Kirjoitan blogia melkeinpä joka päivä. Julkaisutahtini on aika tiheä ja postauksia tulee ulos melko usein. On kuitenkin asioita, joista en kirjoita. Asioita, joista en halua kirjoittaa. Tai kyllä niistä voisin kirjoittaa, mutta ne ovat mielestäni asioita, joita en halua tuoda blogiini. Paitsi näköjään nyt kirjoitan hieman niistä asioista, mistä en yleensä halua kirjoittaa.

En kirjoita blogiini henkilökohtaisista vastoinkäymisistäni. Tai saatan sivuta niitä, mutta en kirjoita niistä sen tarkemmin. Joskus, vuosia sitten kirjoitinkin, mutta mielestäni niillä ei ole blogiin mitään annettavaa, ehkä vain otettavaa. Minulla on moni asia niin hyvin, että mielummin kirjoitan niistä!

 

 

En kirjoita blogiini myöskään arjen hankaluuksista, sillä ne kuuluvat jokaisen elämään ja ovat minusta täysin luonnollinen osa arkea. En kirjoita lasten sairastelukierteistä tai miehen pitkistä päivistä. En halua päivitellä sitä, kuinka kova homma toisinaan on pitää kolmen pienen lapsen arki pyörimässä tai kuinka huonosti meillä nukutaan.

Olen onnellinen, joten kirjoitan iloisista asioista mielummin!

En koe, että on tarpeellista valittaa asioista, jotka joskus tuntuvat rankoilta. En halua tuoda blogiin omia henkilökohtaisia vaikeuksiani tai vastoinkäymisiäni. En kirjoita omista sairasteluistani, keskenmenosta enkä siitä kuinka vaikeaa voikaan olla kerta toisensa jälkeen tulla raskaaksi. Kun kirjoitan, haluan pääosin kirjoittaa iloisista ja kevyistä aiheista. Kirjoitan siitä, mikä on hyvin.

Omat ongelmani ovat juuri nyt sellaisia, joista selviää kun asennoituu oikein.

Syy, miksi en kirjoita omista taisteluistani on se, että blogi on minulle voimaa antava asia. Se, että saan kirjoittaa tänne kaikkea kivaa ja ihanaa, antaa minulle hyvää energiaa ja saan olla ajattelematta omia ongelmiani, jotka kuitenkin ovat suhteellisen pieniä. Tulen hyvälle mielelle kun saan jakaa inspiroivia postauksia ja haluan, että blogissani on hyvä fiilis.

En halua kuormittaa lukijoita omilla ongelmillani, sillä meillä kaikilla on omamme. Kaikki me käymme jonkinsorttisia vastoinkäymisiä sekä ongelmia läpi ja minä haluan, että minun blogini tuo hyvää mieltä lukijoilleen. En myöskään halua, että blogini kommenttikentästä tulee taistelukenttä siitä, kenellä menee huonoimmin.

 

 

Olen ehkä kaivanut itselleni kuoppaa kun olen jättänyt kurjat asiat blogin ulkopuolelle. Tekemällä niin, olen saattanut antaa elämästäni sellaisen kuvan, että vastoinkäymiset ylety tänne Kumpulaan asti. Omat ongelmani ovat onneksi suhteellisen pieniä verrattuna siihen kuinka huonosti asiat oikeasti voisivat olla. Olemme nyt kaikki terveitä ja elossa.

Minä sekä läheiseni olemme juuri nyt kunnossa ja se on aina ollut minulle kaikkein tärkeintä.

Minulla on todellakin kaikki hyvin. Täydellistä elämä ei koskaan ole ja aina elämään mahtuu ikäviä juttuja. Vastoinkäymiset ovat osa elämää ja niitä tulee aina vastaan. Osa vastoinkäymisestä on valtavia ja mullistavat maailman, osa taas on pienempiä. Ne kaikki kuuluvat elämään.

Uskon, että kun keskityn positiiviseen täällä blogin puolella, saan siitä hyvää energiaa blogin ulkopuolellekin ja ehkä se välittyy myös lukijoille. En vain usko, että valittamisesta ja omien ongelmien korostamisesta on hyötyä kenellekään. Huomio vain kiinnittyy siihen negatiiviseen ja ongelmat paisuvat helposti.

Se, että blogini perusteella ajatellaan, että en tiedä oikeista ongelmista mitään tai, että olen kiittämätön, on harmillista. Se, että esimerkiksi olen harkinnut korjauttavani vinot alahampaani, ei mitenkään tee minusta kiittämätöntä tai tarkoittaa sitä, että en arvosta asioita, jotka elämässäni on hyvin!

 

 

Muistan kyllä erittäin hyvin miltä tuntuu 16-vuotiaana maata lasten syöpäosaston hoitopöydällä kun selkääni piirrettiin leikkauskarttaa. Muistan myös kuin eilisen sen kun gynekologi kertoi juuri ennen häitä, että ei välttämättä ole koskaan mahdollista, että tulen luonnollisesti raskaaksi.

Muistan miltä tuntuu kun oma, viikon vanha, vauva löytyy kehdostaan sinisenä tukehtumaisillaan. Muistan hyvin myös miltä keskenmeno tai kiertynyt munasarjakysta tuntuvat.

Muistan toki myös sen miltä tuntui saada terveen paperit sekä kävellä pois sieltä lasten syöpäosastolta muiden potilaiden ja omaisten jäädessä sinne. Muistan myös kuinka kiitollinen olinkaan kun puoli vuotta hedelmättömyysdiagnoosin jälkeen olin tullut raskaaksi vastoin kaikkia odotuksia. Tai miltä tuntui päästä terveen vauvan kanssa kotiin aamulla lasten teho-osastolta.

Eivät ne tunteet, joita elämän mullistukset minussa ovat aiheuttaneet, kuitenkaan minnekään katoa. Ne pysyvät minussa kiinni koko loppuelämäni ja hyvä niin. Täytyy vain olla kiitollinen, että kaikki on mennyt niin hyvin, sillä asiat voisivat olla niin monella tapaa aivan toisin.

Elämän rankat jutut pitävät jalat sopivasti maassa.

Toisaalta, olen ehkä onnistunut tavoitteessani pitää blogi hyväntuulisena, jos todellakin vaikuttaa siltä, että vinot alahampaat ovat elämäni suurin vastoinkäyminen tai isoin murhe. En tietenkään halua, että minua pidetään kiittämättömänä sen takia, että olen harkinnut alahampaiden korjausta, mutta ajatellaan positiivisen kautta. Blogissa taitaa olla hyvä fiilis!

 

 

Minusta on ylipäänsä kovin väärin, että kukaan sanoo kenellekkään, että sinun vastoinkäymisesi eivät ole mitään minun vastoinkäymisteni rinnalla. Jokaisella on oikeus tuntea niin kuin tuntee. Tällä en nyt todellakaan tarkoita sitä, että tämä hammasasia olisi minun vastoinkäymiseni, ei todellakaan ole! Tarkoitan sitä vastoinkäymisten ja ongelmien vertailua, johon joskus törmää.

Asiat voisivat aina olla huonomminkin - muista olla kiitollinen.

Aina, ihan aina, asiat voisivat olla huonommin, se on juuri niin! Mutta silloin kun ongelmat ovat suhteellisen pieniä ja asiat on pääosin hyvin, pitää nauttia elämästä. Ei se tarkoita sitä, että olisi kiittämätön. Minun mielestäni jokaisesta päivästä pitää nauttia parhaansa mukaan! Se on ehkä se paras tapa olla kiitollinen kaikesta, mikä on hyvin.

Haluan aina muistaa, että vastoinkäymiset ja ongelmat, jotka minulle tuntuvat mitättömiltä, voivat olla jollekin toiselle ylitsepääsemättömiä. En halua koskaan vähätellä kenenkään taisteluita tai ongelmia, sillä se on mielestäni väärin. Haluan ennemmin olla tukena ja auttaa, jos vain voin. Se ei ole minulta tai minun ongelmiltani pois! Päinvastoin.

 

-R

 

Kommentit (4)

Annakaisa Vääräniemi
Liittynyt25.4.2016
1/4 | 

Kiitos! <3
Ihana postaus tärkeästä aiheesta.
Ja söpöjä kuvia.

Ajattelen itsekin samalla tavalla, että haluan pitää blogini hyväntuulisena. Joskus tulee vastoinkäymisiä, joista kirjoitan.
Mutta suurimmaksi osaksi positiivisuuden ja kiitollisuuden voimalla mennään.

Aurinkoa viikonloppuunne! :-)

Riikka
2/4 | 

Erittäin hyvin sanottu!
Käyn epäsäännöllisesti lukemassa blogiasi, eikä minulle ole koskaan jäänyt sellaista kuvaa, että jotenkin siloittelisit elämääsi. Mielestäni blogisi linja on hyvin selkeä sekä johdonmukainen ja pidän nimenomaan siitä, että aina tulee hyvä fiilis, kun juttujasi lukee. Positiivinen elämänasenteesi kuultaa kaikesta.
Siitäkin olen samaa mieltä, että "sitä saa mihin keskittymisensä kohdistaa". Keskittymällä hyvään hyvä lisääntyy.
Iloa kevääseesi!

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kiitos, tosi kauniisti sanottu ja on ihana kuulla, että blogista välittyy hyvä fiilis. 😊 Ihanaa kevättä sinulle myös!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joka on joogahullu luonnonkosmetiikkafani ja hänen miehensä sekä kahdeksanvuotias esikoistytär, viisivuotias pikkuveli sekä kolmevuotias pikkusisko. Mukana menossa on myös karvainen koirakaveri!

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät tämän linkin takaa.

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Kategoriat