Kirjoitukset avainsanalla perhe

 

1. Avioliittoja? Yksi. Olemme olleet naimisissa nyt vajaa paria kuukautta vaille yhdeksän vuotta. Matkaan on mahtunut paljon, mutta en voisi kuvitellakaan jakavani ylä- ja alamäkiä kenenkään muun kanssa.

2. Kihloissa? Kerran. Tämän samaisen miehen kanssa. Menimme kihloihin 12 vuotta sitten kesällä ja itseasiassa oli pakko tarkastaa sormuksesta, että onko siitä jo oikeasti 12 vuotta. Kyllä on! Kihloihin meno on minulle aina ollut se lupaus avioliitosta ja siitä asti kun myöntävästi vastasin, tiesin, että naimisiin haluan mieheni kanssa mennä.

3. Lapsia? Kolme maailman rakkainta! Esikoinen on jo kahdeksan, keskimmäinen neljä ja kuopus kaksi. Äidiksi tulo biologisella tavalla ei ole minulle ollut koskaan mikään itsestäänselvyys. Sain jopa kuulla silloin kun olimme jo vuoden verran esikoista yrittäneet, että välttämättä koskaan ei tule onnistumaan. Onneksi onnistui ja vieläpä kolme kertaa!

4. Lemmikkejä? Tällä hetkellä niitä taitaa olla yhteensä kolmisenkymmentä. Meillä on siis 13-vuotias villakoiravanhus ja lisäksi akvaario täynnä kaloja. Aiemmin meillä oli kaksi koiraa, mutta ranskanbulldoggiherra siirtyi pari vuotta sitten pilvenreunalle röhisemään.

 

 

5. Leikkauksia? Iso leikkaus on kiireellinen sektio, jolla esikoinen sitten viimein jouduttiin parin vuorokauden synnyttämisen jälkeen auttamaan maailmaan. Parannuin sektiosta todella nopeasti ja todella hyvin, joten mitään traumoja ei siitä ole jäänyt. Luomia minulta on leikattu paljon, mutta niitä ei ehkä tähän lasketa? Munasarjakysta myös meinattiin leikata, mutta se räjähti sitten ihan itsekseen. Ei muuten ollut ihan mitään pientä kipua se homma!

6. Tatuointeja? Ei.

7. Lävistyksiä? Napakoru, jonka olen ottanut 16-vuotiaana, mutta korua siinä ei enää ole. Ja korvakorut! Ne on lävistetty itseasiassa parikin kertaa kun vanhat olivat menneet umpeen. Tuoreemmat otin pari vuotta sitten esikoisen kanssa samaan aikaan.

8. Muuttoja? Olen elämässäni muuttanut seitsemän kertaa. Ihan pienenä muutin kerran, 12 vuotiaana toisen kerran ja sitten täysi-ikäisenä omaan asuntooni. Miehen kanssa muutimme ostamaamme paritaloon ja sitten tänne Kumpulaan. Kumpulassa tuli vesivahinko kolme vuotta sitten ja muutimme remontin ajaksi vuokralle. Vuokralla asuimme kolme kuukautta ja sitten taas muutimme takaisin Kumpulaan.

 

 

9. Ottanut lopputilin? En kertaakaan. En siis ole kertaakaan irtisanoutunut, mutta keikkahommia olen lopettanut tekemästä kyllä.

10. Ollut saaressa? Oi kyllä. Vietin kaikki lapsuuteni kesät (ja keväät sekä syksyt) Sipoon saaristossa veneilemässä, joten saaressa on kyllä tullut oltua.

11. Autosi? Kolme isofix-turvaistuinta ei mahdu muuhun kuin kunnon tila-autoon. Joten sellaisella mennään.

12. Ollut lentokoneessa? Olen kyllä. Rakastan matkailua ja muutama reissu vuodessa tulee kyllä tehtyä lentäen.

13. Onko joku itkenyt vuoksesi? On kyllä.

14. Ollut rakastunut? Kyllä! Ja olen tälläkin hetkellä.

15. Ollut ambulanssissa? Valitettavasti. Mutta onneksi vain kerran. Pari vuotta sitten viikon vanha vauva meinasi tukehtua pulautukseensa ja löysimme hänet kauttaaltaan sinisenä kehdostaan. Soitin ambulanssin, odotimme elämämme pisimmät seitsemän minuuttia ja pillit päällä kiidimme sairaalaan.

 

 

16. Luistellut. No joo, ne kerrat kun koulussa on ollut pakko. En vain osaa (eikä kiinnostakaan)!

17. Surfannut? En ja olisin varmasti aivan surkea siinä.

18. Ollut risteilyllä? Olen ollut enkä ole koskaan ymmärtänyt risteilyjen ideaa. Sen ymmärrän, että mennään paikasta toiseen, mutta se perusristeily. En ymmmärrä alkuunkaan enkä ole vielä koskaan ollut nautinnollisella risteilyllä. Ehkä joskus vielä!

19. Ajanut moottoripyörää? En ole.

20. Ratsastanut hevosella? En ole sitäkään! Hevoset eivät ole koskaan olleet minun juttuni.

21. Lähes kuollut. En.

 

 

22. Ollut sairaalassa? Olen ollut. 15-vuotiaana minulla diagnosoitiin kasvain keuhkojen lähellä ja olin jo menossa leikkaukseen kun yksi lääkäri halusi vielä tutkia minut. Kyseessä oli nykytanssitunnilla murtunut kylkiluu, joka kaikissa kuvauksissa oli vaikuttanut kasvaimelta. Minuun oli piirretty leikkauskartatkin jo valmiiksi ja aamulle oli varattuna leikkaus, jota ei sitten tarvittukaan. Murtunut kylkiluu tuntuu selässä edelleen ja muistuttaa olemassaolostaan. Muut kerrat ovat raskauksien aikaiset tutkimukset, kolme synnytystä ja munasarjakysta.

23. Suosikkihedelmä? Ehkä se on banaani. Niin helppo ja täyttävä monikäyttöinen hedelmä!

24. Aamu vai ilta? Ilta ihan ehdottomasti. En ole varsinaisesti aamuihmisiä! Nykyään olen jo alkanut sietämään aamuja, mutta ei ole kauaa siitä kun vielä vihasin aamuja.

25. Lempiväri? Värit! En niin perusta valkoisesta tai harmaasta vaan minun mieleeni ovat värikkäät värit ja sävyt.

26. Viimeisin puhelu? Isältäni, joka hoisi pienempiä lapsia kun olin esikoisen kanssa balettitunnilla. Mies oli töissä.

27. Viimeisin viesti? Kysyin siskolta haluaako hän lähteä syyslomalla reissuun.

 

 

28. Kahvi vai tee? Kahvi! Kunnon tummapaahtoinen kahvi iKaffella tai sitten tuplaespresso. Nuorena yritin juoda juhlamokkaa ja se sai minulle aikaan jatkuvan päänsäryn, tärinän ja huonon olon. Sitten siirryin tummaan paahtoon sekä unohdin suomalaiset kahvit eikä moisia oireita ole sen jälkeen näkynyt. Ei siis moneen vuoteen!

29. Kissa vai koira? Koira. Meillä ei ole koskaan ollut kissoja, mutta koiria kyllä, joten siitä johtuen varmasti valitsen koiran. 

30. Paras vuodenaika? Kesä! Ihan ehdottomasti. Rakastan aurinkoa ja lämpöä eivätkä kylmyys, pimeys, sateet saati pakkaset ole minua varten. Kumpa aina voisi olla kesä niin elämä olisi paljon valoisampaa ja eloisampaa. Kesällä kun kaikki on niin paljon helpompaa.

 

-R

 

Kommentit (4)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Täältä pesee lauantai-illan kunniaksi melkoinen kuvapläjäys Kroatin Dubrovnikista. Meidän hotellimme sijaitsi kuuden kilometrin päässä keskustasta, joten nämä kuvat ovat siitä keskustan ulkopuolelta. Lupaan tehdä vanhasta kaupungista ja hotellista omat postauksensa kyllä, mutta tämä on tälläinen fiilistelypostaus.

Rakastan Kroatian kaunista luontoa, jota koristavat henkeäsalpaavan upeat vuoreet, turkoosi meri ja kaunis kasvillisuus. Kroatia on jollain tapaa karu, mutta niin kovin kaunis. Korkeuserot ovat muuten yllätävän suuria ja pienikin matka saattaa olla helteessä todella raskas.

 

 

Olemme lomailleet Kroatiassa jo neljä kertaa. Kolme Makarskan Rivieran pikkukylissä ja nyt neljännen kerran Dubrovnikin kaupungissa. Ihan keskustassa emme tosiaan majoittuneet, mutta siinä keskustan ulkopuolella. Se on ehkä syy, miksi Dubrovnik jäi aika etäiseksi ja suurin osa ajasta tuli vietettyä hotellilla (Valamar Club Dubrovnik).

Rannalla emme olleet ollenkaan, myönnetään. Altaalla kyllä sitäkin enemmän! Makarskan Rivieran pikkukylissä taas tilanne on ollut ihan toinen. Hotelleissa ei ole ollut lainkaan allasalueita vaan olemme viettäneet suurimman osan ajasta rannalla. Molemmissa on toki omat hyvät puolensa. Nyt olisi ehkä merivesi ollut vielä melko kylmää, joten lämmitetyt altaat olivat aika kivat.

Lämmintä kyllä piisasi sen kolmisenkymmentä astetta, joten ihan kunnon kesästä saimme nauttia. Välillä ukkosti ja satoi, mutta nopeasti aina sää sitten selkisi kyllä. Sade tai ukkonen ei onneksi päässyt yhtäkään päivää pilaamaan vaan saatiin uitua ja nautittua auringosta onneksi ihan tarpeeksi. Pitkähihaisia ei tarvittu ja joka ilta saatiin iltaa istuttua ulkona.

 

 

Harmittavan vähäiseksi meillä jäi kosketus paikalliseen elämään, sillä tosiaan hotellin lähellä ei oikein ollut kahviloita, kauppoja tai ravintoloita. Vain ne hotellin omat. Aiemmilla vierailuillamme Makarskan Rivieralla olemme nähneet enemmän paikallista menoa ja käyneet vaikkapa paikallisissa ruokakaupoissa.

Nyt meidän hotellin sijainnista johtuen, emme paljon paikallisia nähneet hotellihenkilökunnan lisäksi. Muutamana iltana jaksoimme liikkua hotellilta pois, mutta kolmen väsyneen lapsen kanssa se hotelliravintola houkutteli aika paljon. Vaihtoehtona kun olisi ollut useamman kilometrin matka ja sitten vielä se sopivan ravintolan etsiminen.

Varmasti, jos hotelli olisi ollut eri paikalla, olisi tilanne ollut eri. Esimerkiksi alla olevat kuvat on otettu kun kävimme muutaman kilometrin päässä olevalla kävelykadulla, jonka varrella oli ravintoloita, kahviloita sekä hotelleja. Siellä jo elämä näytti aavistuksen erilaiselta kuin meidän hotellialueellamme.

 

 

Dubrovkista jäi minulle hieman ristiriitaiset fiilikset. Se tosiaan jäi jotenkin etäiseksi hotellin sijainnista johtuen. Minulla oli tosi kovat odotukset kaupunkia kohtaan, sillä olen tykännyt aiemmista pikkukylistä niin kovin. Mutta ne olivatkin pikkukyliä, eivät kaupunkeja. Niissä tunnelma oli kovin intiimi ja kaikki oli lähellä. Kaupungissa niin ei tietenkään ole! Kaunista ja lämmintä siellä kyllä oli.

Loma oli kuitenkin ihana ja saimme kaikkea, mitä haimmekin. Saimme aurinkoa, lämpöä, ihania hetkiä altaalla ja ennen kaikkea yhdessäoloa ilman arjen askareita ja aikatauluja. 

Jos Kroatia kiinnostaa, alla on linkit edellisiin Kroatia-aiheisiin postauksiini:
9 syytä palata Kroatiaan
Dubrovnikin lumoavan kaunis vanhakaupunki

Hotellikokemuksia - Valamar Club Dubrovnik

 

-R

 

Kommentit (2)

Toni Laatunen

Dubrovnik on nimenomaan vanha kaupunki ja sen ympäristö. Ymmärrän että kokemus jäi vajaaksi, koska muualla ei oikein turisteille ole mitään. Meilläkin majoitus oli noin viiden kilometrin päässä nk. keskustasta, mutta taksilla ja bussilla kyllä pääsi helposti liikkumaan. Ymmärrän myös että lasten kanssa on aina hankalampaa liikkua ja heille pitää myös löytyä viihdykettä. Mutta suosittelen että annat Dubrovnikille toisen mahdollisuuden ja ehkä vierailette ilman lapsia tai majoitutte lähemmäs keskustaa niin saatte kaiken irti mitä kaupunki tarjoaa. Itse ainakin rakastuin kaupunkiin.

Riika V.
Liittynyt15.9.2017

Kiva kun kommentoit ja kerroit kokemuksistasi! Mukavaa kuulla, että muutkin ovat rakastuneet Kroatiaan.

Kävimme myös vanhassakaupungissa ja se oli upea. Kirjoittelinkin siitä eilen täällä. Minä menetin sydämeni täysin Makarskan Rivieran pikkukyllille kun niissä kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa vierailimme. Jotenkin se ihana tunnelma, mikä niissä oli, tuntuu niin täydelliseltä, että ehkä sitä on vain vaikea päihittää.

Mietimme kyllä, että jos palaamme Dubrovnikiin, täytyy varata hotelli paremmalta paikkaa niin, että kaikki olisi lähempänä. Ajatus siitä, että lähtee kolmen nälkäisen ja väsyneen lapsen kanssa illalla taksilla tai bussilla etsimään hyvää ravintolaa, ei oikein houkutellut! Yhtenä iltana kyllä niin teimme ja tulimme siihen tulokseen, että ensi kerralla (jos vielä Dubrovnikiin matkustamme) hotellin täytyy olla lähellä kaikkea. :) Jos olisimme olleet kaksin miehen kanssa, olisimme varmasti saaneet kaupungista enemmän irti, mutta nyt se jäi tosiaan etäiseksi eikä tunnelma tuntunut yhtä ihanalta kuin intiimeissä pikkukylissä, joihin olen täysin rakastunut.

Mukavaa viikkoa!

-R / Koti Kumpulassa

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joogahullu luonnonkosmetiikkafani, joka ei ihan vielä osaa letittää hiuksiaan, hänen miehensä ja heidän kahdeksanvuotias tyttärensä, neljävuotias pikkuveli sekä kaksivuotias pikkusisko.

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät osoitteesta:
http://www.lily.fi/blogit/koti-kumpulassa

 

Blogiarkisto

2018
2017

Kategoriat