Kirjoitukset avainsanalla vaatteet

 

Eilen etsin illanviettoon sopivia vaatteita vaatehuoneesta ja käsiini osui vanha, valkoinen, hame. SInänsä ihan tavallinen kesähame, ei siinä mitään, mutta minulle se onaivan erityinen vaatekappale. Olen kantanut sitä mukanani kodista toiseen ainakin 15 vuotta ja sydän oikein pomppasi kun sen henkarista nappasin.

Olen ostanut hameen JC:ltä  Koskikeskuksesta tosiaan 15 vuotta sitten. Ennen kuin olen tavannut mieheni ja luonnollisesti hame on vanhempi kuin esikoiseni. Ihastuin hameeseen silloin vileinä nuoruusvuosina ihan täysin ja sen helmat ovat liehuneet ympäri Tamperetta lämpiminä kesäiltoina.

 

 

Hameessa on aivan ihana leikkaus sekä edessä että takana ja tykkään erityisesti siitä että se on edestä lyhyempi kuin takaa. Pitsit ja röyhelöt liehuvat kauniisti kävellessä ja mikä tärkeintä, hame ei purista mistään vaikka istuukin hyvin! Trikoo on ehkä hieman nukkaantunut, mutta ei mitenkään pahasti ja hame on vielä ihan täysin käyttökunnossa vaikka vanha jo onkin.

Asu oli minusta tosi raikas ja kesäinen. Turkoosi paita on ostettu Budapestistä ja ihanat korkkarit olen tilannut aikoinaan Zalandolta. Laukkua ei kuvissa näy, mutta valitsin kultaisen kirjekuorilaukun, jonka olen muistaakseni joskus ostanut Citymarketista!

Hiukset pidin ihan simppelisti ponnarilla ka kieputin hiuslenkun ympärille pienen hiussuortuvan, jonka kiinnitin parila pinnillä niskaan. Roikkuvat viuhkakorvikset olen tilannut Nunulta  ja ne ovat aivan ihanat! Meikin tein kesäisen kevyeksi ja huulille levitin itsetyhtyä huulipunaa.

 

 

Rakastan hametta edelleen ja olen onnellinen, että en ole sitä laittanut kierrätykseen. En ole hametta moneen vuoteen käyttänyt, mutta eilen sen päälleni laitoin ja lähdimme kohti kesäistä Tamperetta. Monta kertaa vaatehuonetta siivotessani olen miettinyt, että joskus vielä sitä varmasti käytän enkä ole siitä halunnut luopua.

Onneksi en luopunut! Nyt aion tänä kesänä sitä taas ihan ehdottomasti käyttää. En ehkä enää yhtä villisti kuin silloin 15 vuotta sitten, mutta lupaan, että se pääsee taas kesäpäiviin ja -iltoihin liehumaan.

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Minua jotenkin ärsyttää kaikenlainen ihmisten lokerointi. Tämä on varmasti peruja isältäni, joka on aina sanonut, että älä mene samaan muottiin muiden kanssa vaan tee niinkuin haluat ja oikealta tuntuu. Enkä minä ole todellakaan mikään shokeeraaja kun vaatteista tai hiustyyleistä puhutaan, mutta haluan olla sellainen kuin olen.

Minua ärsyttää se ajattelutapa, että tietyn ikäinen ihminen ei saisi käyttää tietynlaisia vaatteita tai hiustyylejä. Naurettavaa! Jos ihmisestä tuntuu siltä, että pinkki jakku tai pillifarkut sopii hänelle niin sittenhän se sopii. Jos aikuinen haluaa pukeutua samalla tavalla kuin nuoret niin miksi ei saisi? Miksi vain tietyn ikäiset saisivat käyttää tiettyjä vaatteita? 

 

 

"Pukeudu ikäisellesi sopivasti"

Minä itse yritän pukeutua hyvän maun (siis oman hyvän makuni) mukaisesti eikä pukeutumistyylini varmasti vastaa kolmekymppiselle kolmen lapsen äidille laadittua kaavaa. Käytän paljon värejä ja osa vaatteistani on ostettu nuorten osastolta vaikkapa H&M:ltä. Osa jopa lasten osastolta.

Kotona ja joskus ruokakaupassakin kuljen joogatrikoot tai treenileggingsit jalassa. Mitä sitten? Mitä väliä sillä mahtaa olla? Minua itseäni ei jaksa kiinnostaa kuinka muut pukeutuvat. Ei minua haittaa, jos vaikka kuusikymppinen nainen käyttäisi treenileggareita. Miksi kiinnostaisi? Jos hän itse tykkää niin hyvä!

Kuuntelin juuri joku päivä kaupassa vaateosastolla kun kaksi naista katseli vaatteita. Äänestä päätellen olivat ehkä viisikymppisiä ja jos oikein ymmärsin, vaate, jota he katselivat, oli väriltään kirkkaan pinkki. Toinen sanoi, että aivan ihanan värinen, mutta eihän hänen ikäisensä voi sen väristä päälleen laittaa.

Teki mieli mennä väliin ja sanoa, että ilman muuta voit, jos haluat! Ihan varmasti voit. Osta se. Osta ja kanna sitä ylpeydellä!

 

 

Aikuisen naisen hiukset

Toinen juttu on hiukset. Voiko kolmekymppinen kolmen lapsen äiti pitää samanlaista lettiä kuin ekaluokkalainen tyttärensä? No tottakai voi! Miksei voisi? Tykkään pitkistä hiuksistani, mutta arjessa niitä on pienten lasten kanssa ihan turha pitää auki, joten tulee keksittyä kaikenlaisia helppoja virityksiä hiuksiin.

Suosikkini on tämä kuvissakin näkyvä sivuletti, joka syntyy hetkessä. Sen saa helposti tehtyä ilman peiliä kaiken muun touhun ohella ja itseasiassa se on myös ekaluokkalaisenkin suosikki kouluaamuina. Hänelle vain yleensä jatkan letin loppuun saakka, jotta täit eivät siihen tarttuisi.

Saatan käyttää ponnaria sivulla, alhaalla tai ylhäällä. Joskus tukassani on sotkunuttura ja joskus puoliponnari. En voi käsittää miksei tietyn ikäisellä voisi olla juuri sellainen kampaus tai leikkaus kuin hän itse haluaa. Joskus kuulee, että aikuiselle naiselle ei sovi pitkä tukka vaan se kuuluu pitää lyhyenä. Miksi, oi miksi? Jos haluan, että tukkani on pitkä niin sittenhän se on.

 

 

Kanna itsesi ylpeydellä

Minun mielestäni on kamala ajatus, että en voisi enää koskaan pukeutua niin kuin haluan, koska olen liian vanha tai koska se ei sopisi vartalotyypilleni. Olisi kamalaa, että minun täytyisi leikata hiukseni, koska aikuisella ei voisi olla pitkää tukkaa.

Itse katson aina ihaillen ihmisiä, jotka kantavat itsensä ja vaatteensa ylpeydellä. Olipa se sitten "sopivaa tai epäsopivaa" ikäisilleen. Minusta on pääasia, että jokainen viihtyy sellaisena kuin on ja uskaltaa olla oma itsensä. Letti päässä tai ihan miten vaan.

Mukavaa perjantaita kaikille!

 

-R

 

Kommentit (4)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Tyhjentelin jokapäiväiseen tapaani astianpesukonetta ja oikein rupesi naurattamaan kun tajusin, että pystyn tekemään sen vain yhdellä tavalla. Siinähän sitten mietiskelin ja tulin siihen tulokseen, että pääni itseasiassa on täynnä kaikenmaailman kodinhoitoon liittyviä pakkomielteitä. Mies kutsuu niitä neurooseiksi, mutta pitäydytäänpä pakkomielle -sanassa kuitenkin.

 

 

  1. Astianpesukoneen voi luonnollisesti tyhjentää vain tietyssä järjestyksessä. Ensin aloitetaan alimmalta hyllyltä (vai mikä se nyt onkaan) ja tyhjennetään se kokonaan. Siitä edetään keskimmäiselle hyllylle ja kun se on tyhjennetty kokonaan, on ruokailuvälinetason vuoro.

    Järjestys on tämä siksi, ettei ylemmiltä hyllyiltä valu vettä alemmilla hyllyillä olevien astioiden päälle. Sehän olisi hirvittävää! On myös tiettyjä astioita, jotka pitää vielä erikseen huuhdella, kuten nokkamukien nokkaosat ja tietenkin astiat, jotka ovat koneessa kaatuneet.




     

  2. Astiat pitää laittaa kaappeihin, laatikoihin ja komeroon siisteihin riveihin ja pinoihin koon mukaan. Ihan maailmanloppuun verrattavissa, jos astiakaapit on sekaisin tai astiat niissä väärässä järjestyksessä!
     
  3. Kaapeissa ja lipastoissa vaatteet, pyyhkeet, lakanat ja kaikki muu pitää olla tietenkin siisteissä pinoissa viikattuna ja mitenpä muutenkaan kuin oikealla tavalla. Olen myös sen verran kahjo, että laitan vaatteet ja pyyhkeet kaappeihin niin, että pesusta tulevat tekstiilit laitetaan kasojen alimmaisiksi, jotta kaikkia tulee käytettyä yhtä paljon.

    Kuitenkin aina otetaan hyllyiltä käyttöön esim. vaatteet siitä kasan päältä eli, jos aina laitettaisi tekstiilit kasan päälle, käytettäisiin vain niitä. Ja sehän vasta olisikin kamala juttu se! Voi vaateraukkoja.
     
  4. Omien vaatteideni tasapuolisen käytön suhteen en ole niin pakkomielteinen, mutta yksi pakkomielle niihinkin liittyy. En voi sietää, jos mustien (tai minkä väristen sukkien tahansa) varret ovat eri pituiset. Tälläinen saa pakkomielteisen mieleni ihan sekaisin.
     
  5. Kaikista vaatteista, jotka tulevat iholle, on ihan pakko leikata kaikki laput pois tai ne kutittavat. Uudet tekstiilit on myös pakko pestä ennen käyttöönottoa. En kestä sitä tehtaan hajua!





     

  6. Pyykinpesu on minun pyykkihuoneellani - yllätys, yllätys - äärimmäisen tarkkaa. Likapyykit lajittelen omiin koreihinsa värin ja pesulämpötilan mukaan. Siitä sitten on helppo laittaa pyykkiä pesuun. Käännän kaikki vaatteet nurinpäin ennen kuin laitan ne likapyykkikoreihin ja pyyhkeet sekä lakanat pestään aina kuudessakympissä.
     
  7. Siivouksessakin on omat pakkomielteensä. Aloitan viikkosiivouksen aina imuroinnilla ja vien matot samalla parvekkeelle tuulettumaan. Sitten pesen lattiat tietyssä järjestyksessä (tottakai) aloittaen keittiöstä ja edeten siitä eteenpäin tietyssa järjestyksessä. Luudun huuhtelen vedellä hanan alla ja sitten pesuaineämpärissä monen monta kertaa lattianpesun aikana.
     
  8. Järjestelen lasten ulkovaatteet kaappeihin aina samalla tavalla, koska se on luonnollisesti ainoa tapa millä ne kuivuvat. Tumppujen tarrat sekä vetoketjut pitää avata ja laittaa ne kaapin hyllyille kuivumaan. Kaikki vaatteet pitää roikkua henkareissaan vaatekaapissa ilmavasti tai muuten ne jäävät märäksi ja sehän olisi aamukiireessä täysi katastrofi.
     

Huvittavaa kyllä, että aikuinen ihminen on näinkin rajoittunut! Ja lista olisi varmasti vielä pidempi, jos esimerkiksi mieheltä kysyttaisi. Onneksi kuitenkin tiedostan nämä pakkomielteeni ja esimerkiksi kun mies siivoaa, pidän mölyt mahassani enkä välitä, jos sohvanalusia ei imuroida tai mattoja tuuleteta.

Minun mielestäni on tärkeää, että tälläisille pakkomielteille pystyy nauramaan ja tietää, että ne ovat ihan oikeasti aika hassuja! Ihan kuin sillä oikeasti olisi jotain väliä, että minkä kerroksen astianpesukoneesta tyhjentää ensimmäisenä. Pääasia, että se tulee tyhjennettyä.

 

-R

 

Kommentit (2)

Torey

Mulle kerran eräs vanhempi naapuri sanoi, että kaikilla on joitain neurooseja/pakkomielteitä/piintyneitä tapoja. Ne voi olla ihan pieniäkin. Juurikin että miten joku asia pitää tehdä. Tai ennen kotoa lähtöä tarkastaa hellan aina, tai ulko-oven. ☺

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Se on kyllä varmasti totta! 😊 Mulla ainakin on kaiken maailman pinttyneitä tapoja. 😉

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän seitsenvuotias tyttärensä, kolmevuotias pikkuveli, yksivuotias pikkusisko sekä karvainen koirakaveri.

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat