Kirjoitukset avainsanalla Luonto

Teimme ystäviemme kanssa Visby-risteilyn Tallink Siljalla kuluneella viikolla. Olen ahminut viime vuosina dekkareita ruotsalaisilta naiskirjailijoilta kuten Anna Janssonilta, jonka kirjojen tapahtumat sijoittuvat Gotlantiin ja Visbyhyn. Mielikuvat kaupungin kaduista ja taloista ovat siis mielessäni vahvana. 

Odotin tätä reissua kuin tulisilla hiilillä. Tämä kesä on vaan ollut elämässäni yhtä myllerrysten aikaa uuden työpaikan ja uuden opiskelupaikan ja niiden välillä tehtävien valintojen kanssa painiessa. Olin suunnitellut lukevani jonkun uuden kirjan, jonka mysteerimurha sijoittuu Visbyhyn ja saan sitten seikkailla sen tarinan lumoissa kaupungin kaduilla.

Mutta kaikista näistä myllerryksistä johtuen en ole kirjoihin jaksanut keskittyä. Ja eipä tämä matka sellaista pohjustusta edes kaivannut! Kaikki aistit saivat täydellisen täyttymyksen kun fillaroimme pitkin rantoja ja talsimme kaupungin katuja ristiin rastiin. (Tähän vinkkinä että fillarit on ihan ehdoton juttu! Helppo vuokrata kohtuuhintaan ja näkee huomattavasti laajemmin paikkoja!)

 Kuten olette jo varmasti huomanneet, rakastan merta. Rakastan kiviä ja karun kaunista luontoa. Rakastan lokkien huutoa (merellä, en torilla!), ruusujen tuoksua, tuulta, vanhoja rakennuksia, mukulakivikatuja. Rakastan kulkea vanhassa kaupungissa miettien millaista elämä siellä on joskus ollut. Rakastan fillaroida. Ja kaikki nämä sain kokea tuolla päivän matkalla Gotlannissa! 

Satuimme osumaan paikalle juuri Keskiaikaisten markkinoiden aikaan. Tämä toi kaupunkikuvaan oman mausteensa, mutta toki myös suuret ihmismassat. Kuvien alle laitan vielä netistä löytämäni tekstin joka oli minusta mielenkiintoinen.

Satuimme myös osumaan paikalle kesken suuren tv-sarja kuvauksen. Den Inre Cirkeln -sarjaa kuvattiin kadulla jonne me "eksyimme". Meille hyssyteltiin ettei saanut pitää mitään ääntä ja hipsimme pikapikaa suojaisalle sivukujalle. Muutama suomalainen turisti olisi varmasti tuonut hyvän lisämausteen tuohon kohtaukseen, mutta eipä ne ymmärtäneet hyvän päälle, joten se siitä sitten.

Enempää höpisemättä, laitan tänne nyt hirrrrmuisen määrän kuvia! En pystynyt valitsemaan minkä julkaisen, joten julkaisen ne kaikki :) Toivottavasti nautitte kuvista <3

Tack fina Visby! Ensi kesänä lupaan että tulemme uudestaan, pidemmäksi aikaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvitieteellinen puutarha

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun tarkkaan tutkailet ympäristöäsi, voit löytää rakkaudellisia viestejä mistä tahansa <3

 

 

 

 

"Vanhan tarun mukaan Gotlanti oli noiduttu saari, se nousi merestä vain öisin ollen päiväsaikaan näkymättömissä. Vasta Tjelvar, saaren ensimmäinen asukas mursi kirouksen ja onneksemme tämä Ruotsin aurinkoisin saari on nyt näkyvissä ja tarjoaa paljon koettavaa vierailijoilleen.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat Gotlantiin jo 8000 vuotta sitten ja edullisen asemansa ansiosta saarella oli vilkkaat kauppayhteydet eri aikakausien aikana ympäri Eurooppaa. Varsinainen kukoistusaika alkoi Hansakauppiaiden aikana ja tätä suuruudenaikaa muistellaan joka elokuun alkuviikon ajan Ruotsin suurimmassa keskiaikatapahtumassa. Tällöin Visbyn torit ja kujat täyttyvät keskiaikaisista ritareista ja prinsessoista, musiikista ja tanssista ja puistossa pidetään keskiaikaisia markkinoita.

Tapahtuma on kuin aikamatka menneisyyteen 1200-luvulle ja antaa mahdollisuuden sukeltaa historian syövereihin aidossa ympäristössä. Kehämuurin ympäröimä Visbyn kaupunki on säilyttänyt keskiaikaisen rakennustyylinsä ja se kuuluu hyvin säilyneiden rakennustensa ansiosta UNESCOn maailmanperintöluetteloon."

Kommentit (5)

Lottas Liv
Liittynyt21.9.2017

Kiitos Helena ❤️ Sinun kuvien välityksellä pääsi Kreikkaan, on tää ihanaa tää "matkailu" 😊👍

Täällä taas! Ihanan syyspäivän innoittamana päätin istahtaa koneen ääreen kirjoittamaan, vaikka ulkoilma houkuttelee edelleen tuonne ulos nauttimaan siitä keltaisesta mollukasta, joka nyt heijastuu myös luonnon väreissä puiden ihanan ruskan muodossa. Esikoinen lähti kohti Tamperetta kannustamaan Salon ylpeyttä eli koripallojoukkue Salon Vilpasta voittoon faniryhmä Vilpas Ultrasin kanssa ja kuopus on viettämässä laatuaikaa ja lunastamassa synttärilahjaa tätinsä kanssa Turussa. Hetki mulle koneen ääressä on siis mitä parhain ;)

First things first; Matildan talviverhoilun projekti jatkuu. Jani rakentaa pressulle telinettä. Täytyy kyllä sanoa, että hienosti tuo mies hommaa eteenpäin vie ja hyvää jälkeä tulee, vaikka ensikertalaisena on tota hökötystä rakentamassa :) Ohessa kuvaa miltä tilanne tänään näyttää.

Ja koska nyt ei ole mulle mitään puuhaa veneen sisätiloissa, päätin ottaa kaiken ilon irti tästä kauniista kelistä ja ihanista maisemista, joiden keskellä asutaan ja lähdin Hertan kanssa lenkille. Ja nyt pääsenkin päivän aiheeseen. Asumme Salon kaupungissa, Halikon asemalla. Tämä seutu on historialtaan todella rikasta ja mielestäni myös äärimmäisen kaunista. Meri on lähellä, luonto lähellä ja myös kaupungin keskusta lähellä.

Ihan lähimaastossa meillä on kaksi kartanoa; Wiurilan kartano ( www.wiurila.fi ) ja Joensuun kartano , jotka edelleen ovat aktiivisia toiminnoiltaan ja joiden pihapiirissä kerta toisensa jälkeen vaan mykistyy niiden kauneudesta ja hiljentyy niiden jylhästä olemuksesta. Historian havina ikivanhojen puiden katveessa koskettaa syvältä ja rauhoittaa mielen. Myös Rikalan Linnamäki, muinaislinna-alue, on tässä aivan parin kilometrin säteellä sekä tunnelmallinen Rikalanmäki ( www.antiikkiverstas.com ). Suosittelen poikkeamaan näillä seuduilla liikkuessa näissä paikoissa. Joensuun kartano ei ole yleisölle avoin, mutta kävellen voi sen pihapiirin läpi kulkea.

Halikon seutu on muutenkin rehevää ja maasto kauniin kumpuilevaa. Tänään suuntasin askeleeni kohti Vässilää. Tällä alueella on luontopolkuja kuten Halikonjoen Häntälänkosken luontopolku ja Purhamäenkosken luontopolku. Nyt emme lähteneet Hertan kanssa seikkailemaan näille poluille, sillä maasto oli aika märkää - ja me ilmeisiä hienohelmoja :P

Luonto oli tosi kaunis ja hiljainen, jotenkin tuntuu että se rauhoittuu ja kerää voimiaan vastaanottaakseen tulevan talven. Vain korppi raakkui ja pikkulinnut visersivät, kuulin jopa lehden tippuvan puusta! Monta kertaa vaan pysähdyin ja nautin tästä rauhasta ja hiljaisuudesta. Paljon on puhuttu metsän parantavasta vaikutuksesta esimerkiksi stressiin. Itse en ole metsäihmisiä, ennemminkin meri-ihminen (olisitko voinut arvata?!), mutta peltojen keskellä, metsän läheisyydessäkin kokee jo uskomatonta eheyttävää rauhaa ja oikein tuntee miten sitä luonnonvoimaa itseensä tulee imettyä. 

Näihin tunnelmiin päätän tämän kirjoituksen. Ihanaa ja voimaannuttavaa viikonloppua Sinulle <3 Muista nauttia luonnosta ;)

 

Kommentit (2)

Mrs. Rahja
Liittynyt26.3.2017

Kauniita kuvia <3 Mukava lukea venekuulumisianne :)

Me olimmekin syyskuussa prätkäilemässä siellä päin, upeaa seutua! :)

Kirjoittelimme siitä blogiin myös; http://merikapteeninvaimo.blogspot.fi/2017/09/rautahevosella-treffeille....

Ajattelinkin kyltit nähdessäni, että kartanoihin haluaisin mennä joku kerta tarkemmin tutustumaan.

Tunnelmallista viikonloppua <3

merikapteeninvaimo.blogspot.fi

Lottas Liv
Liittynyt21.9.2017

Kiitos kommentista! Etpä arvaakaan, olin käynyt jo lukemassa tarinasi syyskuun prätkäreissustanne! :) Vahva suositus Salon Halikon kartano"kierrokselle" ja jos tykkäätte yöpyä vaikka prätkäreissullanne on Vuohensaaressa mukava telttailualue kahvioineen, minigolfratoineen ja kesäteattereineen <3
Ihanaa talven odotusta <3

Seuraa 

Nelikymppisen naisen elämää! Arjen vinkkejä, harrastuksia, teatteria, sisustusta. Ruokaa ja leivontaa sekä veneremppaa ja ajatuksia sekä tunteita <3 Aika kaikenkattavaa siis. Mutta niinhän elämä on <3 Toivottavasti viihdyt seurassani!

Blogiarkisto

Kategoriat