajella joskus. Tuli mieleen, että muutamia vuosia sitten torilla oli muistaakseni Petun luomumyyntikoju, asioin siinä useinkin .  Sun kuvat on ihania!

Lottas Liv
Liittynyt21.9.2017

Moi Kikka! Juu, tehkää ihmeessä autolla retki sinne ja ota kori mukaan, se täytyy takuulla herkuista ja huikean hintaista vihanneksista 😉

Annika saaresta

Heii, olipas hauskaa huomata vierailusi Petun kartanokahvilassa! Kävimme siellä myös veneellä elokuun alussa ja paikka on aivan ihana... Toivottavasti moni veneilijä löytää paikan! :)

Lottas Liv
Liittynyt21.9.2017

Kiva kuulla Annika! Toivon myös että veneilijät paikan löytävät. Ihanaa syksyä sinulle 😊

Täällä ollaan toistamiseen tänä kesänä! Tosi kiva paikka hyvine satamapalveluineen tämä Kasnäs. Tännehän pääsee myös autolla ja moni tuntuu kiertävän saaristoa myös fillarein yhteysaluksien kanssa, jotka täällä säännöllisesti käyvät kääntymässä.

Nyt kun meri kukkii sinilevää on erityisen kiva että satamasta löytyy oma kylpylä. Siellä se meidän miesväki nytkin polskii. Tänään tämä porukka on eri kokoonpanoilla myös pelannut tennistä, yrittänyt saada kaloja haaviin, leikkinyt ja taiteillut puistossa. On myös  grillattu ja herkuteltu ja käyty jäätelöllä. Mulla on fiilis että tänään maistuu uni jo aikaisin :)

Täältä on mm. myös mahdollista vuokrata polkupyöriä, mikä mua olisi henkilökohtaisesti kiinnostanut, mutta nämä 30 asteen helteet hieman toppuuttelevat ajatuksen toteuttamista. Täällä voi myös pelata minigolfia kentällä, jossa on huimasti ratoja, vai miksi niitä kutsutaan. 

Ihana hiekkaranta houkuttelee polskijaa ja kymmenen euron tuntihintaan saa myös vuokrata itselleen grillikodan. Alueella on myös isompi grillauspaikka joka on maksuton sekä tosi iso maksullinen grillikota ihanalla paikalla, pitkän laiturin päässä olevalla pikku saarella.

Myös ravintolaa ja ruokakauppaa löytyy tarvitsevalle. 

Täällä me nyt nautimme. Ilma alkaa vähän viiletä ja huomiselle taidettiin jo luvata sadettakin. Näiden ihanien helteiden jälkeen sekin tuntuu ihan tervetulleelta :)

Yksi asia muuten tässä veneilyssä on ollut positiivinen ja ilahduttava juttu, mitä en tullut aiemmin ajatelleeksi; täällä tapaa mukavia ihmisiä ja eri kansallisuuksia. Eilen naapurimme oli saksalainen meripelastaja, tänään Walesista oleva iäkäs pariskunta, jotka ovat kiertäneet veneellään meriä jo kaksi vuotta putkeen! Ihania tarinoita ja rikkaita muistoja tulee kerättyä näillä reissuilla 💛

Alla kännykkäkuvia käsittelemättöminä. Hertta toivoi "kauniit kasvot" filtteriä, mutta joutui nyt tyytymään el naturelle -kuvien julkaisuun.

 

 

 

 

Kommentit (2)

Helin

sadepäivänä eksyin blogiisi ja ihanaa, että eksyin!! Hertta ei tosiaankaan tarvitse filttereitä. Noita valkoisia hampaita ja kaunista nassua kelpaa näyttää. Ihana tassuterapeutti

Seuraa 

Mitä reilu nelikymppisen naisen ja perheenäidin elämä voikaan pitää sisällään? Uusperheen arkea, työssäkäyvä äiti joka harrastaa teatteria, sisustamista, shindoa. Rakastaa leipomista ja joo, vähän ruuanlaittoakin.  Ollaan hurahdettu veneilyyn, josta seurasi veneremppa, Avaan vahvasti mietteitä elämästä ja itsestäni. Aika kaikenkattavaa siis. Mutta niinhän elämä on <3 Toivottavasti viihdyt seurassani!

Blogiarkisto

2018
Kesäkuu

Kategoriat