Viimeksi kun kirjoittelin elämäni tavoitteista, kerroin, että haluan päästä pessimismistä eroon ja, että olen työstänyt asiaa paljon. Ja onnistunutkin!

Toinen tavoitteeni tulee tässä. En halua katkeroitua. En ikinä enkä mistään asiasta. Katkeruus on kamalaa. Se on todella surullista ja jotenkin katson katkeruuden liittyvän pessimismiin ja negatiiviseen elämänasenteeseen. On helppo katkeroitua kun mikään ei onnistu ja kaikki on syvältä.

Minun mielestäni katkeruus johtuu käsittelemättömistä suruista, pettymyksistä, kateudesta ja loukkaantumisesta. Ehkä jopa vihastakin. Katkera ihminen keskittyy vain negatiiviseen ja kaikkeen siihen, mikä on mennyt huonosti tai missä tianteessa häntä on kohdeltu huonosti.

 

 

Katkera ihminen ei pysty näkemään hyviä asioita tai tapahtumia, onnistumisia tai hyviä tunteita. Minä en halua, että pessimismini tekee minusta katkeran. En halua missata kaikkea hyvää, mitä elämässäni tapahtuu ja keskittyä vain kaikkeen, mikä ei mennyt niinkuin toivoin.

Haluan käsitellä minua loukkaavat teot, sanat ja pettymykset. Haluan puuttua minua koskettaviin epäkohtiin, jotta ne eivät jää kaivamaan mieltäni ja aiheuttamaan katkeruutta. En halua jäädä vellomaan menneitä ja muistelemaan niitä sitten vielä vuosien päästä. En halua huomata, että elämässäni oli vaikka kuinka paljon hyvää vasta sitten kun menetän jotain.

Välillä tulee toki hetkiä kun olen kateellinen muille. Muiden elämä vaikuttaa varsinkin somessa välillä niin täydelliseltä ja oma ei todellakaan sitä aina ole. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokaisella meillä on omat ongelmamme, joista ei julkisesti huudella eikä kenenkään elämä ole täydellistä, vaikka kuinka niin yrittäisi väittää.

 

 

Kateus kuitenkin on eri asia kuin katkeruus. Tosin kateus voi olla katkeruuden esiaste, jos kateutta ei käsittele. Jos elää oletuksessa, että muiden elämä todellakin on täydellistä ja aina vaan niin ihanaa, voi helposti katkeroitua omaan elämäänsä. Täytyy myös nähdä se kaikki hyvä, mitä omassa elämässään on, että ei katkeroidu.

Täytyy yrittää elää oma elämänsä niin, että myös itse on mahdollisimman tyytyväinen. Tehdä asioita, joista nauttii ja jotka tekevät onnelliseksi. Jos joku asia ahdistaa, muuta tai korjaa se. Siihen ei tarvita hyväksyntää keneltäkään muulta kuin itseltäsi. Tarkoitan tietenkin asioita, jotka eivät ihan oikeasti kosketa muita kuin itseä. Niihin ei tarvita hyväksyntää muilta! Ja kun itse on onnellinen, ovat läheisetkin onnellisia.

Tavoitellaan siis hyvää ja onnellista elämää. Juuri sellaista itsensä näköistä!

 

-R

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän kahdeksanvuotias tyttärensä, neljävuotias pikkuveli sekä kaksivuotias pikkusisko.

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat