Kirjoitukset avainsanalla tekemättömät asiat

 

Minä olen aikalailla touhunaisia. Kokoajan jotain meneillään ja vähintäänkin pari suunnitelmaa toteutusta vailla. Ainakin sisustetaan, vaihdetaan huonejärjestystä, vähän rempataan tai tehdään saippuaa, jossei muuta. En kovin montaa minuuttia ole paikoillani päivän aikana, mutta minulla on joitakin asioita, joita en vain saa aikaiseksi hoitaa.

 

Sellaisia ovat:

Valokuvien teettäminen. Ihan ylitsepääsemättömän hankalaa! Koneella kun on se 100 000 kuvaa lapsista niin yritä siitä nyt sitten valita ne parhaat. Ei onnistu ja kolmen päivän karsinnan jälkeen ostoskorissa on se tuhat erikokoista kuvaa ja kolmekymmentä kuvakirjaa. Mihin niitäkin sitten laitetaan ja mitkä pääsevät kehyksiin seinälle?

 

 

Vakuutuasiat. Aivan sama onko kyseessä vahinkoilmoituksen teko, saapuneen viestin lukeminen vai liikaa maksetun vakuutusmaksun lunastus, on se nettipalvelun avaaminen aivan kamalan vaikeaa. Sitä keksii ihan kaikkea muuta tekemistä - juuri niin kuin siinä jossain mainoksessa. Ja sitten kun päätät, että nyt on se hetki niin palvelussa on takuuvarmasti käyttökatko.

Laskujen maksu. Nettipankin avaamista vältän kyllä myös viimeiseen asti. Kasaan sekä kerään laskut ja sitten jätän ne miehelle hoidettavaksi. Ei siis ole kyse siitä, että en halua itse omilla rahoillani maksaa niitä vaan se maksaminen vain on niin ärsyttävä homma muka. Onneksi on e-laskut, mutta voi kun se niidenkin sopimusten tekeminen ärsyttää.

Kelan hakemukset. Kaikki lapsilisä- ym. hakemukset. Äh. Ei ole kivoja ei. Ja siis oikeastihan nämä Kelan(kaan) hakemukset eivät edes ole hankalia tehdä, mutta joku niissä silti tökkii. Ne tuntuvat niin kovin monimutkaisilta ja ovat niin kömpelöitä täyttää. Kieliasu on niin kovin tönkkö ja ovathan ne omat sivut melko luotaan poistyöntävät.

Verokortin uusiminen. Ai kamala kuinka monta kuukautta sitäkin voi lykätä? Ja miksi? Netissä sekin onnistuisi niin näppärästi eikä tarvita muuta kuin edellinen palkkalaskelma ja arvio paljonko tienaa loppuvuonna. Sitten vaan sinne nettipalveluun vai pitäisikö sittenkin pestä vessa? Pitää.

 

 

Alakerran siivous. Tykkään oikeasti siivota ja teen viikkosiivouksen yläkerrassa eli tässä meidän ns. asuinkerroksessa joka viikko ihan mielelläni. Mutta siihen se sitten jääkin. Kun yläkerran saa siivottua, ei vaan enää jaksa tai, jos jaksaisi, niin ei enää ehdi siivota alakertaa. Ja sitten se taas on niin helppo unohtaa viikoksi.

Ikkunoiden pesu. En ole ikinä pessyt meidän ikkunoita. En ikinä! Tarkoitan sitä, että pesisin jokaisen ikkunan jokaisen pinnan. En koskaan. Mies ne on silloin tällöin onneksi kunnolla pessyt ja siis kyllä meidän ikkunat siltä näyttävätkin, että niitä on vain vähän välillä sieltä täältä pesty. Mutta eipä häikäise ainakaan!

Tekstiilien silittäminen. Silittäminen on minulle jonkinlainen kynnyskysymys myös. Itse silittäminen on kyllä ihan kivaa, mutta se raudan ja laudan roudaaminen sekä lämpenemisen odottelun on muka taas niin vaativa homma. Katselen sitten mielummin ryppyisiä verhoja ja kuljen ruttuisissa vaatteissa kuin näkisin sen puolen tunnin homman, että silittäisin ne. Verhot joudun kuitenkin silittämään kun en kestä kovin montaa päivää niitä ryppykasoja katsella.

 

 

Pyykkien viikkaus ja laitto kaappeihin. Tämä on kamala yhdistelmä. Tykkään pestä pyykkiä ja se hoituu todella tehokkaasti eikä meillä oikeastaan koskaan ole pyykkikorit täynnä likapyykkiä. Mutta puhtaiden pyykkien korit ovat pullollaan kokoajan. Kannan ne alakerrasta yläkertaan siinä toivossa, että viikkaan ne, kannan sitten alakertaan ja laitan siellä kaappeihin.

Toteutuu kyllä joo, mutta puhtaiden pyykkien kori (ja Ikean kassi) lojuvat olohuoneessa monta päivää ennen kuin minä tai sitten viimeistään mies ne viikkaa. Sitten ne vielä saattavat olla viikattuina niissä koreissaan monta päivää ennen kuin saan ne vietyä sinne kaappeihin. Ja tällä aikaahan sitten alakerran kodinhoitohuoneen työtaso täyttyy puhtaista pyykeistä, jotka heitän siihen narulta ja kuivausrummusta. Sitten taas sama homma uudestaan.

 

 

Asioillahan ei olisi mitään väliä, jos ne eivät häiritsisi minua. Mutta siksi sillä on väliä kun nämä ovat sellaisia asioita, joita mietin vähän väliä ja ärsyynnyn niistä. "Voi, kun pitäisi teettää valokuvia. Voi kun pitäisi viikata nuo pyykit. Voi kun pitäisi viedä viikatut pyykit paikoilleen. Äh, pitäisi maksaa nuo laskut. Vakuutuspalvelussakin olisi se ilmoitus tehtävänä tai viesti lukematta.". Viikkaamattomat pyykit hyppivät jatkuvasti silmille ja ovat kokoajan tiellä.

Nainen, ryhdistäyty ja hoida ne hommat saman tien niin ei tarvitse voivotella, päivitellä sekä miettiä niitä asioita. Niinhän teen kuitenkin yleensä kaikenlaisten muiden juoksevien tai vähemmän juoksevien asioiden kanssa. Hoidan ne kuntoon ja järjestykseen. Sillä selvä.

Touhukasta perjantaita kaikille! Minun tarvitsisi nyt ruveta viikkaamaan pyykkiä. Vai pesisinkö mielummin kuitenkin vessan?

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän kahdeksanvuotias tyttärensä, neljävuotias pikkuveli sekä kaksivuotias pikkusisko.

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat