Kirjoitukset avainsanalla oma elämä

 

Syksy on taas saapunut kaikkine kiireisine aamuineen ja harrastusaikatauluineen. Kiire puskee päälle ja ensimmäiset hermoromahduksetkin on taidettu jo saada. 

Meidän arkeen on tullut pieniä muutoksia, sillä pieninkin lapsista on alkanut käydä kerhossa omasta halustaan. Koululainen on päivät koulussa, keskimmäinen kerhossa kolmena päivänä ja pieninkin sitten kaksi kertaa viikossa. Tämä on mahdollistanut minulle töiden tekemisen kahtena aamupäivänä viikossa ja se taas vähentää arki-iltojen ja viikonloppujen työmäärää.

Kaikki arjen oravanpyörän mukanaan tuoma stressi saattaa välillä uhmakiukkujen ja muiden jännitysitkujen kanssa tuntua musertavalta ja ahdistavalta, mutta yritetään ajatella positiivisesti ja nauttia kaikesta ihanasta. Onni rakentuu oikeasti pienistä arjen palasista!

 

 

Viime päivinä olen huomannut, että onneni on tehty:

  • Siitä, että minä ja läheiseni olemme terveitä. Tämä on se kaikkein tärkein asia!
  • Arjen pienistä iloista. Yhdessä leikkivät lapset tai valmiiksi tehty aamupala ja onnen hetki on taattu!
  • Siitä kun hellyydenkipeä koiranpentu tunkee väkisin syliin. Koiran pehmeän turkin silittely on onnellisuusterapiaa parhaillaan!
  • Onnea hihkuvasta kerholaisesta häntä kotiin hakiessani! Ihan mieletöntä, että nyt jo muutaman viikon jälkeen alkaa kerhoon meneminen olla mukavaa eikä enää tarvitse jättää itkevää lasta taakseen aamulla.
  • Siitä, että olen löytänyt maailman parhaan miehen. Olemme hyvä tiimi ja arki sujuu meiltä hyvin. Vaikka välillä ärsyttää pitkät työpäivät, ymmärrän, että yrittäjältä niitä vaaditaan. Toisaalta se on myös yksi niistä luonteenpiirteistä, joita hänessä arvostan ja tiedän, että hän mahdollistaa sen, että minä voin toteuttaa unelmiani.
  • Pari tuntia työaikaa kahtena aamupäivänä viikossa. Olen niin onnellinen, että saan niinä tunteina tehtyä kiireellisimmät hommat eikä arki-illoille ja viikonlopuille kasaannu enää niin paljon hommia.

 

 

  • Siitä, että meidän kerhossa on maailman parhaat kerhotädit. On onni kun saan jättää lapset ihanille hoitajille! Niin oli viime vuonna ja niin on nyt taas. Arvostan suuresti, että he jaksavat olla niin ihania kuin ovat!
  • Työjutuista. Ihan mahtavaa, että olen onnistunut hoitamaan itselleni työhommia niin, että pystyn tekemään niitä joustavasti!
  • Kodin hyvästä tunnelmasta. Koti on minulle maailman tärkein paikka ja minulle on tärkeää, että siellä on hyvä olla. Siksi siellä täytyy olla hyvä tunnelma ja se meidän kodissa on. Vaikka muutama huone tarvittaisiinkin lisää, silti kotona on hyvä on olla.
  • Palaneista pasteijoista. Koululaisen kavereita tulee usein koulun jälkeen meille leikkimään ja rakastan paistaa nälkäisille koululaisille pellillisen pasteijoita tai karjalanpiirakoita välipalaksi. Välillä ne saattavat vähän palaa, mutta se, että ne maistuvat, tekee minut onnelliseksi.
  • Auttavista isovanhemmista. Meillä menee torstaisin kerho- ja harrastusaikataulut pahasti päällekkäin. Keskimmäisen kerho loppuu neljältä ja silloin pitäisi olla jo matkalla kaupunkiin tanssikoululle isomman ja pienimmän kanssa. Olen niin onnellinen kun pappa on pystynyt hakemaan kerholaista silloin kerhosta! Ja onnellinen on muuten kerholainenkin.

 

 

  • Hyvästä ruuasta. Rakastan hyvää ruokaa ja meillä mies todella tekee sellaista!
  • Iltauinnista porealtaassa. Ulkoporeallas on ollut koko kesän paras hankinta! Itse tykkään käydä siellä saunan jälkeen, mutta lapset uisivat vaikka kellon ympäri.
  • Aurinkoisesta ja lämpimästä elokuusta. En voi tarpeeksi hyvin kuvailla kuinka onnelliseksi lämpö ja aurinko minut tekevätkään! Ilmastonmuutos ei, mutta lämmin elokuu kyllä. 

Aina kun asiat harmittavat ja tulee vastaan vastoinkäymisiä toisensa jälkeen, kannattaa miettiä kaikkea, mikä on hyvin. Kaikkea sitä, mikä tekee onnelliseksi. Vastoinkäymisiä kuitenkin kuuluu tulla vastaan ja harvoin elämässä kaikki menee niin kuin haluaisi. Niihin ei kannata jäädä vellomaan vaan jatkaa eteenpäin!

Ihanaa perhantaita ja mahtavaa viikonloppua kaikille!

 

-R

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

 

Vaikka voima- ja mietelauseiden ystävä olenkin, välillä minua kyllästyttää kovin kaikki ne yltiöpositiiviset ja epärealistiset voimalauseet. Tiedättekö ne "Pystyt mihin vain, kunhan vain yrität ja uskot" -tyyliset lainaukset?

Elämässä on niin monta asiaa, joille me vain emme voi mitään. Emme vaikka kuinka uskoisimme tai yrittäisimme. Niin se on, ja niin sen kuuluukin olla. Aina emme saa sitä, mitä haluamme. Emme vaikka kuinka uskoisimme ja yrittäisimme. Ja hyvä niin!

Ei elämässä kuulukaan saada kaikkea, mitä haluaa. Elämään mahtuu myös pettymyksiä ja pieniä vastoinkäymisiä, eivätkä ne saa tuntua maailmanlopuilta. Tai toki hetkellisesti ne siltä saattavat ja saavatkin tuntua, mutta niistä vain on ajan kanssa päästävä yli ja jatkettava eteenpäin. Suuret vastoinkäymiset ovat sitten asia erikseen, eikä niiden käsittely ole näin yksinkertaista.

 

 

Pettymykset sekä pienet vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja jokaisen niitä vain on osakseen saatava. Eikä se ole huono juttu, sillä pettymykset ja pienet vastoinkäymiset:

  1. Tekevät meistä vahvempia
  2. Opettavat meitä olemaan viisaampia
  3. Tekevät meistä kärsivällisempiä
  4. Laittavat meidät nousemaan aina uudestaan
  5. Antavat mahdollisuuden tehdä pysyviä muutoksia elämässä
  6. Selkeyttävät arvomaailmaamme
  7. Tekevät meistä nöyrempiä ja kiitollisempia
  8. Laittavat liian korkeat odotuksemme vastaamaan todellisuutta

Pettymykset ja pienet vastoinkäymiset tosiaan opettavat meitä. Ne pitävät meidän jalkamme maassa ja estävät meitä haaveilemasta sellaisesta, mikä ei ole todellisuudessa edes mahdollista toteutua. Ilman pettymyksiä ja vastoinkäymisiä olisimme kaikki todennäköisesti hyvin itsekkäitä ja ylimielisiä.

 

 

Vaikka kuinka tuntuukin kipeältä myöntää, että ei se, mitä yritin, onnistunut tälläkään kertaa, on niin vain tehtävä. On myönnettävä itselleen, että kaikkeen ei vain itse pysty vaikuttamaan vaikka mitä tekisi ja miten ajattelisi. Mutta siihen, mitä vastoinkäymisen kohdatessa tekee ja ajattelee, siihen voimme itse vaikuttaa.

Jos asia, jota tavoittelemme, todella on meille tärkeä ja realistinen saavuttaa, voimme nousta ylös ja yrittää uudelleen. Jos tavoite on liian korkealla, eikä unelma ole toteutettavissa, on ehkä aika myöntää tappio ja vaihtaa kurssi kohti uusia haasteita sekä unelmia. Välillä on hyvä miettiä, että ovatko tavoitteet saavutettavissa, sillä itseltään tai muilta ei pidä vaatia mahdottomia.

Itselleen pitää olla armollinen ja rakastaa itseään vaikka kaikki tavoitteet eivät aina toteutuisikaan! Omaan itseensä pitää toki myös uskoa, sillä me pystymme moniin asioihin, jotka tuntuvat vaikeilta saavuttaa niin kauan kuin ne ovat realistisia. Lentämään emme opi vaikka kuinka räpyttelisimme, mutta esimerkiksi käsillä opimme kävelemään, jos vain motivaatiota riittää.

 


Matkalle tavoitteiden saavuttamisessa mahtuu lukematon määrä pettymyksiä ja pieniä vastoinkäymisiä. Itse ajattelen niin, että tarvitsen kaikki ne pettymykset, jotka elämä antaa ja saan ne siksi, että oppisin niistä. Ainakin ne opettavat arvostamaan kaikkea sitä, mikä juuri nyt on hyvin!

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Kesälomakausi taitaa olla nyt parhaimmillaan. Meillä on kuin onkin nyt koko perhe lomalla vaikka vähän jo alkukesästä vaikutti siltä, että mies ei pystyisi yrittäjänä lomaa pitämään. Nyt muutama viikko lomaillaan ainakin joten kuten ja yhtenä aamuna mieleeni tuli ajatus siitä, mitä kesällä pitäisi tehdä.

Tuntuu, että joka puolella toitotetaan kaikenlaisista asioista, joita lomalla ja kesällä pitää tehdä. Pitää uida järvessä, haistella vastaleikattua nurmikkoa, juoda aamukahvi parvekkeella ja nauttia torin tunnelmasta. Ihania juttuja kaikki, ei siinä mitään! Mutta onko oikeasti pakko luoda itselleen lomaksikin paineita ja suoritteita? Eikö vain voisi olla ja ottaa ihan rauhallisesti?

 

 

Itse en kaipaa omaan kesääni mitään pakollisia tehtäviä enkä halua ottaa paineita niiden suorittamisesta. Arkikin tuppaa joskus menemään suorittamiseksi, joten en todellakaan halua tehdä sitä lomalla! Kesällä haluan unohtaa täysin sen, mikä päivä on enkä todellakaan halua ajatella, että pitäisi tehdä jotakin tekemisen pakosta.

En halua tehdä listaa, johon kirjaan ylös asioita, jotka on tehtävä kesän aikana, jotta sitten syksyllä voin todeta, että tulipahan tehtyä. Haluan tehdä kesällä asioita, jotka tekevät meidän perheemme onnelliseksi. Haluan, että me vietämme aikaa yhdessä ja teemme kaikkea kivaa. Sillä, mitä  teemme kesällä, ei ole merkitystä. Sillä, miten  teemme asiat kesällä, on suuri merkitys!

 

 

Olen suuri rutiinien ystävä ja ne antavat arjessa minulle tiettyä turvallisuuden tunnetta. Ne pitävät arkihommat rullaamassa ja varmistavat sen, että ohjat pysyvät minulla käsissä niin hyvin kuin mahdollista. Lomalla kun ei ole oikeasti pakko olla missään tiettynä päivänä tiettyyn aikaan, ei niillä rutiineillakaan ole niin suurta merkitystä. Voidaan ihan oikeasti vain olla.

Ihanaa ja rentouttavaa kesää ihan jokaiselle! Eihän turhia stressailla?

 

-R

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Kenekään ei pidä mahtua yhteen pieneen muottiin. Tai edes muutamaan. Muotit voisi unohtaa ihan kokonaan! Meissä kaikissa kun on niin paljon enemmän kuin se mitä joskus odotetaan tai oletetaan. Ja on muuten tosi typerää odottaa, että joku olisi tietynlainen. Ei kukaan voi vastata kenenkään odotuksia! Eikä tarvitsekaan.

Kun aloin miettimäään Me Naisten Ylpeästi moninainen -kampanjan inspiroimana kuinka moninainen minä itse olen, tuli mieleeni nopeasti monta asiaa. Olen äiti, vaimo, tytär, sisko ja serkku. Olen hyvin tunteellinen, visuaalinen ja järkevä. Olen bloggaaja, toimistotyöntekijä, kotiäiti ja suonissani virtaa yrittäjän veri.

Olen kunnianhimoinen, perfektionisti, temperamenttinen ja herkkä. Olen herkkusuu ja haluan elää sekä syödä terveellisesti. Olen ekohenkinen, mukavuudenhaluinen, luonnonkosmetiikkafani, meikkihullu ja teen itse kosmetiikkaa.

Olen sisustaja ja siinäkin hyvin moninainen. Olin välillä hyvinkin pikkutarkka ja sitten taas erittäin suurpiirteinen. Olen tarkka kemikaalikuormastani, mutta silti käytän ripsienpidennyksiä. Saatan olla maanläheinen ja sitten taas hetken päästä hyvinkin pinnallinen. Viihdyn ihmisten seurassa, mutta rakastan välillä olla yksin. Mieluiten esimerkiksi joogaan ihan yksinäni.

 


Olen mielestäni hyvinkin moninainen. Mutta olenko ylpeästi moninainen? Haluaisin olla, mutta se ei olekaan ihan niin yksinkertaista tai helppoa. Olen oppinut olemaan aika hyvin oma, moninainen, itseni, mutta välillä huomaan piilottelevani joitakin piirteitäni ja korostavan toisia.

Välillä huomaan tuovani eri seurassa esiin tiettyjä ominaisuuksiani tai piirteitäni ja jättäväni kertomatta joistakin. Aina en vain halua olla moninainen. Se ei tarkoita sitä, että häpeilisin itseäni, mutta aina en vain jaksa selitellä valintojani tai itseäni. Silloin olen vain osa itsestäni. Olen se tietynlainen. Olen sellainen, mitä minulta odotetaan, vaikka se ei olisikaan koko totuus siitä, millainen olen.

Aina pitää kuitenkin olla oma itsensä eikä koskaan pidä esittää muuta kuin on. Ketään ei tietenkään saa loukata ja oma mielipide pitää osata tuoda esiin satuttamatta muita. Joskus sen voi myös jättää ilmaisematta ja olla vain hiljaa.

Isäni on aina sanonut, että ei pidä antaa muiden laittaa itseään tiettyyn lokeroon ja hän on oikeassa. Aina pitää olla oma itsensä ja ylpeästi erilainen. Ja niin olen nyt jonkin aikaa tehnyt.

 

 

Olen ihan rauhassa se ekoilija, joka tekee itse deodoranttinsa, pyykkietikkansa ja käyttää kestotalouspaperia. Olen ihan rauhassa luonnonkosmetiikkafani, mutta käytän ripsienpidennyksiä. Rakastan lukea sisustuslehtiä ja -blogeja, mutta sisustan kotini juuri niin kuin itse haluan. Jos joku asia minussa ei miellytä muita, en voi asialle mitään.

Kuten jo sanoin, ilkeä ei saa koskaan olla, mutta on ihan hirveän helpottavaa kun uskaltaa olla juuri sellainen kun on. Muut ihmiset ja heidän tunteensa täytyy aina ottaa huomioon, mutta heidän mielipiteensä voi jättää omaan arvoonsa ja keskittyä siihen omaan juttuunsa. Siihen omaan moninaisuuteensa.

Muista rakastaa itseäsi!

 

-R

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

Tavallinen elämä, arki ja koti voi olla kaunista ja ihanaa. Ilo pitää ottaa irti elämän ja arjen pienistä asioista sekä hetkistä.

Meidän kodissa tavarat vaihtavat jatkuvasti paikkaa ja jokunen projekti on aina kesken tai ainakin suunnitteilla. Ruokareseptejä blogissa ei ehkä näy, mutta kotikosmetiikkaohjeita kyllä!

Tässä kodissa asuu kolmen lapsen äiti, joka on joogahullu luonnonkosmetiikkafani ja hänen miehensä sekä kahdeksanvuotias esikoistytär, viisivuotias pikkuveli sekä kolmevuotias pikkusisko. Mukana menossa on myös karvainen koirakaveri!

Lukijat ovat kertoneet blogin olevan elämänmakuinen ja se ilahduttaa kirjoittajaa kovasti. 

Tervetuloa seuraamaan!

Facebook

Instagram

Bloglovin

 

Yhteydenotot:
koti.kumpulassa@gmail.com

 


Blogin edelliset jutut löydät tämän linkin takaa.

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017

Kategoriat