Kirjoitukset avainsanalla Kroatia

 

Majoituimme Kroatian reissulla kuuden kilometrin päässä Dubrovnikin keskustasta sijaitsevassa Valamar Club Dubrovnik -hotellissa. Olimme matkassa viikon ja hotelli sekä myös koko Dubrovnik olivat meille entuudestaan tuntemattomia. Kroatiaan ja tarkemmin sanottuna Makarskan Rivieran pikkukyliin rakastuimme kyllä jo kymmenen vuotta sitten.

Valamar Club on sivujensa mukaan kolmen tähden hotelli, joten minulla ei lähtökohtaisestikaan ollut kovin korkeat odotukset sen suhteen. En siis olettanut sen olevan mitenkään hieno tai viimeisen päälle ja toivoin vain, että se olisi siisti ja puhdas. Ja sitähän se onneksi oli. Siisteys ja puhtaus on minulle tärkeää varsinkin kun lasten kanssa matkustetaan.

 

Siisti, mutta aikansa elänyt

Hotelli on jo aikalailla aikansa elänyt, sitä ei käy kiistäminen. Se on varmasti ollut joskus hieno, mutta olisi kyllä tarvinnut vuosien varrella hieman huolenpitoa ja esteettistä silmää, jotta olisi pysynyt ajanjuoksussa mukana. Mitenkään ränsistynyt tai räjähtänyt se ei ole ja kaikki oli kyllä ehjää, mutta esimerkiksi sisustukseen tai viihtyvyyteen ei kyllä oltu jaksettu panostaa lainkaan.

 

 

Me otimme riskin valitessamme meille liian pienen huoneen, mutta olimme liikkeellä niin nopealla aikataululla, että valinnanvaraa ei oikein ollut muuta kuin miljonääreille. Tämäkään hotelli ei ollut mitenkään halpa, ei todellakaan, joten siitä syystä sitä nyt hieman kritisoinkin. Tosiaan huone oli meille tosi ahdas ja se kyseli kyllä minun hermojani paljon. Se ei tosin ollut hotellin vika se!

Huone oli onneksi puhdas sekä siisti ja kaikki toimi hyvin. Sisustus oli aika kulahtanut ja aneeminen, mutta ainakin tv, lukitusjärjestelmä, vessa ja parvekkeen lasikaide oli uusittu. Parvekkeella oli kuitenkin esimerkiksi muoviset terassituolit ja pöytä, joten mitenkään viihtyisä sekään ei ollut.

 

Minibaarin puute ja kulkukissat

Onneksi meidän pienimmäinen ei ole enää maitoiässä, sillä huoneessa ei ollut minibaaria tai muutakaan, missä olisi voinut maitoa säilöä! Olen niin tottunut siihen, että se minibaari löytyy jokaisen hotellin hotellihuoneista, mutta niin ei siis todellakaan ole. Hyvä muistutus taas itselle. Jatkossa tarkastan, että minibaari löytyy, jos sellaiselle on sillä reissulla tarvetta.

Hotellin yleiset sisätilat olivat erittäin kolkot ja luotaan poistyöntävät. Esimerkiksi aulabaari oli kuin sairaalan kahvio! Ulkona terassilla oli kyllä mukava syödä ja niin teimmekin kaikilla ruokailuilla, joilla ei vettä satanut. Sisällä taisimme syödä yhteensä kolme kertaa, joten voi ehkä sanoa, että emme oikeastaan sisällä syöneet.

Kulkukissoja oli hotellilla ja sen ympäristössä aivan älytön määrä. Varmasti se parisenkymmentä kisua pyöri ympäri hotellia - sisällä, ulkona ja terassilla. Esimerkiksi aamiaisella terassin tuolilta saattoi löytyä kulkukissa nukkumasta. Minä itse en ole tottunut, että kissat päästetään hotelleihin sisälle tai edes terassille, joten se vaati hieman totuttelua.

 

 

All Inclusive Light

Meidän majoitukseemme kuului All Inclusive Light, joka sisälsi aamiaisen, lounaan ja illallisen juomineen. Muina aikoina sekä esimerkiksi allasravintolassa juomat ja syötävät täytyi maksaa itse. Se ei siis tullut meille mitenkään yllätyksenä, mutta mainittakoon asia siti. Välipala tosin oli sellainen, jota jäin kaipailemaan varsinkin kun sitä jääkaappiakaan ei ollut.

Ruoat olivat aikalailla aina samat ja alkuun ne tuntuivat maistuvan hyvin, mutta viikossa kyllä rupesi jo tökkimään. Jäin kaipaamaan esimerkiksi tuoreita hedelmiä, jotka ovat Kroatiassa aivan ihania. Mansikoista puhumattakaan! Jälkiruuat olivat todellinen pettymys, mutta pääasia, että lapsille oli jätskiä tarjolla. Enkä minäkään nälkää reissun aikana päässyt näkemään!

 

Kaukana kaikesta paikallisesta

Harmillinen seikka oli myös se, että hotellin lähellä ei ollut mitään paikallista. Olisin halunnut käydä esimerkiksi paikallisessa ruokakaupassa tai edes ravintolassa, mutta sellaisia ei siitä ihan läheltä löytynyt. Tämä ei tietenkään ole hotellin syytä, mutta hotellin sijainti oli minun mielestäni hieman huono. Jos halusi jonnekin mennä, täytyi oikeastaan käyttää taksia tai bussia.

Onneksi kävelymatkan päässä oli kuitenkin ehkä neuvostoaikainen alue, jolla oli muutama pikkuinen kauppa ja ravintola. Sieltä saimme vettä ostettua, mutta esimerkiksi mitään hedelmiä tai jugurttia ei välipalaksi löytynyt. Käytännössä siis tarjolla oli välipalaksi ranskiksia, sipsejä, mehua ja jätskiä. Lapset tykkäsi, mutta äiti ei niinkään.

 

 

Rauhallinen hotelli, mutta puutteellinen asiakaspalvelu

Hotellilla oli mukavan rauhallista eikä se tuntunut olevan aivan tupaten täynnä. Allasalueella oli väljää ja sinne mahtui meidänkin iso porukka aina. Altaissa mahtui uimaan ja leikkimään eikä niissä missään vaiheessa ollut mielestäni liikaa ihmisiä yhtä aikaa. Ei siis tarvinnut pelätä, että joku hyppää lasten päälle tai muuta sellaista.

Asiakaspalveluun tosin voisi kyllä panostaa hieman enemmän. Yleensä Kroatiassa on ollut aivan ihania, ystävällisiä, ihmisiä, mutta tällä hotellilla oli valehtelematta vain muutama ystävällinen ja iloinen työntekijä. Tuli väistämättä mieleen, että henkilökuntakaan ei ollut tyytyväinen hotellilla työskentelyyn ja se näkyi ikävä kyllä asiakaspalvelussa.

Jos tämä olisi ollut ensimmäinen kerta Kroatiassa, en varmasti sanoisi, että ihmiset ovat siellä ystävällisiä. Eivät työntekijät mitenkään supertöykeitä olleet eikä minulle jäänyt yhtäkään varsinaista tilannetta mieleen, että joku olisi huonosti käyttäytynyt, mutta eipä siellä juurikaan hymyilty tai jaksettu olla ystävällisiä. Kunhan vain tekivät työnsä ja yleisilmapiiri oli hieman ankea.

 

 

Viihtyisä allasalue ja upeat maisemat

Allasalue ansaitsee kyllä kehut ja maisemat siellä olivat aivan upeat. Löytyi lasten allas suihkulähteen kanssa ja isohko, syvempi, allas myöskin. Syvemmän altaan reunoilla oli mukavasti portaita, joten lapset pystyivät olemaan myös siellä meidän aikuisten kanssa. Allasravintola löytyi myös ja siellä tulikin syötyä ranskalaisia sekä aika monta jätskiä.

Maisemat allasalueella olivat todella kauniit ja hotellin ohi lipui päivässä monta laivaa sekä pienempää venettä sisään ja ulos Dubrovnikin satamasta. Vuoristoiset saarimaisemat kruunasivat vielä koko komeuden ja auringonlaskut olivat aivan täydellisen kauniita. Niitä oli ihana katsella illalla samalla kun istuskeltiin viihtyisässä allasravintolassa ja juotiin iltakahvit.

Kuten hotellikin, oli allasalue erittäin siisti ja puhdas. Hotellin henkilökunta järjesti altaalla päivän mittaan erilaisia jumppia sekä tanssiesityksiä ja joka ilta oli altaan esiintymislavalla jotakin ohjelmaa. Lapsille oli iltaisin disco, johon meidänkin lapset suostuivat ainakin kerran osallistumaan. Lapsille olisi ollut hotellilla muutakin ohjelmaa, mutta lapset eivät oikein innostuneet.

 

 

Pieni ja likainen ranta

Ranta ei ollut mitenkään kutsuva emmekä siellä käyneet kuin kerran kääntymässä. Ylihinnoitellut ranskalaiset ja mehut sekä likainen ranta ei oikein ollut se, mitä toivoimme. Rannalla oli vain muutama aurinkotuoli ja ranta oli todella lyhyt ja kapea. Ei sinne olisi mahtunut lasten kanssa vesileikkejä leikkimään ja toisaalta en kyllä likaiselle rannalle olisi halunnut mennäkään.

Likaisuudesta pitää varmasti syyttää valtavaa laivaliikennettä eikä ranta ollut hotellin oma ranta, joten hotellia tämä ranta-asia ei varsinaisesti koske. Minun mielestäni on kuitenkin hyvä tietää, että ranta ei ole kummoinen, jos tätä hotellia miettii majoitusvaihtoehdoksi ja haluiaisi viettää vaikkapa lasten kanssa aikaa rannalla.

Nyt meidän reissulla varmasti merivesi olisi ollut liian kylmää uimiselle ja onneksi hotellilla oli hyvät altaat, joten lapset saivat uida sekä leikkiä vedessä niin paljon kuin halusivat. Ranta-asia ei meidän lomaamme juurikaan vaikuttanut ja lapset rakastivat hotellin altaissa uimista. Allasalue oli heidän mielestään ihan täydellinen, mutta vesi olisi kuulemma voinut olla vähän lämpimämpää.

 

 

Lasten riemu, vesileikit ja auringonlaskut tekevät loman

Kaikenkaikkiaan meidän lomamme oli erittäin onnistunut ja onneksi sattui olemaan hyvät ilmat, joten vietimme ulkona suurimman osan päivästä aina iltaan asti. Oikeastaan koko päivä vietittiin ulkona eikä hengailtu aulabaarissa tai muutenkaan sisällä. Näin ollen hotellin karut sisätilat eivät todellakaan päässeet haittaamaan.

Hotelliin en kuitenkaan enää uudestaan menisi, sillä itse arvostan kovasti viihtyisiä sisätiloja ja hyvää asiakaspalvelua. Tiedän, että Kroatiasta niitäkin löytyy, joten valitsisin toisen hotellin. Valitettavasti Dubrovnikistä en osaa suositella hotelleja, sillä emme ole ennen siellä vierailleet.

Muutama mukava kohtaaminen kyllä jäi muistoihin ja etenkin meidän kerroksen siivoaja oli aivan ihana. Lasten riemu, siisti huone, viihtyisä allasalue ja nuo upeat auringonlaskut kruunasivat koko loman. Lapsilta kun kysyin, niin he lähtisivät samaan hotelliin uudestaan vaikka heti!

Jos Kroatia kiinnostaa, alla on linkit edellisiin Kroatia-aiheisiin postauksiini:
9 syytä palata Kroatiaan
Lomakuvia - Kroatian Dubrovnik
Dubrovnikin lumoavan kaunis vanhakaupunki
 

-R

 

Kommentit (2)

Mermar

Koko Kroatia on hieman neuvostoaikaisen oloinen. Täytyy muistaa, että siellä on sodittu ihan lähivuosina ja maa ja kansalaiset ovat erittäin köyhiä. Lisäksi he ovat hieman katkeria, koska ylikansalliset yhtiöt, jotka ovat tulleet Kroatiaan, vievät turistien rahat. Itse olimme Splitin lähellä Rasisson SAS hotellissa, joka oli ihan viimeisen päälle. Mutta niinkuin sanoin, ei kroatialainen yritys. Kävimme elokuussa paikallisessa marketissa, jossa oli turkiskauluksiset talvitakit, lastenvaunut, ruoka ym. aivan vieri vieressä. Vaatteita oli tarjolla vain sekalaisia kokoja, kaikki eri värisiä ja ihan kuin käytettyjä, vaikka varmaan uusia olivatkin. Paikallinen sairaala sijaitsi aivan hotellin edessä, jokainen ikkuna hieman erilainen, maalit rapistuneet jne.
Hotellilla oli kyllä myös ranta, mutta nehän ovat kapeita kivirantoja siellä, eivät mitään auringonotto ja hiekkarantoja. Että, maassa maan tavalla. Maisemathan ovat ihania siellä.

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

"Maassa maan tavalla" ei mun mielestä toteutunut tuossa meidän kohteessa lainkaan. Olemme siis vierailleet Kroatiassa neljä kertaa kymmenen vuoden aikana ja tämä oli ensimmäinen kerta kun esim. ihmiset olivat tympeitä. Olemme kolme ensimmäistä kertaa vierailleet Makarskan Rivieran pikkukylissä pienissä, paikallisissa, hotelleissa ja ne ovat olleet aivan ihania! 😊 Ja siellä rannat ovat olleet myös kapeita kivirantoja, mutta nimenomaan auringonottoon ja vesileikkeihin mahtavia. Ja rannat ovat jatkuneet silmänkantamattomiin. Suosittelen erittäin lämpimästi!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Kävimme heti toisena lomapäivänämme vierailulla Dubrovnikin vanhassakaupungissa, joka on aivan upean kaunis kapeine kujineen ja vanhoine rakennuksineen. Vanhaakaupunkia ympäröi korkeat muurit ja halutessaan muureja pitkin voi kiertää jopa koko vanhankaupungin. Me koimme kolmen lapsen ja rattaiden kanssa järkevämmäksi pysytellä muurien sisäpuolella.

Hotellin läheiseltä bussipysäkiltä olisi päässyt vanhaankaupunkiin bussilla, mutta koska meitä oli sen verran iso porukka, tuli saman hintaiseksi mennä taksilla. Itseasiassa taksi taisi tulla jopa halvemmaksikin - helpommaksi ainakin. Korkeuseroja oli sen verran, että olisi ottanut aikansa ennen kuin olisimme rattaiden ja lasten kanssa päässeet kipuamaan pysäkille asti.

 

 

Rakastan vanhoja, kivisiä, rakennuksia sekä kapeita kujia, joita vanhakaupunki on täynnä. Kaikki on aivan upean kaunista vaikka mikään ei ole niin sanotusti viimeisen päälle eikä täydellistä. Siistiä ja puhdasta kyllä on, mutta talojen seinämien markiisit sojottavat jokainen eri suuntiin ja pyykkejä kuivuu helteessä ikkunoihin viritetyillä pyykkinaruilla.

Emme kiertäneet koko vanhaakaupunkia, mutta pieni osa riitti jo vakuuttamaan sen olevan kaunis. Turistejahan siellä oli vaikka kuinka ja itseasiassa meidän vierailupäivämme oli hiljaisin päivä lomamme aikana. Näin meille vakuuteltiin ainakin. Vilkkaimpina päivinä satamaan saapuu viisi risteilijää, jolloin vanhankaupungin muurien sisään sulloutuu kuulemma ainakin 15 000 turistia.

 

 

Lasten mielestä vanhankaupungin paras paikka taisi olla karkkikauppa, joka notkui toinen toistaan komeampia makeisia. Mies tuumasi, että oli myös kalleimmat karkit, jotka oli eläissään ostanut. Karkkeja maisteltiin sitten terassilla kun me joimme espressot. Ostin itselleni ja tytölle paikalliselta taiteilijalta korvakorut sekä pienestä kojusta hellehatun, jonka olin unohtanut kotiin.

Vuoret reunustivat myös vanhaakaupunkia ja näkyivät upeasti vanhojen rakennusten ja kujien väleistä. Lämpötila taisi olla siellä kolmenkympin yläpuolella ja sadekin teki tuloaan. Päätimme lähteä muutaman tunnin kiertelyn jälkeen takaisin hotellille ja heti kun taksista astuimme ulos, alkoikin sataa vettä. Sade ei onneksi kestänyt kauaa ja pian taas oli aurinkoista.

 

 

Kaikenkaikkiaan vanhakaupunki on todella kaunis ja siisti. Se ei ole täydellinen eikä viimeisenpäälle kiillotettu, mutta se taitaa juuri kruunata koko kauneuden ja tehdä siitä kiinnostavan. Jos Dubrovnikissa vierailee, kannattaa ehdottomasti poiketa vanhankaupungin muurien sisäpuolelle. 

Jos Kroatia kiinnostaa, alla on linkit edellisiin Kroatia-aiheisiin postauksiini:
9 syytä palata Kroatiaan
Lomakuvia - Kroatian Dubrovnik
Hotellikokemuksia - Valamar Club Dubrovnik​​​​​​​

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Täältä pesee lauantai-illan kunniaksi melkoinen kuvapläjäys Kroatin Dubrovnikista. Meidän hotellimme sijaitsi kuuden kilometrin päässä keskustasta, joten nämä kuvat ovat siitä keskustan ulkopuolelta. Lupaan tehdä vanhasta kaupungista ja hotellista omat postauksensa kyllä, mutta tämä on tälläinen fiilistelypostaus.

Rakastan Kroatian kaunista luontoa, jota koristavat henkeäsalpaavan upeat vuoreet, turkoosi meri ja kaunis kasvillisuus. Kroatia on jollain tapaa karu, mutta niin kovin kaunis. Korkeuserot ovat muuten yllätävän suuria ja pienikin matka saattaa olla helteessä todella raskas.

 

 

Olemme lomailleet Kroatiassa jo neljä kertaa. Kolme Makarskan Rivieran pikkukylissä ja nyt neljännen kerran Dubrovnikin kaupungissa. Ihan keskustassa emme tosiaan majoittuneet, mutta siinä keskustan ulkopuolella. Se on ehkä syy, miksi Dubrovnik jäi aika etäiseksi ja suurin osa ajasta tuli vietettyä hotellilla (Valamar Club Dubrovnik).

Rannalla emme olleet ollenkaan, myönnetään. Altaalla kyllä sitäkin enemmän! Makarskan Rivieran pikkukylissä taas tilanne on ollut ihan toinen. Hotelleissa ei ole ollut lainkaan allasalueita vaan olemme viettäneet suurimman osan ajasta rannalla. Molemmissa on toki omat hyvät puolensa. Nyt olisi ehkä merivesi ollut vielä melko kylmää, joten lämmitetyt altaat olivat aika kivat.

Lämmintä kyllä piisasi sen kolmisenkymmentä astetta, joten ihan kunnon kesästä saimme nauttia. Välillä ukkosti ja satoi, mutta nopeasti aina sää sitten selkisi kyllä. Sade tai ukkonen ei onneksi päässyt yhtäkään päivää pilaamaan vaan saatiin uitua ja nautittua auringosta onneksi ihan tarpeeksi. Pitkähihaisia ei tarvittu ja joka ilta saatiin iltaa istuttua ulkona.

 

 

Harmittavan vähäiseksi meillä jäi kosketus paikalliseen elämään, sillä tosiaan hotellin lähellä ei oikein ollut kahviloita, kauppoja tai ravintoloita. Vain ne hotellin omat. Aiemmilla vierailuillamme Makarskan Rivieralla olemme nähneet enemmän paikallista menoa ja käyneet vaikkapa paikallisissa ruokakaupoissa.

Nyt meidän hotellin sijainnista johtuen, emme paljon paikallisia nähneet hotellihenkilökunnan lisäksi. Muutamana iltana jaksoimme liikkua hotellilta pois, mutta kolmen väsyneen lapsen kanssa se hotelliravintola houkutteli aika paljon. Vaihtoehtona kun olisi ollut useamman kilometrin matka ja sitten vielä se sopivan ravintolan etsiminen.

Varmasti, jos hotelli olisi ollut eri paikalla, olisi tilanne ollut eri. Esimerkiksi alla olevat kuvat on otettu kun kävimme muutaman kilometrin päässä olevalla kävelykadulla, jonka varrella oli ravintoloita, kahviloita sekä hotelleja. Siellä jo elämä näytti aavistuksen erilaiselta kuin meidän hotellialueellamme.

 

 

Dubrovkista jäi minulle hieman ristiriitaiset fiilikset. Se tosiaan jäi jotenkin etäiseksi hotellin sijainnista johtuen. Minulla oli tosi kovat odotukset kaupunkia kohtaan, sillä olen tykännyt aiemmista pikkukylistä niin kovin. Mutta ne olivatkin pikkukyliä, eivät kaupunkeja. Niissä tunnelma oli kovin intiimi ja kaikki oli lähellä. Kaupungissa niin ei tietenkään ole! Kaunista ja lämmintä siellä kyllä oli.

Loma oli kuitenkin ihana ja saimme kaikkea, mitä haimmekin. Saimme aurinkoa, lämpöä, ihania hetkiä altaalla ja ennen kaikkea yhdessäoloa ilman arjen askareita ja aikatauluja. 

Jos Kroatia kiinnostaa, alla on linkit edellisiin Kroatia-aiheisiin postauksiini:
9 syytä palata Kroatiaan
Dubrovnikin lumoavan kaunis vanhakaupunki

Hotellikokemuksia - Valamar Club Dubrovnik

 

-R

 

Kommentit (2)

Toni Laatunen

Dubrovnik on nimenomaan vanha kaupunki ja sen ympäristö. Ymmärrän että kokemus jäi vajaaksi, koska muualla ei oikein turisteille ole mitään. Meilläkin majoitus oli noin viiden kilometrin päässä nk. keskustasta, mutta taksilla ja bussilla kyllä pääsi helposti liikkumaan. Ymmärrän myös että lasten kanssa on aina hankalampaa liikkua ja heille pitää myös löytyä viihdykettä. Mutta suosittelen että annat Dubrovnikille toisen mahdollisuuden ja ehkä vierailette ilman lapsia tai majoitutte lähemmäs keskustaa niin saatte kaiken irti mitä kaupunki tarjoaa. Itse ainakin rakastuin kaupunkiin.

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kiva kun kommentoit ja kerroit kokemuksistasi! Mukavaa kuulla, että muutkin ovat rakastuneet Kroatiaan.

Kävimme myös vanhassakaupungissa ja se oli upea. Kirjoittelinkin siitä eilen täällä. Minä menetin sydämeni täysin Makarskan Rivieran pikkukyllille kun niissä kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa vierailimme. Jotenkin se ihana tunnelma, mikä niissä oli, tuntuu niin täydelliseltä, että ehkä sitä on vain vaikea päihittää.

Mietimme kyllä, että jos palaamme Dubrovnikiin, täytyy varata hotelli paremmalta paikkaa niin, että kaikki olisi lähempänä. Ajatus siitä, että lähtee kolmen nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa illalla taksilla tai bussilla etsimään hyvää ravintolaa, ei oikein houkutellut! Yhtenä iltana kyllä niin teimme ja tulimme siihen tulokseen, että ensi kerralla (jos vielä Dubrovnikiin matkustamme) hotellin täytyy olla lähellä kaikkea. :) Jos olisimme olleet kaksin miehen kanssa, olisimme varmasti saaneet kaupungista enemmän irti, mutta nyt se jäi tosiaan etäiseksi eikä tunnelma tuntunut yhtä ihanalta kuin intiimeissä pikkukylissä, joihin olen täysin rakastunut.

Mukavaa viikkoa!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Ostin reissua varten uudet matkarattaat ja valitsin Milla & Måns SoMa  -rattaat, sillä ne taittuvat niin pieneen kasaan, että mahtuvat lentokoneessa käsitavarahyllylle. Minä tykkään ottaa rattaat aina koneelle asti, jos se suinkin on mahdollista, sillä silloin lapsi on rattaissa turvallisesti paikoillaan eikä häntä toisaalta tarvitse silloin kantaa sylissäkään.

En tiedä olisiko tällä kertaa saanut edes viedä rattaita koneelle asti, sillä Kroatian päässä lento laskeutui niin lähelle kenttää, että kävelimme suoraan "putkesta" kentälle. Rattaat olisi siis Helsingissä heitetty (kirjaimellisesti heitetty) ruumaan joko jo tiskillä tai viimeistään koneella ja sitten Dubrovnikissa olisimme saanet (toivottavasti ehjät) rattaat matkatavarahihnalta.

Dubrovnikissa lento lähti niin, että kävelimme suoraan kentältä "putkea" pitkin koneeseen eli rattaita ei olisi pystynyt jättämään koneen ulkopuolelle ruumaan heitettäviksi. Ne olisi varmasti pistetty sinne jo tiskillä muiden matkatavaroiden kanssa ja kaksivuotias olisi saanut kävellä itse kentällä tai sitten hän olisi ollut jonkun sylissä.

Nyt saimme pitää lapsen rattaissa ihan viimemetreille asti ja ennen viimeistä lippujen sekä passien tarkastusta, laitoin rattaat kasaan sekä kassiin ja nostin sitten koneessa hyllylle. Kun lento oli laskeutunut, avasin rattaat heti kentällä sisällä ja lapsi pääsi (omasta mielestään joutui) rattaisiin. Nopeasti hän yleensä kuitenkin rauhottuu rattaisiin eikä se pieni mielenosoituksellinen huuto mitään haittaa.

 

 

Lensimme Norwegianilla  ja Helsinki-Vantaalla sovitin rattaita Norwegianin edustajan kanssa käsimatkatavarakehikkoon. Tiedättekö se sellainen kehikko, jonka sisään laukun pitää mahtua, jotta sen saa ottaa koneeseen sisälle ja laittaa käsimatkatavarahyllylle? No, rattaat olivat ehkä sentin-pari liian leveät ja ajattelin, että no niin, siinäkö se sitten oli.

Edustaja kuitenkin käytti maalaisjärkeään ja sanoi, että rattaat voi ihan hyvin ottaa koneeseen, sillä kyse oli tosiaan siitä sentistä, parista. Kasasin rattaat uudelleen ja jatkoimme matkaa. Hyvin mahtuivat koneen "hattuhyllylle" ja olivat mukavasti kokoajan käytettävissä! Ja ennen kaikkea ehjänä. Sekään ei ole aina ihan niin yksinkertaista.

Meidän yhdet rattaat hajosivat lentokentällä tai koneessa juurikin niiden ollessa ruumassa ja tästä syystä otan rattaat tästä eteenpäin mielummin käsimatkatavaroihin. Matkavakuutus niistä sitten korvasi kyllä, mutta olisi melko kurja yllätys, jos rattaat olisi runnoutuneet käyttökelvottomiksi jo loman alkajaisiksi. Lentoyhtiöiden mukaan rattaiden täytyy olla ruumassa kovassa laukussa, mutta lastentarvikeliikkeestä ihmeteltiin, että mistähän sellaisia oikein löytyy.

Nämä SoMat ostin nyt Verkkokauppa.com:sta ja ne toimitettiin Pirkkalan myymälään alle vuorokaudessa tilaamisesta. Hinta oli piirun verran alle 200 euroa ja pakettiin sisältyi rattaiden lisäksi kantokassi, hyttysverkko ja sadesuoja. Meidän hyttysverkko tosin taisi olla virheellinen kun siitä vaikutti puuttuvan kuminauha. Täytyy laittaa kyselyä Verkkokauppaan niin asia selviää varmasti. 

 

 

Rattaat olivat paketissa heti käyttövalmiina, joten ei muuta kuin suojapehmusteet pois ja käyttöön. Takarenkaat täytyy muuten aina irroittaa, jos haluaa rattaat kaikkein pienimpään kasaan, mutta se on onneksi tosi helppoa. Ehkä vähän ällöttävää kyllä irroittaa likaisia renkaita, joilla on rullailtu kaupoissa, lentokentillä, vessoissa ja kaduilla. Ällöä, mutta vaivatonta.

Takarenkaiden kanssa rattaat eivät mahdu lentokoneen käsimatkatavaroihin, mutta auton takakonttiin ym. ne voi kyllä taittaa niin, että renkaat ovat paikoillaan. Rattaat vievät takakontistakin todella vähän tilaa! Kasaus vaatii hieman harjoittelua ja ei ole mikään kaikkein näppärin operaatio, mutta onnistuu kyllä loppujen lopuksi varsin nopeasti. Tosin yhdellä kädellä niitä ei kasaan saa.

Kun rattaat avaa, täytyy olla huolellinen, että kaikki nivelet naksahtavat lukkoon. Huomasin, että meillä oli työntöaisa ja kuomu avattu puolihuolimattomasti, jolloin painonapit olivat jääneet puoliksi sisäänpainuneiksi ja päässet tippumaan. Onneksi ne löytyi ja saatiin takaisin paikoilleen tai muuten rattaita ei olisi enää saanut taitettua pieneen kasaan.

Istuinosan suojuksen tai patjan, mikä se nyt sitten nimeltään olisikaan, on äitini tehnyt reilut seitsemän vuotta sitten esikoisen ollessa pieni. Se on oikein näppärä suojus ja toisaalta myös uskon, että lapsen on mukavampi olla puuvillaisella alustalla kuin rattaiden ehkä hiostavankin kankaan päällä.

 

 

Rattaiden selkänojan saa makuuasentoon ja se säätyy sen sekä istuma-asennon väliä portaattomasti eli selkänojan saa kallistettua oman mieltymyksen ja lapsen iän mukaan. Turvavyöt ovat ns. viisipistevyöt, mutta minä turvallisuussuosituksia uhmaten otin ylimmät vyöt pois, sillä meillä ei matkustaja niitä ole vauva-ajan jälkeen suostunut käyttämään missään rattaissa. 

Rattaissa on myös suhteellisen suuri ja pitkälle alas taittuva kuomu, jossa on myös aurinkolippa. Vettä en usko kuomun kyllä kovinkaan pitävän, mutta sitä vartenhan on se sadesuoja. Kun rattaiden selkänoja on makuuasennossa, ns. kuomun takaosan saa avattua, jotta ilma kiertää rattaissa paremmin, mutta minkäänlaista hyttysverkkoa ei sen alla ole.

Iso plussa rattaille tulee myös siitä, että jalkatuki on pitkä ja säädettävä. Tämä on todella hyödyllinen ominaisuus, jos lapsi on rattaissanukkuvaa sorttia. Tätä ei meinaan kaikissa matkarattaissa ole ja sitä kyllä itse arvostan kovasti. Turvakaaressa on muuten irrotettava suojus, samoin kuin työntöaisassa. Turvakaari tuppaa sotkeentumaan helposti, joten on hyvä, että suojuksen saa pestyä.

 

 

Rattaiden tavarakori on vähän niin ja näin. Se on ihan hyvän kokoinen, mutta rattaiden kantokahva (silloin kun rattaat ovat kasassa) on pahasti tiellä ja hankaloittaa tavaroiden laittoa ja poisottoa paljon. Minulta kesti hetken, että hoksasin kahvan kyllä nousevat pois edestä, mutta ei se silti tilannetta pelasta. Helpottaa kyllä, mutta kori ei silti ole oikein käytännöllinen.

Tavarakorin hyvä ominaisuus taas on erillinen, vetoketjulla suljettava, pienempi osa. Sinne saa näppärästi esimerkiksi juomapullot tai vaikkapa lompakon, puhelimen ja avaimet. Toinen hyvä puoli tavaratilassa on se, että sinne saa laitettua ja sieltä saa otettua tavaraa pois samaan aikaan kun selkänoja on alhaalla. Näin ei kaikissa matkarattaissa meinaan ole. 

 

 

Rattaat ovat tosi ketterät ja kevyet, mutta yllättävän hyvin niillä pystyi liikkumaan. Isompiin kiviin ja kuoppiin kyllä tökkäsivät eikä niillä tarvinnut kuvitellakaan menevänsä vähänkään pehmeämmälle hiekalle. Kaupunkirattaina ja kotona kauppareissulla sekä asfalttiteillä kyllä toimivat oikein näppärästi. Etupyöriä ei tosin saa lukittua, joten se voi joskus olla huono juttu.

Mies taitaa olla sen 190 cm pitkä ja hänkin pystyi ihan moitteettomasti työntelemään rattaita. Työntöaisa tuntui olevan ihan hyvällä korkeudella niin hänelle kuin 168 senttiselle minullekin. Myös esikoinen pystyi pikkuista niissä työntelemään, sillä rattaita on oikeasti tosi kevyt ja helppo työntää sekä käännellä.

Rattaissa on, uskomatonta kyllä, jousitus, joten kyyti on melko tasaista. Rattaissa matkustava ei tärise ja kolise kyydissä vaan tosiaan rattaiden meno on pehmeää ja sulavaa. Jos pyörät olisivat esimerkiksi ilmatäytteiset, olisi meno varmasti todella pehmeää. Toisaalta, silloin renkaat puhkeaisivatkin ehkä helpommin.

 

 

Vaikka rattaat ovatkin pienet ja ketterät, huterat ne eivät missään nimessä ole. Niitä on oikeasti mukava työnnellä ja ne ovat todella vakaan tuntuiset. Ne eivät tunnu siltä, että hajoavat käsiin vaikka niissä niveliä ja muita liikkuvia osia onkin perusmatkarattaita enemmän. SoMat ovat todella vankat ja tilavat, vaikka ehkä isommalla lapsella voi kyllä tulla ahdasta.

Tiedän, että mihinkään rattaisiin ei saa laittaa työntöaisaan roikkumaan mitään, sillä rattaat saattavat keikata taakse. Pakkohan se oli testata ja näissä rattaissa vaikutti olevan tosi hyvä tasapaino. Meillä oli parikin kassia roikkumassa aisassa eikä rattaat silti keikanneet vaikka niissä ei edes istunut lapsi. Jos lapsi on kyydissä, täytyisi olla tosi tarkkana, etteivät rattaat tosiaan pääse keikkaamaan.

Näissä käsimatkatavarakokoon taittuvissa rattaissahan suurin ongelma on tuo selkänojan korkeus niin näissä parinsadan kuin sitten niissä viidenkinsadan euron kärryissä. Selkänojan korkeus kun tuppaa olemaan kaikissa matala. Meillä ei sen kanssa ole ongelmaa, sillä kaksivuotias on suhteellisen pienikokoinen, mutta pidempien lasten kanssa se voi osoittautua ongelmaksi.

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän kahdeksanvuotias tyttärensä, neljävuotias pikkuveli sekä kaksivuotias pikkusisko.

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat