Kirjoitukset avainsanalla lasten teatteri

Ronja elää yhdessä ryöväripäällikkö Matiaksen ja äitinsä Loviisan sekä ryövärijoukon kanssa Matiaksenilinnassa,  Matiaksenmetsässä. Jo varhain Ronja oppii elämään metsässä luonnon ehdoilla, eläinten ympäröimänä, joessa uiden ja villihevosilla ratsastaen sekä varomaan syöjättäriä, maahisia ja männiäisiä - metsän ilkimyksiä.  Eräänä päivänä hän huomaa Helvetinkuilu-rotkon reunalla oman ikäisensä pojan, Birk Borkanpojan, Matiaksen verivihollisen ainokaisen perillisen. Tuo kohtaaminen solmii Ronjan ja Birkin välille elinikäisen siteen, ensin hyvin vastentahtoisesti, mutta ajan myötä siteestä tulee niin voimakas, että he tuntevat olevansa kuin sisaruksia.

He viettävät paljon aikaansa metsässä milloin joessa uiden, milloin toisensa syöjättäriltä pelastaen. He myös taistelevat oman ystävyytensä puolesta Ronjan isää, Matiasta vastaan, joka ei tahdo tätä ystävyyttä sallia. Monien jännittävien vaiheiden jälkeen asiat kuitenkin ratkeavat niin, että tarinalla on onnellinen loppu.

Ronja Ryövärintytär on tarina ystävyydestä, jonka puolesta lapset ovat valmiita taistelemaan, jopa sen uhalla että menettävät perheensä. Se kertoo, miten ylpeys monesti sokaisee ihmisen ja vaikuttaa omaan ympäristöön. Se kertoo anteeksiannosta, itsenäistymisestä, luonnon kunnioittamisesta ja sen kauneudesta, oikeudenmukaisuudesta. Se kertoo syntymästä, kuolemasta ja rakkauden voimasta. Tarina rohkaisee uskomaan itseensä ja toimimaan oikeaksi kokemallaan tavalla. Kuten tässä tarinassa, myös oikeassa elämässä, se usein palkitaan.

Salon teatterin näytelmä Ronja Ryövärintytär pitää sisällään koko tunteiden laajan kirjon; ilon ja surun, toiveikkuuden ja epätoivon, vihan ja rakkauden - syntymästä kuolemaan. Tarina on kaunis ja toteutus näyttävä ja koskettava.

Eilen harjoituksiamme oli kuvaamassa lavasteiden suunnittelusta ja osin toteutuksesta vastannut taiteilija Satu-Maaria Mäkipuro. Alla olevat upeat kuvat ovat siis hänen käsialaansa.

Olen äärettömän onnellinen saadessani olla tässä produktiossa mukana Ronjan Loviisa-äidin roolissa. Kuten edellä tuli jo kuvailtua, on näytelmä erittäin tunteita herättävä. Monet kerrat on näyttelijöiden keskuudessa harjoituksissa naurettu, mutta myös monet kerrat on aidot kyyneleet kostuttaneet silmäkulmat. Tähän Ronjan maailmaan on saatu osaavan tiimin käsissä mahtava puvustus, loistava valomaailma ja upea musiikki.

Toivon että tulet kokemaan tämän matkan meidän kanssamme <3

Päätän kirjoitukseni lempirepliikkiini, Ronjan repliikkiin, joka kuvaa mielestäni hyvin tuntemuksia, joita tämä näytelmä - ainakin minussa- useaan otteeseen herättää.

"Kummallista, miten voi olla iloinen ja surullinen yhtä aikaa."

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Mitä reilu nelikymppisen naisen ja perheenäidin elämä voikaan pitää sisällään? Uusperheen arkea, työssäkäyvä äiti joka harrastaa teatteria, sisustamista, shindoa. Rakastaa leipomista ja joo, vähän ruuanlaittoakin.  Ollaan hurahdettu veneilyyn, josta seurasi veneremppa, Avaan vahvasti mietteitä elämästä ja itsestäni. Aika kaikenkattavaa siis. Mutta niinhän elämä on <3 Toivottavasti viihdyt seurassani!

Blogiarkisto

Kategoriat